Koirat.com

Ajattelin tehdä tällaisen "yhteenvedon" siitä millaisia keinoja on "istu,maaha,paikka,tänne" käskyihin käytetty? Olen kouluttanut pentua viimeksi noin 7 vuotiaana 15 vuotta sitten (ja tuli hyvä koira) joten homman nimi pitäis olla takaraivossa,muttei ole.

Koira on ollut minulla kohta 3 viikkoa..

Pätkis on kummallinen tapaus.. Luupää,epävarma itsestään ja silti hieman arka. Jos kutsut normaalilla äänellä, useimmin ei reaktiota ja jos korotat ääntä, kusee koira allensa peloissaan. Pätkis ei ilmeisesti ole saanu oikeasta käytökstä useinkaan palkkaa 10kk elämänsä aikana koska tottelemisen jälkeen jatkaa matkaansa eikä edes tajua katsoa onko jotain tarjolla?
"Istu" käskyn oppi kolmessa päivässä, luvan "saa ottaa" viikossa ja nyt olen aloittanu "maahan" käskyn kanssa mutta homma ei toimi.
Pätkis ei anna koskea etujalkoihin vaan vetää ne heti pois jos edes yritää ja jos painat selästä,heittäytyy selälleen. Nami ei auta mitään,koira vain tuijottaa sitä eikä tee sen enempää sinnepäinkään. Nyt koiraihmist kertokaa mikä neuvoksi? Totuttaakko ensin täysin kaikkeen käsittelyyn ennen kuin edes yrittää kouluttaa? Useimpiin kosketuksiin pätkis reagoi pelokkaasti ja jähmettyy odottamaan mitä tapahtuu.. Tahtoisin nähdä koirasta kerrankin ilon kehumisen yhteydessä eikä vain "ihanmitävaan" ilmettä ja selän kääntämistä.
Häntä heiluu harvinaisen vähän..

DobberGirl kirjoitti:

Jos kutsut normaalilla äänellä, useimmin ei reaktiota ja jos korotat ääntä, kusee koira allensa peloissaan.

Tämä jo tulisi koiralle opettaa, että kun sitä kutsutaan, siitä seuraa jotain positiivista.

DobberGirl kirjoitti:

Pätkis ei ilmeisesti ole saanu oikeasta käytökstä useinkaan palkkaa 10kk elämänsä aikana koska tottelemisen jälkeen jatkaa matkaansa eikä edes tajua katsoa onko jotain tarjolla?

Olethan muistanut ehdollistaa koiran kunnolla esim. kehusanaan kuten "hyvä" = palkka, tai vaikka naksuttimeen? Muuten varmaankin kehut ja muut ovat koiralle pelkkää sanahelinää, eikä se tajua että esimerkiksi sana "hyvä" tarkoittaa palkkaa.

DobberGirl kirjoitti:

Pätkis ei anna koskea etujalkoihin vaan vetää ne heti pois jos edes yritää ja jos painat selästä,heittäytyy selälleen. Nami ei auta mitään,koira vain tuijottaa sitä eikä tee sen enempää sinnepäinkään. Nyt koiraihmist kertokaa mikä neuvoksi?

Tässä tapauksessa kannattaa opettaa koira esimerkiksi juuri maahanmenoon ilman fyysisiä pakotteita, koska koiralla ilmeisesti on taustaa niiden negatiivisuudesta... Eli ehdollistamallasi kehusanalla tai naksulla "poimit" maahanmenot, eli palkkaat kun koira sattuu menemään maate ns. "ei-koulutustilanteessa", yhdistät maahanmenoon pikkuhiljaa käskysanan jne.

Palkkailla kannattaa ihan kaikesta arkisestakin hyvästä käytöksestä, eli taskut sitten vaikka täynnä herkkuja kokoajan, jos ne motivoi. Tärkeää on myös muistaa, että palkan tulee olla sellainen, mitä koira haluaa.

Tuollaisen koiran kanssa suosittelen perehtymään naksutinkoulutukseen. Jos koira paineistuu kaikesta kontaktista noin voimakkaasti niin naksuttimen avulla sitä on huomattavasti helpompi ohjata elämässä eteenpäin.

