Koirat.com

Aloitan tälle oman aiheen kun en ole nähnyt että muut olisivat tästä juuri kirjoitelleet. Mulle siis suurin ongelma koko koiraelämän kanssa on tuo kirjojen, kasvattajan ja muiden koiraihmisten neuvojen ristiriitaisuus. Olen aivan hukassa! Jopa samalta ihmiseltä saadut ohjeet voivat olla täysin ristiriidassa. Kokoan tähän muutamia esimerkkejä. Toivoisin, että kommentoisitte kumpi tapa teistä on parempi (siis kokemuksenne mukaan toimii paremmin). Olisi myös mukava lukea, jos joku muukin on väsynyt jatkuviin epäselvyyksiin.

Pahinta on, kun ensin luen kehutusta kirjasta että tee X. Sitten menen pentukurssille ja siellä sanotaan, että ei, tee Y! Ja kun molemmat vaikuttavat luotettavilta neuvoilta, perustelut hyviä, on vaikea päättää kumpaa jatkossa tekisin (jos pentu ei vielä ole oppinut tekemään toivottua asiaa). Minkä aikaa muuten olette kokeilleet opettaa jotain asiaa tietyllä tavalla, ennen kuin olette vaihtaneet toiseen tapan (jos ensimmäinen ei ole toiminut koirallasi)?

1) Autosta ulos pääseminen. Kannattaako pyytää koiralta katsekontakti ennen lupaa tulla ulos (eli koiran on toteltava ennen pääsyä), vai odottaa vain että koira istuu rauhassa (eikä siis ole käskyn alla)?

2) Koira vetää narussa. Kannattaako vain pysähtyä aina kun naru kiristyy, ja opettaa koira ottamaan kontakti jonka jälkeen matka jatkuu, vai nykäistä hieman narua merkiksi jotta koira huomaa tilan loppuvan ja ehkä sitten lakkaa vetämästä?

3) Onko pennulle parempi hankkia valjaat vai panta & hihna?

4) Vaikuttaako koiralle opettaa kieltosanaa (yleensä "ei")? Vai ainoastaan se, mitä sen toivotaan tekevän tuhmuuksien sijaan?

5) Käytätkö negatiivisia sanoja (ei, irti, hiljaa,..) jotka saavat elekielesi sellaiseksi että koira voi tuntea olonsa uhatuksi eikä välttämättä niin nopeasti ja mieluusti tottele, vai positiivisia sanoja jotka tosin voi olla työläs saada vieraatkin käyttämään (esim. jätä, kiitos,..)?

6) Koira haukkuu liikaa. Kiellätkö (millä tavalla?) vai jätätkö aina vain huomiotta? Monesti kuulee seuraavat lauseet: Jos et kiellä, koira ei tiedä ettei haukkuminen ole toivottua. Mutta jos kiellät, koira saa haluamansa huomion ja näin tulit palkinneeksi sitä haukkumisesta. Toisaalta koira voi myös haukkua vain haukkumisen ilosta.

Toivon, ettei kukaan kirjoittaisi mitään ympäripyöreää minkä varmasti olen kuullut jo sata kertaa vaan ihan konkreettisia ja selviä mielipiteitä siitä, mikä juuri sinun koirallesi on ollut hyvä, ja miksi. Tälläisista vastauksista kiitän tuhannesti.

Ippana kirjoitti:


1) Autosta ulos pääseminen. Kannattaako pyytää koiralta katsekontakti ennen lupaa tulla ulos (eli koiran on toteltava ennen pääsyä), vai odottaa vain että koira istuu rauhassa (eikä siis ole käskyn alla)?

Meillä koirien ei tarvi istua, mutta ne eivät saa tulla autosta ilman lupaa. Eivät myöskään ole käskyn alla, mutta saavat lähteä autosta vasta luvalla. Usein automaattisesti ottavat kontaktin, siinä lupaa odottaessa. Meillä lupaa joutuu odottamaan aika monessa paikassa, mutta istumisia ei vaadita. Itse en siis pyydä ikinä koiralta katsekontaktia, vaan koirat ottavat sen itse.

Ippana kirjoitti:

2) Koira vetää narussa. Kannattaako vain pysähtyä aina kun naru kiristyy, ja opettaa koira ottamaan kontakti jonka jälkeen matka jatkuu, vai nykäistä hieman narua merkiksi jotta koira huomaa tilan loppuvan ja ehkä sitten lakkaa vetämästä?

Jos hihna kiristyy ja nykäiset narua, niin silloinhan hihna väkisinkin löystyy hetkeksi (kun nykäiset, sinun on pakko hetkeksi löysätä narua), joka on jokseenkin epäloogista koiralle. Suosittelisin siis ensimmäistä.

Ippana kirjoitti:

3) Onko pennulle parempi hankkia valjaat vai panta & hihna?

Makuasia. Itse olen tykännyt pienillä pennuilla usein valjaista, jos joudutaan paljon kulkemaan hihnassa ja koira on säntäilevää sorttia. Ei tule pennun hökälehtimiskiskaisut kaulalle, vaan jakaantuu tasaisemmin valjaisiin.

Ippana kirjoitti:

4) Vaikuttaako koiralle opettaa kieltosanaa (yleensä "ei")? Vai ainoastaan se, mitä sen toivotaan tekevän tuhmuuksien sijaan?

Meillä on kieltosanat, joskin hyvin usein kielto on murina, koska se on aina koiralle, etenkin pennulle hyvin selkeä viesti. Kiellon jälkeen kun koira toimii oikein tulee aina kehut.

Ippana kirjoitti:

5) Käytätkö negatiivisia sanoja (ei, irti, hiljaa,..) jotka saavat elekielesi sellaiseksi että koira voi tuntea olonsa uhatuksi eikä välttämättä niin nopeasti ja mieluusti tottele, vai positiivisia sanoja jotka tosin voi olla työläs saada vieraatkin käyttämään (esim. jätä, kiitos,..)?

