Koirat.com

Mitä tehdä, kun 7kk koira säikkyy ulkona kaikkea liikkuvaa, vaikka näkee autoja, pyöriä, koiria ja ihmisiä joka päivä? Koirat ovat erityisen pelottavia, eikä kävely meinaa onnistua jos joku tulee jonkin matkan päässä takana.
Opetan sille temppuja, jotka onnistuvatkin hienosti kotona, mutta ulkona ei kuule, eikä näe parhaitakaan herkkuja ja leluja. Joskus kyllä tottelee tai yrittää ainakin, muttei muista liikkeitä. Millä pienen saisi ottamaan lenkillä rennommin? Koiriin pitäisi ainakin tutustua. Yritän pikku hiljaa siirtyä vilkkaampaan paikkaan, mutta rauhallisessa pihassakaan harvoin pystyy keskittymään, ja nimen omaan haluaisin sen tottelevan mielellään missä tahansa. Ei auta kuin kärsivällisesti harjoitella, mutta kysynpä silti.

On tärkeää että koiraa pennusta lähtien totutetaan erilaisiin paikkoihin, asioihin ja ääniin, jolloin se osaa vanhemmallakin iällä ottaa ne rennosti ilman turhaa stressiä.

Miten koiraa on tähän mennessä sosiaalistettu? Jos vieras ympäristö tuntuu ylitsepääsemättömän pelottavalta, aloittaisin helpoimmasta: mikäli sisällä kuunteleminen jo onnistuu, miten on asioiden laita omassa pihassa? Vie koira pihalle, pyydä muutamaa temppua, palkkaa ruhtinaallisesti ja vie koira sisälle. Totuta koiraa pikkuhiljaa moniin paikkoihin - vahvistele sisällä useita kertoja päivässä lyhyinä jaksoina asioita joita aiot jatkossa koiralta ulkona vaatia, esimerkiksi vierellä istumista ja hiljaaoloa. Kun asiat sisällä sujuvat siirry vaikeusasteikossa hieman ylemmäs - vahvista temppuja vielä myös sisällä, mutta siirry toteuttamaan osa harjoituksista ulkona rauhallisessa ja tutussa ympäristössä, esimerkiksi omassa pihassa. Mikäli täälläkään ei onnistu, mieti vielä helpompia vaihtoehtoja: teetä temppuja ensin eteisessä, sitten ovenpielessä, siirry vähitellen kauemmas talosta.

Muista, että kun vaadit tottelevaisuutta, koiran on myös toteltava. Mikäli tiedät ettei koira kykene tietyssä tilanteessa istumaan, älä käskytä sitä. Vältä koiran viemistä heti aluksi tilanteisiin joissa totteleminen on mahdotonta, aloita helpommasta ja etene pikkuhiljaa. Kun koira on siihen valmis, pyri kuitenkin totuttamaan se monipuolisesti kaikkeen äläkä huomioi sitä sen käyttäytyessä väärin. Oikeasta käytöksestä palkkaat. Älä anna koiralle huomiota sen ollessa peloissaan tai ahdistunut, sillä tällöin on vaarana että vain vahvistat tällaista olotilaa. Koiran ollessa valmis pyri järjestämään tapaamisia koiratuttavien kanssa - vältä leikkikavereita jotka erityisesti ahdistavat koiraa. Muista että yleensä hihna lisää jännitettä kahden koiran välille, paras tapa antaa koirien tutustua on antaa niiden olla molempien irti.

Koirasi on vielä kuitenkin suhteellisen nuori, joten vielä on aikaa totuttaa se kaikenlaiseen. Muista itse käyttäytyä huolettomasti tilanteessa kuin tilanteessa ja vältä turhaa hössöttämistä. Ole määrätietoinen. Mikäli koira pääsee pelästymään jotain, jatka toimintaasi normaalisti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kyllä se siitä.

Yksi koulutukseen olennaisesti liittyvistä asioista on käskyjen yleistäminen kaikkiin tilanteisiin. Jos koiraa kouluttaa vain sisällä, se oppii herkästi siihen, että "Istu" tarkoittaa takapuolen laittamista olohuoneen mattoon, mutta temppu ei välttämättä toimikaan keittiössä, eikä ainakaan ulkona. Syy ei tuolloin ole koiran, vaan omistajan, joka ei ole osannut yleistää käskyä koskemaan kaikkia paikkoja.

