Koirat.com

Tarvisin kipeesti apua yorkkini kanssa. Koira on 5v ja käytös on muuttunut nyt talven aikana sietämättömäksi.
Koira on tullut minulle vajaa kaksi vuotiaana kierreltyään omistajalta toiselle. Alku oli hankala, mutta sitten elämä asettui ja kaikki meni hyvin. Pieniä juttuja tietysti oli, mutta ne ei ollut mitään normaali arkea haittaavia.
Nyt tämän talven aikana kaikki on muuttunut pahemmaksi kun ikinä. Mitään otetta koiraan ei saa, se tekee just niinkun haluaa. Olen huutanu, ollaan pidetty jääkautta, olen yrittäny hyvällä, välillä pahalla, mutta ei...
Pahimmat ongelmat ovat sisälle pissaaminen, räkyttäminen ja vieraiden varpaiden näykkiminen. Jokusen kerran on myös ihan purrut. Koiraportit on täysin turhia, koska se kiipee jopa 1,5m korkean aidan yli.
Meille on syntymässä vauva syksyllä ja siihen mennessä nämä ongelmat on saatava kuriin.
Koira on menossa ensi kuussa pallien poistoon, mutta tuskin sekään kaikkeen auttaa. Olen valmis maksamaan jos joku meitä vain auttaisi.
Karu totuus on se että kiertoon en koiraa enään laita ja jos meillä on lattiat pissassa koko ajan ja joudun pelkään että koira puree vauvaa, niin vaihtoehtoja ei kovin montaa ole...

Ei tässä rahaa tarvita vaan pitkää pinnaa.
Ensinnäkin olisi tärkeää kuulla koiran historiasta lisää. Oikeastaan se, että kuinka pitkään koira on käyttäytynyt noin, vaikka vähäisessä mittakaavassa. Ja onko koiraa koulutettu, myös ongelmien osalta ja jos on niin miten?

Pissaamiseen annan saman neuvon kuin kaikille muillekin - pese kaikki, lattiat, seinät, listat, sohvat, pöydät, tuolit, sängyt, kaikki koiran pissan hajun poistamiseen tarkoitetulla aineella ja vie suuremmat tekstiilit pesulaan. Asunnosta on saatava pissan ja ulosteen haju pois, ettei haju houkuttele koiraa tekemään tarpeitaan uudestaan samoihin paikkoihin.
Lisää ulkoilun määrää. Käytä koiraa mahdollisuuksiesi mukaan ulkona niin usein kuin on mahdollista. Aamulla ennen töihin lähtöä huolehdi, että koirasi tekee ainakin kolmet eri pissat ja mielellään myös yhdet kakat. Voidaan olettaa, ettei koiralla ole enää hätä. Kun tulet töistä, vie koira välittömästi pissalle. Tee kaksi pidempää lenkkiä päivässä. Ei vain siksi, että koira pääsisi pissalle vaan siksi, että se pitää koiran mielen terveenä. Huolehdi, että koira pääsee ulos vuorokauden ainakana ainakin kuudesti. Jos asut rivitalossa, ok-talossa tai muussa, jossa on pienikin piha, vie koiraa joka käänteessä ulos. Kehu koiraa, kun se tekee minkä vain tarpeensa ulos ja anna jopa ruoka palkinto.
Jos näin ei tilanne ala kuukauden-parin kuukauden sisällä muuttumaan, ala rankaista koiraa sisälle merkkaamisesta. On turhaa painaa koiran kuonoa pissaan tai huutaa sille, kun tulee töistä ja pissa on heti ovella vastassa. Kun huomaat, että koira etsii pissapaikkaa - koira monesti kiertelee - vie koira välittömästi ulos, jos koira ennättää jo pissata, toru sitä silloin kun se on juuri aloittanut pissaamisen, mielummin ennen kuin se aloittaa pissaamista.

Räkyttämisestä/ haukkumisesta olen kirjoittanut jo jonnekin. Mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kun koira alkaa räkyttää, keskeytä keinolla millä hyvänsä koiran toiminta ENNEN kuin se huutaa jo suoraa huutoa. Silloin on myöhäistä komentaa. Eli tarkoitus on kieltää koiraa silloin, kun se suunnittelee aloittavansa haukkumisen. Kun koira vaikenee, palkkaa se välittömästi materiaalisesti ja sanoin. Kun koira alkaa tajuta mitä siltä halutaan, liitetään käsky "hiljaa".
Olisi helpompaa minulle, jos tietäisin mikä saa koiran haukkumaan?