Käytän sekä että. Negatiivisia sanoja käyttäessäni olen tarkoituksella elekieleltäni uhkaava ja heti kun koira korjaa toimintaansa toivomakseni muutan elekieleni ei-uhkaavaksi. Negatiivisia käskyjä käytän arjessa, kun taas harrastuksissa pyrin, että käskyt ovat positiivisia. Esim. tokoirtikäskynä (ja pallon heitoissa yms käteen tuodessa) käsky on kiitos, koska siinä ei ole tarve mitenkään uhata koiraa, päinvastoin. Kun taas jos koira nappaa lapselta lattialle tippuneen leivän niin käskyni on uhkaava ja vihainen ei ja leipä tippuu salamana koiran suusta. Meillä koirat tosin tottelee nopeasti myös niitä uhkaaviakin käskyjä ja koen, että niillekkin on paikkansa. Näissä esimerkeissä erona tulee se, että esim. sen pallon koira saa (ja on jopa suotavaa) ottaa, ja pyydän sen positiivisella kiitos-käskyllä irrottamaan. Leipää koira ei lähtökohtaisestikkaan saa napata ilman lupaa, jolloin käskynä on vihainen ja uhkaava kielto, jotta se ei toisella kertaa sitä nappaa alunperinkään.

Ippana kirjoitti:

6) Koira haukkuu liikaa. Kiellätkö (millä tavalla?) vai jätätkö aina vain huomiotta? Monesti kuulee seuraavat lauseet: Jos et kiellä, koira ei tiedä ettei haukkuminen ole toivottua. Mutta jos kiellät, koira saa haluamansa huomion ja näin tulit palkinneeksi sitä haukkumisesta. Toisaalta koira voi myös haukkua vain haukkumisen ilosta.

Kiellän. Haukkuminen on niitä asioita, jotka hyvin monella koiralla on itsestäänpalkitsevaa, jolloin huomioimatta jättäminen ei toimi. Toki tärkeää olisi oppia lukemaan, miksi koira milloinkin haukkuu, mutta lähtökohtaisesti kiellän.

Kiitos, Sarahia. Juuri tuollaisia vastauksia toivoin :) Olen harmikseni joutunut kyseenalaistamaan Kaimion pentukirjan (jota olen lukenut kuin raamattua, koska kaikki ovat sitä kehuneet ja hän kirjassa tosi hyvin perustelee neuvonsa) ja erään koirankouluttajankin ohjeet, kun eivät vaan kertakaikkiaan tunnu sopivan allekirjoittaneelle ja Mollille. Samoin kasvattajan hyvää tarkoittavat ohjeet, vaikka hänen tietämystään arvostan, tuntuu ettei ne vaan oikein meillä toimi. Sitten tuntuu että jää ihan tyhjän päälle, kun en oikein jaksa uskoa että minä, jolla on ensimmäinen oma koira, muka tietäisin paremmin kuin nuo kokeneet koiraharrastajat. Siksi toivoisin paljon muiden koiraihmisten perusteltuja mielipiteitä, ehkä niistä löytyisi meillekin toimivia vinkkejä.

Lisää, kiitos :)

Autosta pois pääseminen: Koirallani on häkki takakontissa. Kun avaan häkin, se saa tulla sieltä siihen konttiin ja siinä laitan yleensä hihnan kiinni tms. ja siitä alas pääsee luvalla. Ei mulla siihen ole mitään sen ihmeempää ohjelmaa, koira on yleensä ihan rauhallinen tossa tilanteessa eikä höntyile pois kontista ilman lupaa. Muistaakseni sitä kontissa odottamista on harjoiteltu pentuna namien kanssa.

Hihnassa vetäminen: mä olen ollut tässä aina todella mustavalkoinen. Vetämällä ei pääse eteenpäin ja piste. Kun hihnaan tulee painetta, liike loppuu. Mä koulutin erikseen pentuaikana vierellä kulkemista, ja yhdistin sitten sitä liikettä niin, että kun hihnaan tulee painetta, liike loppui ja odotin niin kauan, että koira tulee vierelle ja matka jatkuu. Eli tavallaan joo, odotin kontaktia, mutta se kontakti ei mielestäni riitä, vaan oleellista on se, missä koiran pitäisi olla. Mä tykkäsin tosta tavasta just siks, että koira on joutunut itse aika paljon funtsimaan, missä sen pitäisi kulkea, eikä niin, että mä hihnalla ohjailen sitä. Koiran on helpoin kulkea (lyhyessä) hihnassa niin, että pitää silmällä missä ihminen kulkee ja mukailee omaa liikkumista sen mukaan, eli esimerksi ihmisen sivulla, jommalla kummalla puolella. Pitkälti oon siis tehnyt Tommy Wirenin Hienosti hihnassa -kirjan ohjeiden mukaan, ja täytyy kyllä sanoa, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen.

Panta vai valjaat: Pitkälti samoilla linjoilla kuin Sarahia, pentuvaiheessa tulee pakosti niitä nykäyksiä niin valjaat on turvallisemmat. Tykkään kans valjaista enemmän kun hihna kiinnittyy selkään eikä kaulalle, eikä sitä tarvitse varoa niin paljon että menisi tassujen alta. Lähtökohta hihnassa kulkemisessa on kumminkin se, ettei sitä vetoa tulisi, niin eihän silloin ole varusteista kiinni, vetääkö se koira vai ei. ;) Tää on kyllä semmoinen neuvo, jota harmillisen paljon viljellään pentujen omistajille, että pennulle ei saisi laittaa valjaita, ettei se opi vetämään. Mutta kun se syy vetämiseen on aina siellä hihnan toisessa päässä, ei koirassa. Se ei ole välineistä kiinni!

Kieltosana: Taas samoilla linjoilla Sarahian kanssa, enemminkin eleillä ja äänellä kerron kun olen eri mieltä jostain, ei niillä sanomisilla ole niin väliä. Suosin pentuaikana juuri sitä, että kieltämisen sijaan antaisi enemmänkin jonkin ohjeen, mitä pitäisi tehdä, mutta joistain asioista on vaan pakko tehdä selväksi, että tuota en hyväksy ja sitä ei saa koskaan ikinä enää tapahtua.

Käskysanat: eihän se koira puhetta ymmärrä, että onko irti tai kiitos negatiivinen tai positiivinen. :D Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta kyllä vaikka sen kiitos käskyn opettaisi kuinka iloisesti tahansa niin kyllä sitä saattaa joutua joskus kovemminkin sanomaan. Tai siis, siitä käytöstähän se on sitten kiinni, onko se negatiivista vai positiivista.

Haukkumiseen en osaa kommentoida kun mun koira ei hauku juuri ollenkaan.


Kaikilla on joskus oltava se eka koira. :) Olet ihan oikeassa, että koulukuntia on monia ja jokainen neuvoja uskoo olevansa oikeassa ja jakelee aivan erilaisia ohjeita kuin edellinen neuvoja... Päätä siinä nyt sitten, ketä uskoa! Mutta yksi vinkki mulla on, älä ota asioita liian vakavasti! Nauti uuden oppimisesta, pohdi ja vertaile, pyydä aina perusteluja, mieti miten eri ohjeet voisivat toimia sun koiralla... Pyydä aina apua kokeneemmilta kun et tiedä mitä tehdä, mutta jos ohje ei tunnu toimivan, etsi uusi neuvo.

