Koirat.com

Mitä teen, kun meidän koirat ei kuuntele yhtään mua tai muuta perhettä lenkillä? Toinen koira on siis 3-vuotias ja toinen 6 kk. Molemmat kuuntelevat melko hyvin lenkillä kun ovat erikseen, myös vapaana, mutta kun ne ovat yhdessä niin eivät kuuntele eivätkä tottele mitään Riehuvat ja juoksevat keskenään eivätkä välitä pätkän vertaa jos yrittää huudella.

Vanhemmalla koiralla oli ennen karkailuongelmaa, tai siis se karkasi aina moikkaamaan toisia koiria. Ulkopuolisen kouluttajan avulla se saatiin ruotuun ja sitä pystyi pitämään ongelmitta vapaana (jopa toisten koirien ohitukset ihan lähietäisyydeltä onnistuivat ilman hihnaa), kunnes se tänään teki taas saman tempun että karkasi eikä kuunnellut mitään mitä sille sanoin! Tiedän että tein väärin, mutta mun hermot ei vain siinä tilanteessa enää kestäneet ja kun juoksin koiran kiinni sieltä toisen koirakon luota, niin annoin koiralle tukkapöllyn sillä paikalla. Turhauttaa vaan ihan sanoinkuvaamattoman paljon, ku luulin että tuosta ongelmasta oltais jo päästy mutta ei!!!

Nuorempi kuuntelee vähän paremmin kun ollaan kaksin sen kanssa lenkillä, mut mä pelkään et siitä on tulossa samanlainen ku vanhemmasta.. Kun ovat molemmat juoksemassa metsässä, ja jos ne menevät liian kauas, mä menen piiloon. Vanhempi alkaa heti etsimään mua, mutta nuorempi vain jahtaa vanhempaa eikä huomaakaan että mä olen johonkin kadonnut. Ts. kun vanhempi koira on mukana, se seuraa vain sitä. Ja kesken niiden juoksuleikin niitä on ihan mahdotonta saada kuuntelemaan.

Hihnassa molemmat kävelevät ongelmitta kun niitä taluttaa erikseen, mutta kun ne ovat yhdessä niin homma menee ihan järjettömäksi vetämiseksi, säntäilyksi ja riehumiseksi. Muuten kotona ovat nätisti, eivät tuhoa paikkoja, ovat hyvin itsekseen, eivät varastele, antavat tehdä hoitotoimenpiteet jne. Mutta tuo ulkoilu!!!!

Ensitöiksi ajattelin "kiristää" niitä ruoalla. Antakaa mielipiteenne.. Illalla saisivat vain pienen ruoan iltalenkin yhteydessä, seuraavana päivänä aamupäivällä kun lähdettäis metsään, saisivat siellä ruokansa palkkana jos kuuntelevat, jos eivät kuuntele niin sitten saavat olla nälässä. Nuoremmalle joku pieni eväs iltapäivällä taas palkkana lenkillä. Oisko parempi että lykkäisin muuta koulutusta nyt niin, että koirat saisivat ruokansa ainoastaan ulkona lenkillä, luoksetuloista ja kontaktin tarjoamisesta?

Ja oisko teillä vinkkiä tuohon miten saan koirat kulkemaan nätisti hihnassa kun ollaan porukalla ulkona?

Kaikki neuvot ovat tervetulleita, kiitoksia jo etukäteen..

Kutsutko sä niitä luokse kun ovat irti muuten kuin poislähtiessä? Mä ottaisin vaikka sitten osan ilta ruuasta taskuun (jos ovat nappuloita tms.) ja huutelisin tiheästi koiria luo ja aina kun tulee nii palkkaa naamariin. Jolloin koira oppii että luoksetulosta seuraa herkkuja, ei tukkapöllyä tai kotiinlähtöä. Meilläkin Nasu on alkanut itse metsälenkillä välillä hakemaan kontaktia jolloin mä palkkaan myös siitä.

Molempien kanssa olen tuota tehnyt ihan pienestä pitäen, ja ne tulevatkin ihan nätisti luokse kun niillä ei ole parempaa tekemistä.. Ja poislähtiessä olen aina pyrkinyt ottamaan ne kiinni muuten, siis kun ovat esim. haistelemassa jotain niin menen vain ja pistän kiinni. Mutta noh, sen vanhempi koira on varmasti ainakin oppinut, että jos toinen koira on näkyvissä ja kutsutaan luokse, niin joutuu hihnaan.. Ja siinä joku pikku herkkupala ei paljoa paina, epämiellyttävämpää on joutua hihnaan.

Lisäys; ja siis sillä tuota ruoalla kiristämistä meinasin, että kun nyt ne tuntuvat vähät välittävän joistain makupaloista kesken juoksuleikin, ruoka on ihan toisarvoista niille riehumiseen verrattuna.

Mä annan kaiken ruuan lenkillä. Jos ei hommat kiinnosta niin nälkäiseksi jää. Ja voin kertoa että valitsee kyllä sen työskentelyn 90% kerroista.

Itse olen saanut koirani, joka on vielä todella kova menemään hajujen perässä, tulemaan luokse kutsusta vapaana ensimmäisellä kutsulla n. 98% kerroista. Ainoat kerrat kun olen itse juotunut hakemaan koiran hihnaan se on vain jumittunut johonkin puun juurelle haistelemaan pitemmäksi aikaa kun on aika lähteä. Koirani ei siis koskaan lähde juoksemaan karkuun ym. kun laitan sen hihnaan. Lähes joka kerta koirani siis tulee itse luokse yhden tai parin kutsumisen jälkeen.