Se miksi koira haukkuu vieraille ja puree niitä, voi johtua monesta monesta syystä. Koira voi katsoa asiakseen suojella teitä, suojella aluettaan eli kotia tai vaikkapa se pelkää vieraita.
Asian tosiasiallinen laita kuitenkin on, että koiralla on vieraiden vastaanottamisessa aivan väärä rituaali ja se pitää muuttaa.
Hommaa nyt aluksi koiralle joku paikka, esimerkiksi näyttelyhäkki. Näyttelyhäkkejä kannatan, koska koiralla on esteetön näkyvyys joka suuntaan, verrattuna kuljetusboxiin, joka on lähes umpinainen. Tarvitset näihin harjoituksiin hieman kaverin apua.
Opeta koira menemään paikalleen eli häkkiin käskystä. Tee häkistä kiva paikka, anna koiralle sinne namupaloja ja luita, mistä koira pitää. Leluja sinne ei kannata raahata, jotta paikan rauhanomaisuus säilyy. Ruoka rauhoittaa koiraa. Kun koira menee sinne vapaaehtoisesti ja viihtyy häkissään, opeta käsky, esim "häkkiin". Hyvä hetki opetteluun on, kun koira on aavistuksen väsynyt ja se on maltillinen. Houkuttele koira häkin lähelle ja heitä häkkiin nami, kun koira menee namin perässä häkkiin, sano käsky "häkkiin". Koira tajuaa jossain vaiheessa mitä "häkkiin" tarkoittaa. Ovea voit laittaa kiinni, ensin vain mallaat laittavasi sen kiinni ja vähitellen laitat oven oikeasti kiinni. Ensin sekunniksi, sitten kahdeksi, myöhemmin puoleksi minuutiksi jne. Häkki ei saa olla epämiellyttävä koiralle.

Sitten vaihe kaksi. Joku soittaa ovikelloa. Keskeytä koiran muut toiminnat ja käske se häkkiin. Jos koira on menettänyt jo korvansa, odota, odota ja odota. Koira lopettaa jossain vaiheessa. Ja kun se lopettaa, käske se sitten vasta menemään häkkiinsä kun se todellakin tottelee käskyä. Käskyjä on turha viljellä, jos koira ei niitä noudata - käskyt menettää pikku hiljaa merkityksensä. Toista tätä niin kauan, että koira oppii, että ovikellon ääni tarkoittaa häkkiin menemistä. Vahvista käytöstä vaikkapa soittamalla ovikelloa silloin kun koira on häkissä ja palkkaa koko ajan koiraa häkissä pysymisestä. Kun koira tietää miten toimia ovikellon soidessa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.
Ovikello soi, koira on häkissään (ovi auki, EI kiinni) - ovi avataan. Koiran täytyy kestää häkissään oven avauksen ajan. Raota vain ensin ovea ja laita kiinni. Etene niin pienin askelin, että koira pysyy häkissään. Koira alkaa tajuta, että sen kuuluu kestää häkissään myös oven avautuessa. Sitten vasta avataan ovi kokonaan - mielummin niin, että ovikellon soittaja ei ole koiran nähtävissä, eli kukaan ei notku ovella. Kun tämä varmasti toimii, siirrytään siihen, että ovella on oikeasti joku. Ovi avataan, koira on häkissä, ihminen seisoo ovella. Jos koira on rauhallinen, voi ihminen tulla sisään. Aluksi vieraan olisi hyvä olla koiralle ennestään tuttu. Jos koira ryntää häkistää, vie se takaisin niin monta kertaa kuin on tarve. Jos koira ei siellä kestä, opeta käsky "paikka". Kun vieras on päässyt sisälle ilman ongelmia, hän voi alkaa normaalisti riisumaan kenkiä ja takkia jne ja tulla peremmälle. Nyt olisi tärkeää, että koira pääsee rauhallisesti nuuskaisemaan vierasta. Vieras voi mennä häkin luo tarjoten koiralle jotakin joka on koiralle suurta herkkua, esimerkiksi monet koirat rakastavat maksamakkaraa. Tämä herkku tulee vain ja ainoastaan vierailta. Koira luo positiivisen mielleyhtymän vieraasta. Nuuskimalla koira kerää tietoa vieraasta. Sitten jätetään koira rauhaan ja jos se on rauhallinen, se voidaan pyytää tulemaan ulos häkistä.