Mä tykkään ajatella, että koiralle voi kouluttaa aika paljon asioita, nimenomaan positiivisin keinoin. On ihan turhaa meuhkata hihnassa vetävälle koiralle kun sen voisi kouluttaa kulkemaan vierellä ja on aivan turhaa suuttua koiralle joka meinaa hypätä autosta alas ilman lupaa, jos sitä ei ole sille koulutettu. Mutta koiraa pitää myös osata kasvattaa ilman, että sille viljelee nameja ja lelula joka asiasta jonka se tekee ja siihen pitää luoda semmoinen suhde, että pystyt kertomaan sille milloin olet siihen tyytyväinen ja milloin et.

IPPANA kirjoitti:

1) Autosta ulos pääseminen. Kannattaako pyytää koiralta katsekontakti ennen lupaa tulla ulos (eli koiran on toteltava ennen pääsyä), vai odottaa vain että koira istuu rauhassa (eikä siis ole käskyn alla)?

Opetan että koira tulee vain kutsusta ulos ja aina ennen sitä silitän. Koirat eivät juuri reagoi auton oven aukaisuun ja riittää ulospääsyn kriteeriksi että ei ajattele ulostuloa.

IPANA kirjoitti:

2) Koira vetää narussa. Kannattaako vain pysähtyä aina kun naru kiristyy, ja opettaa koira ottamaan kontakti jonka jälkeen matka jatkuu, vai nykäistä hieman narua merkiksi jotta koira huomaa tilan loppuvan ja ehkä sitten lakkaa vetämästä?

En missään nimessä pysähdy muuta kuin silloin kun tahdon tai jos koira nuuskii. Koirani pääsee hajuille vain löysällä narulla ja saavat nuuskia niin paljon haluttaa. Alkuajasta pennulla on valjaat enkä reagoi vetämiseen mutta pidän huolen ettei pääse sillä päämäärään. Kontaktia en opeta mutta kun sanon koiran nimen, voi muutamia kertoja palkata namilla. Nimeen reagoimasta kehun aina ja en toista tätä kovin paljoa. Kun pentu on isompi ja pentulisenssi päättyy, kerron pennulle että se ei saa kiristää hihnaa. Sitten se ei enää kiristele hihnaa. Näiden yhdistelmällä 6 kk pentu osaa mennä löysällä hihnalla myös ohitukset.

IPANA kirjoitti:

3) Onko pennulle parempi hankkia valjaat vai panta & hihna?.

Alussa ihan sama, myöhemmin tavan panta ja ehkä myöhemmin ketjukaulain riippuen koirasta.

IPANA kirjoitti:

4) Vaikuttaako koiralle opettaa kieltosanaa (yleensä "ei")? Vai ainoastaan se, mitä sen toivotaan tekevän tuhmuuksien sijaan?

Tärkein asia eli koiran hallinta on mielestäni mahdottomuus ilman kieltoa. Poislukien täysin vietitön koira jolla ei ole MITÄÄN tavoitteita, ei ulkomaailman eikä lauman sisäpolitiikan suhteen.

IPANA kirjoitti:

5) Käytätkö negatiivisia sanoja (ei, irti, hiljaa,..) jotka saavat elekielesi sellaiseksi että koira voi tuntea olonsa uhatuksi eikä välttämättä niin nopeasti ja mieluusti tottele, vai positiivisia sanoja jotka tosin voi olla työläs saada vieraatkin käyttämään (esim. jätä, kiitos,..)?

Käytän negatiivisia sanoja mutta en liitä siihen sanaan uhkaa vain ainoastaan kieltoon. Näin ollen koira saa valita totteleeko vai haluaako että se joutuu tottelemaan joka tapauksessa.:D Vieraista en välitä, tehköön mitä tekee, ei mun koirat vieraita arvosta vaan nauraa niille ja niiden yrityksille.

IPANA kirjoitti:

6) Koira haukkuu liikaa. Kiellätkö (millä tavalla?) vai jätätkö aina vain huomiotta? Monesti kuulee seuraavat lauseet: Jos et kiellä, koira ei tiedä ettei haukkuminen ole toivottua. Mutta jos kiellät, koira saa haluamansa huomion ja näin tulit palkinneeksi sitä haukkumisesta. Toisaalta koira voi myös haukkua vain haukkumisen ilosta.

Riippuu täysin tilanteesta, jos ei häiritse minua niin voi haukkua. Jos kisailee toisen koiran tai kissan kanssa eikä kyse ole vaatimuksesta minua kohtaan tai siihen liity minun kyseenalaistamista, koira saa tehdä aika pitkälle mitä mielii. Minuu ei kuitenkaan komenna kukaan koska tosi harvoin tottelen koiraa.

En ajattele kouluttamisen kautta ja ajatukseni lähtee siitä että koira on fiksu sosiaalinen laumaeläin ja keskustelee lauman muiden jäsenten kanssa. Samoin ajattelen että koira arvottaa aina toisen avastapuolen lajista riippumatta. Jos tästä haluaa lukea lisää, suosittelen Pentuneuvola kirjaa.

[quote=Ippana]
Ihan samoja ristiriitaisuuksia pohdin neljä vuotta sitten ensimmäistä pentua miettiessäni. Luin paljon koirakirjoja ja koetin sisäistää miten asiat tehdään oikein. Onnekseni kasvattaja oli kokenut koirien käyttäytymisen tuntija ja häneltä saamani ohjeet ja hänen oman toiminnan seuraaminen ovat olleeet kullan arvoisia. Tällä hetkellä minulla on 5 koiraa, joista vain ensimmäinen tuli ihan pentuna. (seuraava 10kk ja 3 muuta hyvässä aikuisiässä).