Kiitos ihmiset.. Täytyy aloittaa ihan alusta ja tehdä tytön olo mukavaksi ilman pelkoa. Ensi lauantaina pääsee taas koulutukseen mutta siihen on vielä aikaa joten nyt vaan pohjia ja rohkeutta toimimiseen..

Naksutinta mäkin suosittelen lämpimästi. Sen kanssa saa sitten opeteltua vaikka mitä.

Maahanmenossa kannattaa tosiaan luopua kaikista fyysisistä pakotteista, koska koira selvästi sietää niitä huonosti. Jos haluat käyttää perinteisiä keinoja, voit houkutella namilla, tai sitten naksuttimen kanssa opettaa sen, kunhan pentu on ehdollistettu naksuun. Monet käyttää kosketuskeppiäkin. Ja haluatko opettaa maahanmenon seisoma-asennosta vai istumisen kautta. Istumisen kautta toki on helpompi, mutta esim tottiksessa koiran pitäisi osata mennä maahan myös seisoma-asennosta. Millainen tausta pennulla on? Mietin vaan, jos se pissaa allensa ja muutenkin käyttäytyy kovin alistuvin elkein jos korottaa ääntänsä...

Lunalle opetin istumisen naksulla sieppaamalla. Maahanmenon opettelu on jostain syystä hämärän peitossa, mä en yhtään muista miten sen opettelu tapahtui, naksulla sekin kai. Luoksetulon (kotipiha, metsä, puisto, pelto jne) hihkasemalla iloisesti "tänne", kun Luna spontaanisti lähti tulemaan luokse (ja olin varma että se myös tulee), naksutin siinäkin heilui mukana. Paljon iloisia kehuja ja makupalaa aina kun pienenä tuli luokse, kutsumatta tai kutsusta. Opeteltiin, että luoksetulo on ehdottoman kannattava ja ihana asia. Luoksetulokäskyä tietysti ei kannattaisi sössiä sitten kuten meillä, huutelemalla sitä 15 kertaa ovella, kun pentu tutustuu naapurin perennapenkkiin...

Omasta mielestä naksuttimella on niin helppo opettaa kaikenlaisia asioita, etten millään viitsisi edes kokeilla muita tapoja. Se on myös turvallinen siinä mielessä, että herkinkään koira ei saa siitä mitään traumoja tai paineistu, toisin kuin pakotteiden kanssa voi käydä. Naksuttelussa ei myöskään ole sitä poisopettelu/häivyttämis-vaihetta, mikä tarvii käydä läpi, jos imuttamalla ja houkuttelemalla opettaa uusia asioita. Mutta kukin tavallaan, ja mikä tyylin kenenkin koiralle ja itselle parhaiten sopii.

Muiden kirjoittajien kanssa samoilla linjoilla, eli pakotteet ehdottomasti pois. Itse en muutenkaan kannata pakotteiden käyttöä, mutta jos niitä haluaa käyttää, niin ensimmäinen edellytys on, että koira ne kestää ja toisaalta, että koira voidaan sitten onnistumisista palkata ruhtinaalisesti esim. saalisvietin kautta.

Tuollaisen koiran kanssa lähtisin kuitenkin rakentamaan hommaa ihan positiivisen kautta ja rakentamaan yhdessä tekemisen meininkiä aivan kuiten pennun kanssa. Paljon leikkiä ja yhdessä leikkimisen opettelua. Namilla palkkaamista kaikesta positiivisesta aktiivisuudesta (katsekontaktit, oma-aloitteiset luoksetulot jne jne.)

Tänne käskyn olen opettanut pennulle kulkemalla sen kanssa paljon metsässä vapaana, jolloin olen kutsunut pentua iloisesti kun se sattuu kiinnittämään minuun huomiota. Samalla olen lähtenyt liikkumaan pennsuta poispäin ja viimein kun pentu on minut saavuttanut, niin palkinnut sen ruualla tai leikillä iloisesti kehuen.

Istumisen ja maahanmenon olen opettanut ihan vain nappaamalla ko. toiminnot koiran niitä muutenkin tehdessä. Käytännössä olen ottanut sisällä 5-10 namia kädenulottuville ja odottanut että pentu istahtaa/menee maahan, jolloin naksaus/kehusana ja koiralle palkka. Sitten olen heittänyt ns. välinamin noin metrin päähän koirasta, jolloin koira joutuu nousemaan ylös sen hakemaan ja sitten toistanut homman taas alusta, kunnes kaikki 5-10 namia on syötetty. Sitten pieni tauko ja kohta taas samanlainen sessio uudestaan.