Onnistuttuaan koira menee häkkiin ovikellon soidessa, pysyy siellä niin kauan, että vieraat pääsee sisään, käy nuuskimassa heitä ja saa naminamiherkkua, jonka jälkeen koiraa ei enää huomioida. Koira ei muuten saa hyppiä vieraiden syliin.

"Paikka" opetetaan koiralle seuraavasti. Käske koira istumaan ja ota pieni askel taaksepäin. Palaa välittömästi koiran eteen ja kehu, että palkkaa. Koiran pitäisi tajuta muutaman kerran jälkeen mitä siltä halutaan, joten liitä käsky "paikka", silloin kun olet lähdössä poispäin. Ota ensin yksi askel ja palaa koiran luo, palkkaa ja kehu. Sitten kaksi askelta, sitten kolme jne. Koirat tajuavat yleensä nopeasti "paikka" käskyn. Kun koira kestää paikallaan kymmenen askeleen verran, voit siirtyä harjoittelemaan sitä ulos, mutta koiran ollessa kytkettynä vaikkapa pyykkinaruun. Kun "paikka" on mennyt perille ja koira uskoo sen missä vaan, voit alkaa tositoimissa käyttämään käskyä.
Jos koira lähte opetteluvaiheessa seuraamaan sinua, palauta se aina rauhallisesti siihen, minne käskit sen jäämään.

Noilla eväillä pitäisi jo jotakin saada aikaan. Se, että oppiiko koira kaiken syksyyn mennessä, on oma juttunsa. Koirat oppivat asioita nopeasti, jopa ensimmäisen harjoituksen jälkeen, mutta on eriasia milloin toiminnasta on saatu toiminto, joka tapahtuu sanasta tai käsimerkistä. Toisilla menee kauemmin, toiset oppivat nopeammin. Hermostuminen ei auta vaan kärsivällisyys on aivain kaikkeen.

" Pieniä juttuja tietysti oli, mutta ne ei ollut mitään normaali arkea haittaavia."

_Olisi tarpeen tietää, mitä juttuja? Esim. onko koskaan ollutkaan sisäsiisti? Onko aina räkyttänyt?

"Nyt tämän talven aikana kaikki on muuttunut pahemmaksi kun ikinä. Mitään otetta koiraan ei saa, se tekee just niinkun haluaa. Olen huutanu, ollaan pidetty jääkautta, olen yrittäny hyvällä, välillä pahalla, mutta ei..."

-Mikä on mielestäsi aiheuttanut muutoksen? Mikä koiran elämässä on muuttunut? Onko koira varmasti terve?

-Oletko hakenut apua ongelmakoirakouluttajalta? Vai ominpäin kokeillut erilaisia menetelmiä, ja sittenkun eivät toimi, vaihtanut tyyliä?

- saan vaikutelman, että olet ollut kovin epävarma, ja koiran kouluttaminen on ollut vähän hakuammuntaa. Ihan oikeasti ihmettelen, miten voi noin pienikokoinen tehdä mitä haluaa. Mulla on ollut aina isoja rotuja, ja jotkut asiat on pitänyt aika fyysisestikin vääntää, kun koiran käytökselle rajat asettaa. Vai onko positiivinen ehdollistaminen ainoa käytössä oleva keinosi? Mikä on seuraus ei-toivotusta käytöksestä? Jos huomiotta jättäminen ei toimi, on käytettävä rangaistuksia. Niissä saa kyllä olla tarkka, että ne kohdentuvat oikeaan asiaan ja välittömästi. Jos tuntuu epävarmalta, ehdottomasti asiantuntijalle.

Kun nyt muistaisin kaikki kysymykset mitä noissa kirjotuksissa oli...
Niin ja suuri kiitos niistä :)