1. En koskaan ole opettanut koiralle katsekontaktia. Kun suhde on kunnossa koira ottaa sen luonnostaan, eikä se ole mielestäni mikään temppu. Koirat matkustavat paljon autossa. Peräkontissani ei ole verkkoa. Koirilla ei ole lupa hypätä sieltä ulos ilman lupaa. Se makaavatko vai istuvatko on minulle ihan sama. Jos seisovat ja korvat ovat eteenpäin on heillä jo kiinnostus ja "ajatus" ulospääsystä. Silloin saatan kieltää, jos elekieli enteilee hyppäämistä. Silloin koira asettuu odottamaan rauhassa. Minulla on yksi sana, jolla kaikki saavat tulla kerralla tai sitten kutsun nimeltä sen kenen haluan. Jos joku hyppää ilman lupaa, seuraa siitä välittömästi kielto koiran kovuuden mukaan. Kieltosanalla ei ole niin väliä, mutta äänenpainolla on. Kielto lausutaan aina matalalla tiukalla äänellä tai murinalla. Itse en koskaan kehu koiraa kiellon jälkeen. Ei niin tehdä koiralaumassakaan. Kun tilanne on ohi, se ei saa jäädä enää ihmiselle päälle. Se on ohi ja ollaan taas täysin neutraaleja.

2. Aikuiset ovat oppineet hihnakäyttäytymisen nopeasti (vaikka siihen asti eivät ole juuri hihnassa kulkeneet). Ihan ensimmäisestä kerrasta lähtien en sallinut hihnassa vetämistä lainkaan. Kielsin ja nykäisin hihnasta. Koska kuljen usein 5 ison koira kanssa en pysähdy niiden kanssa hihnassa ollessa haistelemaan ja vaadin etteivät ne kävele edelläni. Ne kulkevatkin sivullani tai takana. Kun ovat vapaana saavat tehdä mitä lystäävät. Kun mennään hihnassa ollaan "töissä" (vrt. susilauman saalistus, jossa kukaan ei voi höntsäillä oman mielensä mukaan tai saalis meni jo)

3. Omat koirani ovat vetokoiria. Kun niillä on vetovaljaat päällä niiden tehtävä on vetää. Hihnan kanssa on aina panta. Talutusvaljaat tai panta on varmaan koiralle ihan yksi ja sama.

4. Kieltosana. Itse sanalla ei ole väliä. itse käytän monesti koiran nimeä tiukalla matalalla äänellä sanottuna tai murahdusta. Saata myös sanoa ei tms. Minä en ole opettanut koirille mitä niiden pitää tehdä kiellon jälkeen. Jos ne ovat menossa ruokakupille ennen kuin annan luvan, kiellän ja koira menee pois. Tänään pihan vieressä tiellä oli menossa koiranulkoiluttaja ja näin, että kaksi koiristani lähti korvat ojossa heitä kohti. Kielsin niitä ja ne kääntyivät ympäri, katsoivat minua ja alkoivat puuhata muuta. Ei se sen kummpaa ole.

5. Käytän kaikkia ei, irti, hiljaa. Kaikissa toimii myös murahdus. Koira tottelee. Jos se ei tottele tiukennan käskyä. Tilanteen jälkeen kaikki on taas kokonaan ohi. Mitään ei jää päälle.

6. Kiellän haukkumisen monessa tilanteessa. Kun koirat vapaasti leikkivät keskenään saavat haukkua. Jos haukkuvat tarhassa yöllä tai alkaavat rehnata äänekkäästi kiellän sen ja asettuvat rauhassa nukkumaan. Tässäkään tilanteessa en ole opettanut mitä niiden pitää tehdä kiellon sijaan. Jos joku jää järsimään luuta se saa jäädä ja toinen voi kellahtaa kopin katolle tähtiä katselemaan =).

Kun koira tietää rajansa se voi olla rauhassa ja levollinen. Se tietää, että omistaja hoitaa tilanteet. Kieltäminen ei vie koiralta iloa. Koirasta kyllä näkee kun se on levollinen ja rento.

Ristiriita syntyy varmaan siitä että koirissa on niin suuria eroja että on syytäkin käyttää erilaisia keinoja. Myös omistajan persoona ja tavoitteet ratkaisevat.
Oma koirahistoriani on pääasiassa isoja, metsästäviä, vietikkäitä vahvoja uroksia, joilta helposti syntyy "tilanteita". Koirien kanssa myös harrastetaan, omaksi ja koiran iloksi.
Yleisperiaate on, että arkikäytöksen on oltava ihmistä kunnioittavaa, perustan laumanjohtajuuteen. Mielestäni se on toimiva systeemi, on jo vuosikymmenten kokemus. Meillä ei tapella eikä rähistä.
Kiellon noudattamisesta ei palkita, enkä ole huomannut että luoksekutsua olisi mitään vaikeutta noudattaa, vaikka se on vain käsky. Harrastustilanne on sitten yhteistä leikkiä ja se pidetään positiivisena palkkioineen.
Katsekontaktia ei pyydetä vaan koirat tarjoavat sitä, odottavat lupaa tehdä asioita.
Oma kehonkieli on oltava selkeää jotta koiralla on mahdollisuus oppia tulkitsemaan ihmistä. Esim. kiellettäessä pitää kyllä äänen kiristyä ja olemuksen myös.
Nuorin koirani on ollut kovin haukkuva pennusta lähtein ja usein kiellän siitä.
Esimerkki: jokin aika sitten matkustimme ja koirat piti jättää hotellihuoneeseen josta alkoi pian haukku kuulumaan. Palasin huoneelle ja TOSI vihaisena kielsin, paiskasin myös kädessäni olevan avaimen lattiaan koiran viereen. Sitten poistuin ja hiljaista oli. Saman tein kun autoon jätettynä alkoi teinikoira louskuttaa. Sen koommin ei ole näissä tilanteissa ollut haukkuongelmaa.
Tällainen ei varmaankaan ole hyvä menetelmä aralle koiralle mutta näiden egoilijoiden kanssa toimii. Omistajan vastuulla on tuntea oma koiransa jotta voi valita sopivat keinot.
Metsään mennään, jos ensisijaisesti mietitään, miltä minun toimintani näyttää ulospäin, näytänkö minä nyt taitavalta ja positiiviselta kouluttajalta vai olenko ikävä ihminen.
En selätä enkä myöskään satuta koiraa, mutta tilanteen vaatiessa olen tosi tiukka. Yhdellekään koiristani ei ole jäänyt mitään pelkotiloja tai käytösongelmia vaan ne ovat osanneet yhdistää reaktion ei-toivottuun käytökseensä.