Tämän olen onnistunut saavuttamaan samalla keinolla, minkä joku taitoi jo mainitakin. Kun menen jonnekkin minne koira päästetään vapaaksi, varaan mukaan nameja. Pitkin lenkkiä sitten huutelen satunnaisesti koiraa tulemaan luokse. Aina kun koira tulee, annan sille namin ja vapautan takaisin juoksentelemaan. Annan namin myös silloin kun koira tulee ja on aika laittaa hihna kiinni ja lähteä kotiin. Näin koira ei koskaan voi etukäteen tietää milloin lähdetään eikä siten vastustele.

Kaikille tämä ei välttämättä ole yhtä yksinkertaista koirien erilaisten luonteiden takia, mutta minulla tämä on toiminut todella hyvin.

Tuohon kahden koiran riehumiseen en osaa oikein muuta kommentoida kun, että pitäisi varmaan odottaa kärsivällisesti, että molemmat ovat rauhallisia, ennen kuin matkaa jatketaan. Näin taisi joku koirankouluttaja tv:ssäkin neuvoa...

Tosta ruualla "kiristämisestä" epäilen sitä, että osaako koira (varsinkaan 6kk vanha) yhdistää ruuan poisjättämistä hihnassa temppuilemiseen ja riehumiseen? Voihan se olla, että osaa, mutta itse epäilen...

^Tuon "ruoalla kiristämisen" -tai miksi sitä nyt kutsuukaan, että kaikki ruoka annetaan palkkiona työstä, ei ilmaiseksi kupista- idea on siinä, että koiralla on parempi motivaatio totella nälkäisenä, kun ruokapalkkio on houkuttelevampi verrattuna tilanteeseen, jossa syö normit ruoat kotona sisällä ja lisäksi jotain herkkuja ulkona. Ei se ruokapalkkio ole niin motivoiva, jos on masu täynnä. :) Eli tarkoitus ei sinällään ole rankaista koiraa riehumisesta tyyliin "et saa tänään ruokaa".

Joo joo. Voi toimia joillakin koirilla. Tuo on kyllä ihan hyvä ettei ihan ilmaseksi ruokiaan saa. Niin täällä meilläkin, mutta vähän eri tavalla. Niin ja itsellänihän on mäyräkoira (=aina nälkä),
joten naminsyömisongelmia ruuankaan jälkeen ei lenkillä ole:D Hyvin toimii namipalkka aina.

Ps. en ylensyötä koiraani eikä se ole lihava:D Solakka tyttö. Ihan vaan sen takia mainitsin kun välillä tulee ihme viestejä ihmisiltä, jotka eivät tiedä asiasta:)

Koirat olivat tuossa 18 tuntia syömättä, kun vein ne koirapuistoon, jossa ei siis ollut ketään muita. Koirapuistoon siksi että siellä mun ei tarvitse niitä kutsua silloin kun ne eivät varmasti kuuntele.. Odotin että rauhoittuvat ennen kuin päästin vapaaksi, ja sitten oli taas menoa... Koirat juoksivat päätäpahkaa, aivot narikassa ympäri puistoa toisiaan jahdaten. Muutaman kerran yritin niitä huudella kun olivat hetken paikoillaan, mutta eivät reagoineet mitenkään vaan jatkoivat riehuntaa. Puolen tunnin jälkeen vasta ottivat ensimmäisen kerran kontaktia minuun, siitä sitten palkkasin.

En tiedä, pitäiskö mun vaan käydä ne nyt sitten päivittäin tuolla koirapuistossa juoksuttamassa, niin että en yritäkään kutsua niitä ennen kuin ovat hepulinsa hepuloineet? Vai miten ihmeessä mä saan ne kiinnostumaan itsestäni millään tavalla kesken tuon riehumisen...

Tuohon kahden koiran ulkoilutukseen ottaisin hetkeksi käyttöön sen että pääosa lenkeistä mentäisiin erikseen. Niin että pentu oppisi kulkemaan ja tottelemaan ja vanhempi koira sais aikaa ainoana koirana lenkillä. Kerran tai kaksi kertaa päivässä käyttäisin sitten samalla kerralla kummatkin ja niin että hyvistä tavoista pidetään kiinni jokaisella ulkoilukerralla. Sitten kun kulkeminen alkaa luonnistua niin voi taas siirtyä yhteisiin lenkkeihin. Tämä toimi meillä kahden nuoren ja hyvin erikokoisen koiran kanssa. Tarkoitus tuossa on siis vahvistaa sitä kulkemista hyvien tapojen mukaan.

Ja tosiaan vahvistamista vain yksi koira kerrallaan. Pentu on tietysti vielä kiinnostuneempi toisen koiran kanssa hillumisesta, joten se tarvitsee aikaa myös sun kanssasi kaksin, jotta tulee luokse vaikka toinen koira ei tulisikaan. Mikään ei voita toisen koiran seuraa paitsi todella hauska omistaja, jolta saa paljon nameja ja rapstuksia tai ainakin jompaa kumpaa kun luokse tulee. Meillä tämä toimi ja toimii edelleen. Metsässä jos hilluvat niin kutsuessa tulevat aina. Yleensä kutsun vain toista ja toinen tulee sitten mukana, vuorotellen kummankin nimeä käytän.

Yhdessä mä olen noita hihnassa lenkittänyt ehkä joka toinen tai joka kolmas päivä yhden lyhyehkön lenkin, en todellakaan joka päivä, mulla ois jo rasitusvammat käsissä ja hiukset harmaantuneet aikapäiviä sitten. Se on oikeasti aika tuskaa kävelyttää noita yhtä aikaa hihnassa.

Mut ehkä tuota erikseen lenkittämistä on sitten vain parempi jatkaa ja vahvistaa vielä sitä oikeaa käyttäytymistä.