Koiran historiaa.. Se tuli mulle ensiksi hoitoon vajaa 2 vuotiaana ja sitten se jäikin kokonaan. Mulle se annettiin ongelmakoirana ja olen sen neljäs omistaja (vaikken virallinen omistaja olekkaan...).
Alkuun se pissaili sisälle, mutta ei niin paljon kun nykysin. Sit se vaan loppu kun muutettiin. Ja sillon alkuun pissoja tuli aina kun oli yksin, nykysin on harvoin pissannu sillon kun ei olla kotona. Uudestaan pissailut alko kun vuosi sitten kaverini kävi koiransa kanssa meillä ja siitä illasta se onkin sitten jatkunu vaan pahempana ja pahempana. En tiedä vaikuttiko sekin että siitä illasta parin viikon päästä meille tuli tollerin pentu..
Kun koira mulle tuli se pelkäs kaikkee. Ihmisten ilmoilla (kylässä ym...) se tärisi joko mun sylissä tai tuolin alla jossa istuin. Äitini oli mun lisäksi ainoo joka siihen sai koskea. Pikku hiljaa kaikki muuttui parempaan ja nykysin koira on kyllä huomattavasti rohkeempi, mutta pientä varauksellisuutta on kyllä. Ja oikeestaan vaan ne ihmiset joiden kanssa ollaan useemmin tekemisissä saa siihen koskea sillon kun itse haluaa. Muuten vieraan pitää istua paikoillaan, niin sitten Kentsu menee syliin nuuhkutteleen. Mutta sillonkaan siitä ei saa pitää kiinni, eli reitti pakoon pitää olla selvä.

Sitten tätä päivää.. Kentsu osaa kyllä istu, maahan, paikka käskyt ihan käsimerkeinkin. Se ei suinkaan ole mikään tyhmä koira. Mutta jotenkin en siihen sitä jotain otetta saa.. Sitä mikä lopettaisi sen pissailun, sitä että se tottelisi kun sanon että hiljaa..saati sitä että se rauhottuisi jos se jostain syystä on riemastunu..
Tota räkyttämistä on eniten sillon kun meille tulee joku, perheen jäsen tai vieras. Tosin jos koirat on yksin kotona ja mieheni tulee ilman mua kotiin, niin meteli on yli puolet pienempi kun sillon kun minä olen paikalla.
Toinen on autossa. Kun auton vauhti hiljenee liikennevaloihin tai mutkaan tai ollaan määränpäässä, niin se meteli on uskomaton. Ja sillon on turha kiljua hiljaa oloo..ensinnäkin mun palkeet ei piisaa siihen että kuuluisin sen huudon yli ja jos vielä kuuluisinkin, niin se on kun kuurolle kiljuisin.
Näykkiminen, pureminen.. Se näykkii suurinta osaa vieraista ja ei ole väliä ollaanko me kylässä vai onko ne vieraat meillä. Eikä ole silläkään väliä kauanko vieraat on ollu samassa asunnossa, vaan sitä on aina kun ne liikkuu. Kaikkein pahiten se näykkii äitini miestä ja sitä on tosiaan nyt talven aikana pariin otteesseen ihan purrutkin. Kun äitin miehellä ei ole sukkia jalassa, niin ongelmaa ei ole. Ja jos hän menee esim. sohvalle pötköttään, niin kyllä Kentsu kaivautuu heti kainaloon. Eli mitään pelkäämistäkään en sen usko olevan ainakaan juuri sitä ihmistä kohtaan. Tätä näykkimistä on ollu ihan alusta asti, mutta en ole sille osannut tehä mitään.
Sitten vielä se pissailu. Me asutaan paritalossa ja takapihaa on. Eli meillä pääsee koirat ulos aina kun pyytävät.
Koiraa on hankala torua pissaamisesta kun sitä ei ole itse puuhissa yllätetty kun kerran. Mitään pyörimistä tai muutakaan selvää merkkiä ei ole.
Näitä jääkausi ohjeita sain tutultani joka on koirankouluttaja, mutta joko me teimme sen väärin tai sitten se ei vaan toiminut...sekään...
Olen yrittäny imee kaiken mahollisen ja mahottoman tiedon näistä tvstä tulevista ohjelmista, mutta jotenkin en vaan osaa niitä käytännössä sitten oikein toteuttaa.

Tähän toiseen kirjoitukseen... Olen ollut koko ikäni koirien kanssa tekemisissä, kaikki koirat on ollu tätä yorkkia reilusti isompia mutta ikinä ei ole tälläisiä ongelmia ollut. Tuon meidän tollerinkin kanssa kun välillä saa tosissaan vääntää, mutta sellainen ei toimi tälle yorkille. Jos komennan liian rajusti tai nappaan niskasta kiinni et nyt kuuntelet, niin se menee ihan lukkoon. Se tärisee ja on maata pitkin ja sit sille on turha sanoo enään mitään..
Joku nyt varmaan ajattelee että olen kauhea koirilleni, mutta tämän niskasta kiinni ottamisenkin sain neuvoksi ihan koirankouluttajalta.