Hyvä kirjoitus Urpolta.
Itse harrastan koirieni kanssa valjakkourheilua ja agilitya. Siellä tietenkin palkkaan ja innostan, mutta tarvittaessa myös komennan. Omissa koirissani on hyvin pehmeitä ja melkoisen kovia. Siinä missä toista pitää ottaa hyvinkin tiukasti, riittää toiselle pieni äänen madaltaminen. Omat koiransa oppii kyllä tuntemaan. Kieltoon ja komennukseen pitää tulla vaste

Samaa mieltä kuin edelliset, riippuu tosi paljon koirasta, miten se vastaa esimerkiksi kieltämiseen, tai just että kuinka kovalla intensiteetillä se pitää tehdä, tai pitääkö tehdä ollenkaan. Se on just hankalaa ekan koiran kanssa kun haluaisi ottaa mallia muilta, miten toimia, mutta kun se toisen malli ei välttämättä toimi just sen oman koiran kanssa. Mä olen huomannut että parhaat neuvot olen saanut ihmisiltä, joilla on samanrotuisia tai saman tyyppisiä koiria kuin omani (terrierejä) ja toisaalta huonoimmat neuvot niiltä, joilla on aivan erityyppisiä koiria (paimenia, noutajia).

SiljaSiili kirjoitti:

Mä olen huomannut että parhaat neuvot olen saanut ihmisiltä, joilla on samanrotuisia tai saman tyyppisiä koiria kuin omani (terrierejä) ja toisaalta huonoimmat neuvot niiltä, joilla on aivan erityyppisiä koiria (paimenia, noutajia).

Niinpä! Eri tyyppisille koirille sopii ja toimii hyvinkin erilaiset jutut. Itse oon huomannut omassa arjessakin, että keinot jotka toimii huskylla kuin häkä, on aivan vääriä tuon mun aussien kanssa toimiessa. Samaa arkea ja samanlaisessa kurissa elävät, mutta silti monessa tilanteessa täytyy mun itseni toimia hyvin eri tavalla koirasta riippuen.

Kiitos hyvistä vastauksista! Olen aika pitkään ollut palstoilta pois, mutta palailen nyt. Pahoittelen jos alla tulee toistoa, en tähän hätään ehdi lukea omia tekstejäni uudestaan.

Sain Kaimion kirjasta päähänpinttymän, että koiran ei pidä totella siksi, että on PAKKO, vaan siksi, että se HALUAA. Ja se haluaa totella nopeammin ja mieluusti, jos totteleminen on sille hyödyksi (eikä vain estä jotain ikävää tapahtumaa kuten omistajan uhkaavaa käytöstä tai toruja). Eli koulutuksen pitäisi olla positiivista, eikä tyypillistä kieltojen ja moitteiden sarjaa.

Enpä vain ottanut huomioon, ettei tuo periaate ihan toimi kovin dominoiviin koiriin. En tajunnut omani olevan sellainen, ennen kuin eräs kokenut koirankouluttaja totesi näin. Nyt siis täytyy itse rähjätä koiralle, jos se esim. haukkuu vastaantulijoita ja sinkoilee hihnassa..

Tuntuu yhdeltä valtataistelulta koko touhu. Ja minä kun olisin tahtonut vain ystävän, harrastuskaverin, enkä mitään typerää johtajuuskinastelua ja "paikan näyttämistä".

Muoks. Eipä toki koira sanoja osaa ;) Tuo negatiivinen vai postitiivinen sana -homma liittyi Kaimiolla siihen, että kun sanot jonkin negatiivisen sanan (hiljaa, irti, ei!) on kehonkielesikin sen mukainen. Eli jos ei tahdo opettaa koiralle pakosta tottelemista, vaan ilolla ja pelkästään positiivisen oppimisen kautta, niin nuo kieltosanat kannattaisi korvata jollain neutraalilla (jätä, kiitos jne.) joissa se elekielesi (ja uhkaavuus) ei lopeta koiran toimintaa vaan se, että koira tietää omistajan olevan tyytyväinen kun koira nyt lakkaa tekemästä tätä meneillään olevaa asiaa.

Minusta ihan järkevää tuo, ja mukavaa, mutta meillä ei toiminut.

Teiltä tuli niin hyviä vastauksia, että kysynpä vielä tätä (voisin kysyä aiheeseen liittyvässä keskustelussa, mutta sinne pitäisi pohjustaa kaikki mitä tuossa ekassa viestissäni oli, joten helpompi täällä):

Olen kävelyllä koiran kanssa, vastaan tulee toinen koira. Tämä meidän 8 kk pentu alkaa vetämään hihnaa ja hyppii ja haukkuu toiselle koiralle. Mitä teen?

Se mainitsemani tuttu koirankouluttaja neuvoi sanomaan koiralle kovasti vastaan. Jos "ei" ei riitä, niin sitten "P.RKELE!!! EI!!!!!" Ja koiran puoleen kumartumista ja vihaista tuijotusta.

Jossain muualla neuvottiin, että koira voi olla epävarma, jolloin tuo yllämainittu tapa tietenkin vain pahentaa asiaa (kun omistajakin tuosta toisesta koirasta niin hermostuu). Eli pitäisi jättää huomiotta ja jatkaa matkaa vai? Mutta sittenhän joudun kiskomaan hihnaa?

Kiitos jos joku vielä jaksaa aloittelijaa auttaa :)

Iisisti vaan :) ohjeita on kamalat määrät, se on totta. Mutta jotenkin sieltä löytyy ne itselle ja omalle koiralle sopivat ajan kanssa. Ja sitten ne omatkin tavat muuttuu kun huomaa että joku muu asia toimis paremmin. Ei heti tarvitse kaikkea tietää ja osata, pennunkin kanssa voi vähän mokailla. Tervejärkinen koira ei todellakaan siitä rikki mene jos joskus on tehty yhdellä tavalla ja nyt toisella.

1) autosta ulos pääseminen. Miksi ottaisit sen katsekontaktin? Tuntuuko että silloin koira kuuntelee sua paremmin ja toimii halutulla tavalla? Jos noin, niin mikä ettei katsekontakti + vapautus. itse painottaisin tota rauhassa olemista, ettei säntäillä pihalle milloin itse haluaa. Omalla koiralla se katsekontakti ei tosin kerro rauhallisuudesta yhtään mitään, eikä edes se että koria istuu, vaan mä käskytän koiraa olemaan rauhassa/lopettamaan sen uloskuikuilun jollain suhinalla tai naksautuksella tms millä se nyt tajuaa mitä mä haen. Mutta lähde sä liikkeelle siitä mitä sä haluat, mikä on tarpeellista ja järkevää kun koira tulee autosta ulos. Kyllähän moni päästää koiran intopinkeenä hyppäämään ulos heti kun ovi aukeaa ja koira laukkaa vapaana. Ja se voi toimia tosi hyvin jollekulle. Tai vaikka treeneihin mentäessä halutaankin koiran olevan vireenä, eikä haluta käskyttää sitä tai paineistaa katsekontaktilla (jos koira siitä paineistuu).