Käsky siis opetellaan rauhallisessa paikassa ja vähitellen yleistetään, että se koskee, vaikka omistaja olisikin poikkeuksellisesti koiran toisella sivulla tai edessä, metrin päässä, kolmen metrin päässä, istualteen tai seisaalteen jne. Samaten käsky yleistetään, että sitä tulee noudattaa, vaikka oltaisiin olohuoneessa, eteisessä, koulutuskentällä, parkkipaikalla, torin laidalla jne jne. Aina kun käskyä lähdetään vaikeuttamaan eli muutetaan jotakin elementtiä, helpotetaan vastaavasti toista. Eli aluksi kun harjoituksia siirretään ulos, voidaan ottaa avuksi käsimerkki (joka mahdollisesti on jo häivytetty sisäharjoituksissa pois) ja paikaksi valitaan rauhallinen paikka. Myös palkitsemistiheys voi häiriön lisääntyessä olla suurempi ja kun koira oppii yleistämään käskyn myös ulkona, joka kerrasta ei tarvitsekaan jatkossa enää kaivaa lenkkimakkaraa taskusta vaan kehu riittää.

Kun käskyä reenaa tarpeeksi eri paikoissa ja erilaisissa tilanteissa, se on lopulta iskostunut koiran mieleen niin hyvin, että käskysana tarkottaa samaa paikasta ja tilanteesta riippumatta. Pelkän saman käskyn reenaaminen tuhanteen kertaan olohuoneessa ei aja samaa asiaa, vaikka koira sen siellä hienosti suorittaisikin.

Koira saattaa olla näin suomalaisesti suoraan sanoen keskittynyt ja aivan inside lenkillä, eikä joko jaksa tai "ehdi" omilta hommiltaan ja puuhasteluiltaan keskittyä. Meillä meinaa olla sama ongelma tuosta kuuliaisuudesta ja muuten temppujen toistelusta. Ei vain jaksa keskittyä ja on lähdössä koko ajan eteenpäin. Tällöin toimitan tempun siihen saakka, että se täyttyy, koska en tahdo, että koiraltani lähtee korvat kokonaan lenkillä!
Meidän tapauksessa menen rauhalliseen paikkaan (näin syksyllä esim. pesiskentälle; tilaa ja hiljaisuutta), annan tutkia mahdollisimman paljon alueita ja sitten rupean temputtamaan päämääräisesti. Ensin aloitan "istu" -käskyllä, sitten "paikka" heti perään. Jos koira on lähdössä muualle kesken paikallaan olon, temppu toistuu joko seisten tai istuen, niin kauan että koira muistaa, miten homma menikään. Loppujen lopuksi koirani kuitenkin on paikoillaan, ja pidän sitä siinä jonkun minuutin pari, kunnes kutsun luokse. Tässä yhdistyy paljon tärkeitä asioita; tehtävät "istu", "paikka", "tule tänne". Ja niiden lisäksi vielä keskittymisharjoitus, tottelevaisuusharjoitus ja harjoitus siitä, miten toimia ulkona vaikka linnut räpeltelisivät vieressä ja lehtiä kulkee. Tämä todella on vaikuttanut meillä oppimiseen, toki yksilöllistä. Kannattaa koittaa silti! Lopulta olemme onnistuneet niin hyvin, että tämä onnistuu vapaanakin.

Kannattaa tosiaan pyytää lainaan vaikka naapurin koiraa ja pyytää vähän apua ystäviltä ei-kenenkään-maalla, ja koittaa totuttaa koiria toisiinsa hitaasti mutta varmasti. Aiheesta löytyy paljon netissä. Lisäksi kannattaa muutenkin totuttaa paljon liikkeeseen koiraa (ilmavirrat, ääniaallot..) kuten siten, että jos mahdollista vaikka pieniä lapsia pyytää siinä vähän totuttaa koiraa. Itse en tiedä paljoa aiheesta, mutta uskon, että kokemuksiin perustuu.