Toivottavasti tämä nyt vastasi edes osaan kysymyksistä..
Ja tuolla rahalla tarkoitin sitä että jos vaan joku tietää jonkun inhimillisissä hinnoissa olevan kouluttajan, niin olen valmis maksamaan että tilanne saadaan sellaiseksi että kaikki voidaan tässä huushollissa elää.

No unohtuhan siitä vaikka mitä...
Ollaan pissa paikkoja pesty ensin pesuaineella ja sitten sumutettu hajun karkotetta joka on ihan eläinkaupasta ostettua. Karkote ei aina ole edes kuivunut kun uudet pissat on jo ilmestyny.
Ja sellainen että olin viime kesän kotona, sitten syksyllä alotin koulun, niin Kentsu alotti sillon sellaisen että tiputteli nojatuolilta mun vaatteita lattialle ja pissasi päälle..ei siis koskaan mieheni vaatteille tehnyt tätä. Se loppui kun siivosin vaatteeni siitä aina pois ja nyt kun olen ollut pari kuukautta taas kotona, niin ei samaa ongelmaa ole ollut vaikka yksin jäävätkin.
Sillon kun koira mulle tuli, niin se ei osannut mitään. Se oli siihen asti ollut pelkkä näyttelykoira ja todellakin vain näyttelyitä varten olemassa.
Edellinen "omistaja" (ei virallinen hänkään...) ei tiennyt koirasta edes sitä että pysyykö se vapaana vai karkaako...kun ei ollut ikinä koittanut..
Eli kaikki mitä Kentsu osaa nytten on sille meillä opetettua.

Noilla eväillä nyt joka tapauksessa on viisainta aloittaa. Sinä olet pomo ja sinä et saa sallia tuollaista käytöstä koskaa, oli syy mikä tahansa. Noihin asioihin ei voi paneutua muuta kuin kouluttamalla koiralle erilaiset suhtautumistavat asioihin ja jos noin työläs prosessi, johon joudut sitoutumaan jopa vuosiksi, on sinulle/ teille liikaa, en jaksa uskoa, että koira pärjää teidän tulevaisuuden suunnitelmissa. Koiralla on niin paljon ongelmia, että koulutus on viisainta aloittaa tänään ja siihen on paneuduttava.

Sitten jäin ihmettelemään - kukas sitten tämä koiran virallinen omistaja on? Rekisteripapereiden mukaan? Ei minua se nimi kiinnosta, mutta kannattaa itse asiaa hieman miettiä. Jos sinä et ole koiran virallinen omistaja, voi koiran virallinen omistaja vaikka myydä koiran, jos hänestä siltä tuntuu. Sinulla ei ole mitään oikeuksia koiraan, jos nimesi ei luo koiran papereissa omistajan kohdalla.

Kiitoksia näistä neuvoista. Yritetään niillä eteen päin.
Kirjoitin ehkä vähän väärin tuon että nämä pitää olla kurissa syksyyn mennessä.. kun nyt olisi edes toivo paremmasta siihen mennessä.
En oikein itsekkään tajua koko omistajuus kuviota.. Olen koiran halunnut itselleni ostaa koko ajan, mutta se ei ole onnistunut millon mistäkin syistä.. Viimesin oli että oikea omistaja on muuttanut ulkomaille ja häntä ei saa enään kiinni, eikä häntä kuulema kiinnosta koira asiat tällä hetkellä.
Eniten ihmetyttää että tämä virallinen omistaja on koiran kasvattaja ja kennelliitonrekisterin mukaan hänellä on ollut useampiakin pentueita.
Kun olen perusteluksi sanonut juuri tuon sinunkin mainitseman seikan että koira voidaan myydä tai vaan hakea multa pois koska vaan, niin vastaus on ollut että kun minulla on koiran paperit niin se on vähän kun olisin yksi omistajista.
En ole enään pariin vuoteen jaksanut asiasta vääntää..
Ja jos jollakulla on suositella etelä-karjalan tai kymen alueelta hyvää kouluttajaa, niin olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan.