Toki, jos koira on jo hieman vanhempi eikä sitä ole aiemmin koulutettu sen omaan aktiivisuuteen perustuen, niin koiralle pitää opettaa, että toivot sen oikeasti tekevän asioita itse. Tällöin kannatta aloittaa vielä paljon pienemmistä asioista ja harjoitella aktiivisuutta vaikkapa kosketuskepin tai laatikkoleikin avulla.

Paikka-käskyä en itse opeta koirille mitenkään erikseen vaan käsken koiran istumaan/maahan/seisomaan, jossa sitten pitää olla niin kauan kunnes vapautan koiran.

Mitä tulee kouluttamiseen ylipäätään, niin varsinaisiä käskyjä tärkeämpää on minun mielestäni opettaa koiralle ensin, että sinun kanssasi tekeminen on kivaa. Kehutkin harvoin merkitsevät koiralle itsessään mitään, mutta kun ne yhdistyvät mukavaan, iloiseen fiilikseen, niin ne saavat aivan uuden merkityksen.

Mikäli koira ei ole tottunut ihmisen käsittelyyn, kannattaa se ehdottomasti siihen totuttaa (positiivisen kautta), koska joudut kuitenkin koskemaan koiraa esim. hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Oppimisen ja käskyjen noudattamisen tulisi olla koiralle mukavaa, jota et varmasti saa aikaan, mikäli käytät uusien asioiden opettamiseen menetelmiä, jotka ovat koirasta epämiellyttäviä tai jopa pelottavia.

Pätkiksen taustasta en juurikaan tiedä kuin sen mitä olen sita ja sen pienempää kaveria hoitanut ja lenkittänyt. Omistaja teki töitä päivät ja koska toinen koira 1,5v oli rauhallinen,kiltti ja kuuliainen ei höänellä riittänyt aikaa/kanttia kouluttaa ylivilkasta pentua. Puhuttiin paljon siitä että jos tilanne on täysin mahdoton,olen valmis ottamaan pätkän itselleni ja niin siinä sitten kävi että tyttö muutti helsinkiin molemmat koirat mukanaan ja pätkiksen käytös paheni huomattavasti heti muuton jälkeen. Pätkis muutti meille noin 3 viikkoa sitten ja rauhoittunut huomattavasti.

En tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta tämän voi siirtää tarvittaessa.

Eli siis. Meille on tuo hauvavauva tulossa 2 viikon päästä ja kovasti olen miettinyt, että aloitettais sitten jossain vaiheessa tokoilu koiran kanssa. Ja tosiaan siellähän pitää mennä maahan "suorilta jaloilta", joten olisiko maahanmeno parempi opettaa siitä vai sitten istumisesta? Ja onko jollain vinkkejä tuohon tokossa vaadittavaan eli seuraus ja sitten suoraan maahan?

Minua mietityttää myös tuo, että millä tavalla "vapautatte" koiran? Meillä on ollut muutamia koiria hoidossa ja ymmärrän, että jos koira vaikka istuu ja sille sanotaan "vapaa", niin koira vapautuu, mutta miten tätä lähdetään opettelemaan? Järkevintä ei kuitenkaan varmaan ole, että kun koira istuu ja sitten lähtee kävelemään, niin se olisi luvallista, vaan koiran pitää pystyä olemaan se omistajan vaatima aika siinä paikoillaan. Toivottavasti joku vois auttaa, kun tuota jälkimmäistä olen erityisesti miettinyt tässä. :)

Joo o.. samaa mietin että jos sais pätkän ensin edes meneen maahas jollain keinolla niin millä se suorilta jaloilta meno on mahdollista? Kaksi tyyliä yhdellä käskyllä.. ehhei Tänään olis treenit joihin mennään kokeilemaan perusjuttuja. Oon itse väsyny mutta silti täytyy pysyä tarkkana.. jännittää.

Mä sanoisin, että ehdottomasti suoraan opetetaan menemään maahan, ei istumisen kautta. Ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, mä jossain vaiheessa aloin istumisesta pyytämään maahanmenoa, ja nyt tuo AINA ensin istahtaa ja siitä sitten menee maahan... Eli meillä on liikkeen muokkaaminen käynnissä.