Noin olen toiminut, kiitos kuitenkin. Onhan tää myös murrosiässä...

Osaisikohan joku auttaa. Koira kävelee kohtalaisesti hihnassa (ei vedä paljoa, mutta ei kyllä ihan vierelläkään nätisti) ja tuntuu olevan ulkona ihan omissa maailmoissaan, ei ota kontaktia minuun.

Kontaktia ja tottelevaisuutta olen yrittänyt parantaa seuraavasti: Pysähdytään ja annan käskyn istua. Koira ei vahingossakaan katso minuun, vaan väistelee minua ja katsettani. Toistan käskyn 2-3 kertaa ja koira alkaa vinkua/itkeä, istuu ja alkaa rapsuttaa itseään kaulasta (ihan joka kerta!). Kun koira istuu, käsken maahan. Koira menee maahan ja minä kehun, rapsutan. Tässä vaiheessa koira alkaa purra käsiäni ja ylös noustessaan hyppii vasten ja puree edelleen minua ja hihnaa...

Tämä hyppy-puremisrituaali toistuu myös vähän ennen kotiovea omassa pihassa (silloin en edes käske mitään, kävellään vaan). Sisällä (jo rappukäytävässä) koira rauhoittuu heti ja tottelee tosi hyvin ilman puremisia. Mitä siis teen väärin ja millä keinoin "saan johtajuuden" myös ulkona?

Fawn kirjoitti:

Osaisikohan joku auttaa. Koira kävelee kohtalaisesti hihnassa (ei vedä paljoa, mutta ei kyllä ihan vierelläkään nätisti) ja tuntuu olevan ulkona ihan omissa maailmoissaan, ei ota kontaktia minuun.

Kontaktia ja tottelevaisuutta olen yrittänyt parantaa seuraavasti: Pysähdytään ja annan käskyn istua. Koira ei vahingossakaan katso minuun, vaan väistelee minua ja katsettani. Toistan käskyn 2-3 kertaa ja koira alkaa vinkua/itkeä, istuu ja alkaa rapsuttaa itseään kaulasta (ihan joka kerta!). Kun koira istuu, käsken maahan. Koira menee maahan ja minä kehun, rapsutan. Tässä vaiheessa koira alkaa purra käsiäni ja ylös noustessaan hyppii vasten ja puree edelleen minua ja hihnaa...

Tämä hyppy-puremisrituaali toistuu myös vähän ennen kotiovea omassa pihassa (silloin en edes käske mitään, kävellään vaan). Sisällä (jo rappukäytävässä) koira rauhoittuu heti ja tottelee tosi hyvin ilman puremisia. Mitä siis teen väärin ja millä keinoin "saan johtajuuden" myös ulkona?

Paineistuuko koira jotenkin läsnäolosta? Käytös viittaisi vähän siihen... Toimisko sellainen, että pysähdyt aina välillä, odotat paikallaan niin kauan, että koira vilkaisee, sitten kehut ja matka jatkuu. Tässä voi käyttää namejakin apuna, jos siltä tuntuu. Pikkuhiljaa vaadit pidempää katsetta, istumista ja kontaktia, kontaktia liikkeessä jne.

Käskyn toistaminen ilmeisesti saa koiran jotenkin hermostumaan, kun alkaa rapsuttaa (sijaistoiminto?), joten auttaisko jos aloittais käskyjen harjoittelun ihan alusta ulkona, vaikka sisällä jos sujuiskin. Eli samalla tavalla kun opetit käskyt sisällä niin opetat ulkona ja eri paikoissa, niin että oppii että käskyt toimii samalla tavoin paikasta riippumatta. Tästä olikin mun mielestä jossain ketjussa enemmänkin... (muoks. eikun tossahan se oli samassa ketjussa vähän ylempänä heh)

Maahanmenossa koira ei ehkä tunne rapsutusta palkkioksi vaan tulkitsee leikkinä tms. Muutenkin kun koira alkaa hyppiä ja riekkua niin taas pysähdyt, kiellät (jotkut saattaa tästä innostua vielä lisää ja sillon ei toimi) tai odotat että rauhottuu.