2) koira vetää. Vähän ikuisuuskysymys. Riippuu koirasta ja iästä ja planeettojen asennosta mitä mä suosittelisin :D mutta pennulle kyllä lähtisin palkkalinjalla, että on kiva tulla luo, on kiva kävellä vieressä. Jo vapaana kulkiessa jos pentu ohittaa mut mä vaihdan heti suuntaa, niin se oppii kulkemaan mun perässä ja kattelemaan minne menen. Siitä sit vähitellen hihnaan pomppimaan ja vetämään ympäriinsä pentumaiseen tapaan.. itse en nyppisi pentua hihnassa ollenkaan, aikuista jääräpäätä olen kyllä nyppäillyt, käskenyt, että palkannut tilanteesta riippuen. Pennun kanssa pysähdyn, koska vetämällä ei pääse eteenpäin. En mä rankaise siitä että se on sattumalta kävellyt hihnansa päähän, mutta palkkaan siitä kun se tulee mun luokse. Mä oon pahoillani ettei tästäkään tule mitään selkeää "tee näin" vastausta, lähinnä tarkoitus onkin sanoa että sellaista ohjetta ei todellakaan olekaan. Koska aina on joku joka tekee eri tavalla, jokaisessa asiassa. On suosituksia ja sit se on susta kiinni mitä lähdet toteuttamaan. Mutta ensin miettisin mitä sä haluat niissä tilanteissa koiran kanssa.

3) pennulle panta, aikuiselle panta tai valjaat. En tiedä onko nykyään jotain ultra-safe-great-puppy-deluxe valjaita, mutta aiemmin on ainakin puhuttu että valjaat on huonoksi kasvavan pennu selälle.
Muokkaus: hei hassua, kukaan muu ei sano että valjaat ois pennulle jotenkin huonoksi. Joten mä vain vissiin muistan väärin tämän asian.

4) "Lopeta"/"tee tätä sen sijaan" on tavallaan sama asia. Jos sä opetat vaikka sanan "jätä" niin sehän tarkoittaa "älä tee tuota asiaa" mutta samalla "irrota se suustasi" tai "peruuta pois asian luota". Tai mun koiralle ehkä "jätä" tarkoittaa mös "katso tänne niin saat ehkä herkun". Liputtelen muutenkin tota "jätä" käskyä, koska se on tosi kätevä moneen tilanteeseen ja se on suht kiva/helppo opettaa niin että koirakin pitää sitä positiivisena.
Mun vanhempi koira on kova jätkä, mutta en mä sillekään käske vain "ei", "älä" tms, vaan selkeintä on ollut opettaa joku asia mitä pitää tehdä, kuten "odota", "istu", "paikka", "jätä". Mutta se sävy mitä tulee joskus käytettyä on kyllä tosi tiukka ja mun tavoite on usein että koira EI TEE jotain, koiralle on kuitenkin ollut helpompi opettaa mitä sen PITÄÄ tehdä.

Mä olen myös opettanut monia kieltosanoja ihan asiaa miettimättä, kun höpöttelen koirille. Kaikenlaisia "noh noh", "nyt riittää", "nyt kuono pois siitä", "yök". Kyllähän noi fiksuina lukee mun mielialaa ja tietää millon oon tyytymätön johonkin. Mutta noi on sellaisia epämääräisiä, joilla ehkä ensin saan koiran huomion ja sen jälkeen voi antaa selkeän käskyn mitä haluan.

5) negatiivisia vai positiivisia sanoja. Mulle on kumpiakin käytössä. Ja höpöttelen noille muutenkin kaikenlaista..
Vanhempi koira lukee ja kuuntelee mua nerokkaasti ja sille voi käyttää iloista tai tiukempaakin tekstiä. Vanhemman voin esimerkiksi kutsua käskemällä luokse, mun pentua ei vielä voi. Pennulle vielä lepertelen positiivisesti kaiken, ohjaan ja näytän mitä haluan. Nää on kyllä luonteiltaankin aivan erilaiset tyypit niin tuskin tulen käyttäytymään tasan samalla tavalla molempien kanssa. Sitä en tiedä kuinka työläs on saada vieraat käyttämään samoja sanoja ja miten koirat niihin reagoi. Lähtökahtaisesti toi mun vanhempi ei kuuntele tasan mitään mitä lauman ulkopuoliset haluaa tai ei halua, se ei lähde miellyttämään vieraita tai ota niiltä käskyjä jos sitä ei huvita. Eli siinäkin tilanteessa kun se käyttäytyy jotenkin huonosti vieraiden kanssa niin se oon aina minä joka käskytän tai palkkaan

6) haukkuminen. Riippuu miksi se koira haukkuu ja mitä. Mun vanhempi ei hauku huomiota, vaan ilmoittaa asioista. Joten mä kiitän sitä sen tekemästä huomiosta ja kerron että asia on ok. Esim se haukkuu aina jos auto ajaa meidän pihaan. Mä nousen ylös ja sanon koiralle että "joo, näköjään Lasse tuli käymään, kiitos tiedosta, kaikki ok". Ja se hiljenee, koska asia on kuitattu. Jos mä en huomioi mitenkään niin se haukkuu ja haukkuu, ilmoittaa kunnes joku reagoi asiaan. En lähtis kieltämään (enää. Joskus nuorena muistaakseni kielsin) koska tossa ei ole mitään pahaa/vikaa, vaan siihenhän näitä koiria on jalostettu iät ja ajat, että ne ilmoittaa haukulla. En oo mitenkään yrittänyt kitkeä (enää :D) haukkumista, vaikka aikanaan kerrostalossa asuessa se oli vähän nyppivää kun niitä pihaan ajajia oli aika paljon enemmän kuin nykyään omakotitalossa.
Usein tilanne menee näin: koira juoksee eteiseen ja haukkuu, mä kävelen paikalle ja kuittaan tilanteen, lopuksi käsken koiran ulos eteisestä (koska tilanne on jo ohi, en halua että se kärkkyy ovella. Eli joo, kyllä mä lopetan tilanteen sekä kiitoksella että käskyllä).
Joskus tosin se pihaan ajanut on joku koiran mielestä ihana tyyppi ja haukkuminen muuttuu levottomaksi innostukseksi. Silloin mä olen kieltänyt, tai meillä on sana "riittää" ja ohjannut koiran omalle paikalleen. Melko tiukasti kyllä siinä vaiheessa toimin, en lässyttele mitään "noniin hiljaa, oleppas kulta nyt siinä", koska koira on jo kierroksilla. Omalla paikallaan käskyn alla toi rauhoittuu huomattavasti nopeammin, kuin jos antaisin sen ravata ympäri taloa haukkuen.