Tuohon seuraamisesta maahanmeno-asiaan... Molemmat ensin kuntoon erikseen, ja siitä sitten vasta yhdistämään. Eli hyvä, varma maahanmeno opetettuna ennenkuin lähtee vaatimaan liikkeestä maahanmenoa. Myös seuruun kannattaa olla varma ja oikea ennenkuin siihen lisätään muuta (minun mielestäni).

Vapautus esimerkiksi niin, että vapautus-sana (vapaa, lepo, mikä onkaan) ja sitten vipataan nami maahan niin, että koira nousee sen syömään. Tietystikin aina ennen kuin koira ehtii itse vapauttaa itsensä luvatta, eli alussa TODELLA lyhyitä aikoja (samantien vapautus).

Maahanmenosta vielä, eihän sitä ollenkaan tarvi opettaa istumisen kautta. Voihan se "koti-maahanmenokin" olla seisaaltaan opeteltu. Tai mikä estää opettamasta kahta eri maahanmenoa, toinen kunnon tottis-maahanmeno, toinen sellainen kotona, kylässä, siellä sun täällä tehtävä "rauhoittuminen", missä koira saa lenkottaa lonkalla ja vilkuilla maisemia rauhassa. Ja niihin tottakai sitten eri sanat, jos siihen päätyy.

Seisaaltaan maahanmeno on luultavasti helpoin opettaa kosketuskepillä. Ensin tietysti täytyy ehdollistaa koira naksuun tai selkeään merkkisanaan, ja sitten koskemaan kuonolla kepin päätä. Kun tämä on selvä, voi ottaa koiran vaikka sellaisen penkin taakse, minkä ali ainakin koiran pää mahtuu, mutta se ei pääse sieltä ali suoraan pujahtamaan. Itse mennään penkin toiselle puolelle, ja laitetaan keppi maahan. Jos koira on oppinut kepin koskemisen, se pyrkii kohti keppiä, ja ennen pitkää menee maahan päästäkseen kepin luo helpoiten. Apuohjaaja olis kiva, ettei koira kierrä tai mene penkin yli. Penkkiäkään väkisin ei tarvita, koira saattaa hoksata maahanmenon ilman sitäkin. Tässä vähän mutkat suoristeltuna, joku varmasti osaa selittää tarkemmin. Ja toki on muitakin tapoja varmasti. Sieppaamallakin voi saada maahanmenon opetettua, mutta en sitten tiedä kuinka usein muiden koirat tuppaa pötkähtämään suoraksi maahan (ei siis lonkalle) seisoma-asennosta spontaanisti. (Oma eläin ei ole mun nähden vielä sellaista tehnyt ainakaan niin, että olisi vielä naksut ja palkat olleet valmiina.) Jos sellaista suoritusta haluaa siis hakea. Jos istumasta valuminen riittää (ts ei tähtää tokoon tms, vaan haluaa vaan kotioloihin peruskäskyn), tämä varmaan ok.

Täytyyhän koiran osata tokossakin mennä istumasta maahan, niin jos koira on opetettu menemään seisomasta suoraan maahan, niin osaako se istumasta laskeutua suoraan maahan, ilman ettei takapuoli nouse?

JA TÄMÄ siis vain kysymys.. Mulla koira periaatteessa osaa mennä molemmista maahan, jos tahtoo samalla sanalla. Sitten olen nähnyt videoita, joissa koiralle tehdään lihasmuistiin istumasta maahan meno, maasta seisomaan, seisomasta maahan jne.

Itse ollaan harjoiteltu koirani kanssa liikkeestä maahanmenoa silleen, että liikutaan "vapaasti" ei käskyn alla ja siitä sitten olen lähtenyt opettamaan maahanmenoa ensin ihan itse pysähtymällä ja ohjaamalla kädellä ja nykyään saattaa riittää ihan vauhdin hidastaminen..

Me treenataan tokoa aina kun on sopiva fiilis ja silloin kun on alaosaston toko-koulutus..

kiharapaa83 kirjoitti:

Täytyyhän koiran osata tokossakin mennä istumasta maahan, niin jos koira on opetettu menemään seisomasta suoraan maahan, niin osaako se istumasta laskeutua suoraan maahan, ilman ettei takapuoli nouse?