No herranjestas mikä riiviö teillä :( Lisäkysymyksiä edelleenkin. Kun koira tuli teille niin mahdottoman pelokkaana, niin panostitteko kovasti sen arkuuden poistoon ja rohkaisuun? Esim niin paljon, että se nyt on ottanut johtajan paikan huushollissanne? Kun kaikki nuo käytösongelmat yhdessä ovat tyypillinen dominoiva koira-syndrooma. Varmaankin ongelmaa kärjisti uuden koiran tuleminen. Kentsu on huolissaan asemastaan, syystäkin, kun on noin pieni ja arka, ja tekee kaikkensa ollakseen pomo: merkkaa paikat omikseen, komentaa vieraat ja karkoittaa mahdolliset uhkat(autossa). Arkaa koiraa auttaisi parhaiten rauhallinen johtajuus, jolla koiran käytökselle asetetaan rajat. Johtajuuden poistaminen koiralta muuttaa sen käytöksen kokonaisvaltaisesti, eikä tarvitse ongelma kerrallaan lähteä uudelleenkouluttamaan. Miten muuten koiran puremiseen on puututtu?

En löytänyt kuvaa noin yhtäkkiä koiran rekisteröintitodistuksesta, enkä viitsi omiakaan papereita skannata ihan yksityisyys syistä, mutta paperi näyttää vähän tältä. Paperi on a-nelkku ja etusivulla on koiran nimi, omistajan nimi, koiran tunnistusmerkinnän numero, koiran värityksestä ja sukupuolesta tietoa ja sukupuu. Kääntöpuolella on selitetty termejä ja sinne voi merkata arvosteluja ja eläinlääkäri käyntejä jne. Paperissa kuuluu olla kennelliiton logo.
Se paperi todistaa, että koira on rekisteröity ja koira on se, joksi sitä väitetään. Paperista käy esille myös omistajan nimi.
Kun koira ostetaan, tehdään kauppakirja, jossa omistajuus siirtyy toiselle ja kauppakirja on laillinen paperi siitä, että koira on myyty/ ostettu. Sitten tehdään tämän paperin perusteella omistajan muutosilmoitus, jonka perusteella kennelliitto lähettää vahvistuksen eli omistajatodistuksen ja uudet koiran rekisteröintipaperit uuden omistajan nimellä.
Nyt koiran kauppa ja omistajan muutos on kokonaisuudessaan hoidettu ja sinulta löytyy matsku, joka todistaa koiran sinun omaisuudeksi.
Jos omistajapaperia sinulla ei ole, et ole koiran omistaja. Asia on syytä selvittää koiran omistajan kanssa ja jos hän on kasvattaja ja rekisteröitynyt sellainen, ei ongelmia pitäisi, huom pitäisi tulla, kun isket faktat tiskiin. Jos hän ei suostu panemaan nimeä paperiin, olet jurillisesti ajatellen melko heikoilla...

Nyt meillä on käynyt ongelmakoirakouluttaja. Ja parempaan suuntaan ollaan menty...vaikkakin takapakkia aina välillä tulee, mut ei sentään vanhaan olla luisuttu missään vaiheessa.

URPO, ei Kentsu ole riiviö vaikka siltä ehkä kuulostaakin.. Siinä on erittäin paljon hyvääkin...uskokaa tai älkää :)
Silloin kun Kentsu tuli, niin todellakin kaikki panostus meni siihen että opetin sitä kävelemään hihnassa nätisti ja ihmisten ilmoilla. Ja olemaan pelkäämättä edes normaaleja tilanteita. En ollut aiemmin tavannut niin pelokasta koiraa, enkä ollu ollut tekemisissä niin pienen olennon kanssa. Joten sillon varmaan tein sen suurimman virheen joka on nyt tähän kaikkeen johtanut.

Puremis tilanteissa en ole itse ollut paikalla, eli en tiedä miten ovat toimineet.
Mutta näissä näykkimis tilanteissa komennan aina niin kauan että lopettaa ja jos ei lopeta, niin nappaan koko koiran pois siitä.
Mutta nämä näykkimisetkin on nyt vähentyneet huomattavasti. Tosin ollaan huomattu että mitä arempi ja koiriin tottumattomampi vieras on, niin sitä enemmän näykkii.
Hyvä esimerkki oli silloin kun kouluttaja meille tuli, Kentsu haukahti pari kertaa ja tolleri kävi nuuhkasemassa. Sen jälkeen kumpikin makoili rauhassa omalla pedillä.
Siitä pari päivää eteen päin eräs ystäväni tuli kylään, joka ei ole lainkaan koira ihminen ja hyvin arka. Koirat teilasi hänet eteisen nurkkaan ja Kentsu oli kintuissa räkyttämässä koko ajan.

Iso kiitos teille kummallekkin! Ehkä tämä tästä :)