Nuorempi koira ei vielä hauku mitään, katotaan sitten mitä teen jos alkaa räksyttää. Varmaan opettaisin jonkun käskyn, vaikka että mene omalle paikalle, jos koira hakis huomiota räksytyksellä.

Mutta tää haukkuminen oli kyllä mulle vähän vaikea asia vanhemman koiran kanssa siellä kerrostalossa. Ihan en tiennyt mitä itse haluan ja mitä hyväksyn. Pari ekaa vuotta meni sitten ilman sen kummempaa selkeyttä, mutta ei se ole onneksi koiraan vaikuttanut. Ei siitä mitään turhan louskuttajaa ole siis tullut.

Kiitti Mondial. Sen takia tahdon koiran joko ottavan kontaktia tai istuvan tai mitä vaan ennen kuin hyppää autosta, ettei se hyppää suoraan toisen auton alle. Riippuen minne mennään, joko laitan koiran hihnaan/liinaan ennen kuin annan luvan hypätä autosta, tai jos vapaana voi olla niin silloinkin sen täytyy odottaa lupa ennen kuin hyppää autosta. Meillä koira on siis farkun takakontissa, hyvin helposti voisi livahtaa sieltä kun avaan ovea ja joutua heti vaaraan.

Joissain kirjoissa oli minusta hyvin selvennetty sitä, miksi pelkkä kielto voi olla huono, ilman että kerrotaan mitä pennun sitten toivotaan tekevän. Esim. jos pentu seisoo eteisessä puremassa kenkää, ja sille vihaisena tiuskitaan EIII, niin mistä se tietää, mitä se ei saa tehdä? Onko kiellettyä seisoa eteisessä? Vai ylipäätään seisoa? Vaan jos pentua käsketään irrottamaan ote kengästä, se luultavasti tajuaa paremmin, mistä oli ihmisen mielestä kyse... ;)

Täällä tuli aika erikoisia vastauksia tuohon valjashommaan, omilla tutuilla ja kasvattajalla SEKÄ kirjoissa kun on yleensä suositeltu pennulle just valjaita, jottei kaulanikamiin tule vaurioita koska eihän pentu heti osaa olla vetämättä (jotkut ei myöhemminkään ). Ainoa miksi kasvattaja ei suositellut niitä heti alkuun, oli se, että kasvavalle pennulle on kuulemma vaikea löytää sopivia valjaita, niidenhän pitää istua just eikä melkein. Ja heti kohta pitäisi hankkia uudet. Siksi päätin hankkia valjaat vasta aikuisen kokoisena, uskon että ne ovat koiralle paremmat kuin panta ja hihna.

Heh, jotakuta vissiin ärsytti minun nikki. Se tulee minun lempinimestä, ei "ipanasta"

Ippana kirjoitti:


Olen kävelyllä koiran kanssa, vastaan tulee toinen koira. Tämä meidän 8 kk pentu alkaa vetämään hihnaa ja hyppii ja haukkuu toiselle koiralle. Mitä teen?

Se mainitsemani tuttu koirankouluttaja neuvoi sanomaan koiralle kovasti vastaan. Jos "ei" ei riitä, niin sitten "P.RKELE!!! EI!!!!!" Ja koiran puoleen kumartumista ja vihaista tuijotusta.

Jossain muualla neuvottiin, että koira voi olla epävarma, jolloin tuo yllämainittu tapa tietenkin vain pahentaa asiaa (kun omistajakin tuosta toisesta koirasta niin hermostuu). Eli pitäisi jättää huomiotta ja jatkaa matkaa vai? Mutta sittenhän joudun kiskomaan hihnaa?

Opi tarkkailemaan koiran kehonkieltä. Kun tiedät miten pentusi reagoi, toimi jo kun huomaat ensimmäiset aikeet toimintaan ryhtymisestä. Kun koira alkaa tuijottaa kohdetta, jäykistyy hieman ja kohdentaa korvansa siihen suuntaan, tulee kielto matalalla tiukalla äänellä. Jos koira ei lopeta tehdään sama tiukemmin. Hihnan kiristymistä ei sallita. Tärkeää olisi myös pysyä itse rauhallisena ja määrätietoisena. Pentu (epävarmakin) rauhoittuu, kun se oppii mitä sen sallitaan tehdä ja mitä ei.

Lusu, tuo olisi varmasti hyvä neuvo mutta tämä koira on niin nopea että en ehdi tehdä mitään kun se jo rähähtää. Tänään oli ihan kauheaa kun se luikersi pannasta irti ja singahti pelokkaan pikkupennun kimppuun :( Ei ehtinyt purra mutta arka pentu ja omistaja säikähti ihan kamalasti. Onkohan minusta tuota kouluttamaan, aina kun ollaan ihmisten ja koirien ilmoilla niin menee ihan pieleen. Ehkäpä pitäisi vain pysyä rauhallisemmilla alueilla, omalla pihalla maalla ja sellaisissa metsissä missä ei kuhina käy? Ei kai kaikkien koirien kanssa ole pakko harrastaa lajia jossa kohtaa vieraita koiria. Ei kai tuon kanssa väkisin tarvitse kaupungille mennä, kun kaukana asutaan?

Se vain, että kasvattaja toivoi minun käyttävän tuota joskus näyttelyssä... Mitenhän se muka voisi onnistua. On jo toivo mennyt että minä tuosta mitään kelpokäytöksistä sellaisissa tilanteissa saisin.

Lusu kirjoitti:


Opi tarkkailemaan koiran kehonkieltä. Kun tiedät miten pentusi reagoi, toimi jo kun huomaat ensimmäiset aikeet toimintaan ryhtymisestä. Kun koira alkaa tuijottaa kohdetta, jäykistyy hieman ja kohdentaa korvansa siihen suuntaan, tulee kielto matalalla tiukalla äänellä. Jos koira ei lopeta tehdään sama tiukemmin. Hihnan kiristymistä ei sallita. Tärkeää olisi myös pysyä itse rauhallisena ja määrätietoisena. Pentu (epävarmakin) rauhoittuu, kun se oppii mitä sen sallitaan tehdä ja mitä ei.