Aaaa, totta. Ajatus kulki vähän hätäiseen näköjään. Näinhän se on. Oma otus menee samalla käskysanalla maahan sekä istuma-asennosta että seisaaltaan. Jos menee seisaaltaan, painuu suoraan alas ilman väli-istumista ja jos menee istumasta, menee siitäkin suoraan alas.

Pointti onki tässä se että MILLÄ koiran saa menemään maahan suoraan seisaaltaan jos se ei kestä kosketusta tai tekee kosketuksesta väärin? Kouluttaja mukaan koirassa on potentiaalia vaikka kisoihin mutta unohdin kysyä että kinkas tämä korjataan?

^Jos halutaan, että koira menee maahan ns. etupää edellä, niin itse olen opettanut sen toiselle koiralle sheippaamalla. Ensin palkkasin pään laskemisesta vähänkin alaspäin, seuraavaksi kyynärien vähäisestäkin koukistamisesta, sitten ns. leikkiinkutsu asentoon menemisestä ja lopullinen kriteeri olikin sitten se, että takapuolenkin piti koskettaa maata eli periaatteessa opetin koiralle koko liikeradan vaihe vaiheelta. Oikean toiminnon tarkkaan merkkaamiseen käytin apuna tässäkin ketjussa monesti mainittua naksutinta ja oikeaa liikesuuntaa vahvistin antamalla palkan aina maahan, etujalkojen väliin.
Toki jos ja kun koira ei enää ole ihan pikkupentu, niin kuten aiemmassa viestissä sanoin, niin kannattaa oma-aloitteisuuden opettaminen aloittaa jostain helpommasta, kuten kosketuskepin koskettamisesta. (Myös kosketuskeppiä voi käyttää apuna maahanmenon opetuksessa).

Koiran saa tekemään kaikkea mihin vain sen fyysiset ja henkiset rajat riittävät, palkitsemalla sitä oikeasta toiminnasta taitavasti. Portaiden yläpäähän pääsen helpoiten askel kerrallaan kuin yrittämällä yhdellä loikalla. Varsinkin jos tavoite on korkealla. Sama pätee koirankoulutukseen, lähtien yksittäisten liikkeiden rakentamisesta.

KIITOS krrankin joku viitsi vastata selkeästi ja antaa askel askeleelta vinkkejä miten opetus käytännössä tapahtuu.. Kokeilen heti huomenna molemmilla koirilla. tuon etukautta maahan menon ei pitäisi sattua takapolviinkaan joten sopii myuös kikille joka osaa menna maahan kyllä normaalisti. Ja kun norm meno on käskyllä maahas,voisi suoraa seisaaltgaan menoa käskeä vaikka "alas" tai jotain. Nyt tuli hyvä mieli..

Ja etupään saa menemään alas ensin niinkin että laitta namin/lelun maahan ja koira kun sitä yrittää saada, niin annetaan nuoleskella ja nuuhkuttaa kunnes laskee eturuumiin alas ja hoksaa laskea myös pyllyn maahan silloin annetaan nami/lelu koiralle kokonaan.

Tosin tätä ei kannatta tehdä hirveän monesti, koska palkan häivytys on taas oma lukunsa.

Mulla on 3kk vanha koiranpentu.
Ja peruskäskyjä olen sen verran vain opettanut,ettei osaa vielä muuta kuin istua ja tulla JOSKUS,SILLOIN KUN HUVITTAA luokse,mutta kyllä aijon opettaa vielä sille muutakin,ei se nuilla 2:lla käskyllä koko elämää pärjää. Mutta istua tosin osaa kiitettävästi,mutta luoksetulo on vielä vähän kesken jäänyt,pitäs vähän panostaa sitä,ja paljon muutaki :DD. Mutta onko 3kk vanha koiranpentu jo niin "vanha" ettei opi nopeasti?

^ Muistaakseni ainaki Tuire Kaimion kirjassa sanottiin, että alle puolivuotias oppii erittäin nopeasti. Mutta kyllä siitäkin vanhempi nopeasti oppii jos on motivoitunut :)

Ok. Kyllä se näyttää aika nopeasti oppivan.