Komppailen tätä. Ajoitus on tärkeää. Pitää olla koiraa askeleen edellä, varsinkin jos on kova koira jonka kanssa pitää olla tiukkana ettei hypi nenille. Jos koira jo vetää ja jo haukkuu, ollaan myöhässä ja mä veisin sen vikkelästi pois tilanteesta yrittämättä edes saada mitään konkaktia.

Heti kun näet jossain kaukaisuudessa lähestyvän koirakon, tarkkaile sun koiraa. Sekin on jo varmaan huomannut "kohteen" ja pitää katseen tiiviisti siinä, ehkä kurottaa kaulaa, häntä on jäykkänä tms. Kiellon pitäis tulla jo silloin, vaikka koira kävelisi sun vieressä eikä hauku tai vedä. Se aie/energia pitää saada heti lopetettua.
Mun vanhemmalla koiralla oli vaihe junnuna kun se syöksyi hihnassa yhtäkkiä täyttä vauhtia kohti ihmisiä ja hyvä ettei multa irronnut käsi mukana. Mä en silloin kyllä pysähdellyt vaan otin koiran jo etukäteen lyhyelle hihnalle ja sit mentiin rivakasti ohitse ja koira joko tuli mukana tai sitten vedin sen mukanani mukisematta. Ei siinä paljon voi riehua kun hihna on lyhyt, mä olen välissä ja liikun nopeasti eteenpäin.
Joskus ennakoivasti käytin vinkulelua johon kiinnitin koiran huomion jo ennenkuin se oli huomannut toisen koiran/ihmisen. Tyyppi oli hulluna yhteen tiettyyn possuleluun jota ei koskaan saanut itselleen kuin lenkillä ohituksissa silloin tällöin.
Toi käytös kyllä kitkeytyi pois jo vuosia sitten ja nyt ohitellaan täysin välinpitämättömällä asenteella muut koirat, mutta ihmiset jotka itse tulee kohti sanomaan "onpa söpö koiruli" tms on edelleen ongelma ja mun kädet kovilla :D tää paholainen syöksyy kohti kun tajuaa saavansa huomiota. Huoh. Onneksi sitä käy melko harvoin.

^^Ongelmien välttelyllä harvemmin saavutetaan mitään. Kannattaa ottaa ne teille hankalat tilanteet vaan innokkaasti vastaan, koska mitä enemmän te niitä kohtaatte, niin sitä enemmän niistä myös oppii. Lisäksi jos pääsette paikkaa jossa koiralle tulee "yliannostus" ärsykkeistä, saat sen lopulta väkisinkin kuulolle. Sillon ku oon omien koirien kans harjotellu esimerkiksi ohittamista, niin sitä on niitä ohitettavia yritetty bongailla oikein ahkerasti. Hyvä etten perään juossut Jos ongelma on ihmisten ohittaminen, niin ei muuta kuin kaupan eteen, markkinoille jne. Jos taas koirien kohtaaminen, niin jos jossain on esim. joku epävirallinen koiratapahtuma, niin sinne harjoittelemaan ohittamista.

Oma epävarmuus heijastuu koiran käytökseen. Jos sua jännittää, että koira jatkossakin yrittää karata pannasta, niin olisiko mahdollista ostaa esimerkiksi kuonopanta? Kuonopanta kannattaa kiinnittää vielä varmuuden vuoksi tavalliseen pantaa, jolloin on tuplakiinnitys. Ennen harjotusta tee mielikuvaharjotuksia erilaisista tilanteista eli miten lähestyt, miten oletat koiran reagoivan ja miten itse reagoit erilaisiin tilanteisiin. Sillon kun sulla on valmis pelisuunnitelma, niin on helpompi saavuttaa toivottu lopputulos. Lisäksi tämä näkyy varmuutena, olet tilanteen herrana.

ippana kirjoitti:

1) Autosta ulos pääseminen. Kannattaako pyytää koiralta katsekontakti ennen lupaa tulla ulos (eli koiran on toteltava ennen pääsyä), vai odottaa vain että koira istuu rauhassa (eikä siis ole käskyn alla)?

Autosta ulospääsemiseen on sama periaate mitä ovesta ulos pääsemiseen. Kontaktia en ole koskaan pyytänyt, vaan odotan niin kauan että koira käyttäytyy halutulla tavalla (ottaa kontaktin ja on rauhassa) ja annan luvan. Jos karkaa, niin palautan sisälle/autoon ja otan uudestaan niin kauan että onnistuu. Toiminut kummallakin koiralla ja ovet saa autossa sekä asunnossa olla apposen auki eikä ne ulos mene/tule ilman lupaa.

ippana kirjoitti:

2) Koira vetää narussa. Kannattaako vain pysähtyä aina kun naru kiristyy, ja opettaa koira ottamaan kontakti jonka jälkeen matka jatkuu, vai nykäistä hieman narua merkiksi jotta koira huomaa tilan loppuvan ja ehkä sitten lakkaa vetämästä?

Mä oon käyttänyt pysähtymistä. Siinähän se koira samalla suorittaa itselleen myös nyppäsyn kun se vauhti loppuu. Jos koira on ihan holtittoman tohkeissaan, oon monesti palkannut vetämisen lopettamisesta ruoalla ja harjoiteltu tässä yhteydessä kontaktin ottamista ja pitämistä.

ippana kirjoitti:

3) Onko pennulle parempi hankkia valjaat vai panta & hihna?

Kummatkin. Valjaat meillä on sellaiset, että niissä saa ja periaatteessa pitääkin uskaltaa vetää. Jos on niitä päiviä, ettei vaan jaksa keskittyä siihen, että siinä hihnassa mennään vetämättä, niin tökkään koiralle päälle valjaat, itselle vetovyö ja ei muuta ku lenkille. Ei tarvi tapella vetämisestä kun siinähän se saa höyrytä niin paljon kun haluaa. Ihan pienen pennun kanssa nyt ei toki mitään varsinaisia vetolenkkejä kannata tehdä, mutta ei se niissä valjaissa kyllä niin kovasti edes vedä. Puolikuristava panta on oman kokemuksen mukaan parempi kun opetetaan hihnassa kauniisti kävelyä. Koira ei saa hyvin istuvasta pannasta päätä läpi ja siinä kuitenkin tulee koirallekkin kaulaan "tuntuma" kun hihna alkaa loppumaan. P.s. Mä en oo oikein koskaan hoksannut, et miksi ihmiset ei oikeasti tuki hirveen innokkaalle vetäjälle niitä vetovaljaita päälle ja anna purkaa sitä halua vetää jotenkin rakentavasti? Kuten juurikin kunnon vetotreeneissä?

ippana kirjoitti:

4) Vaikuttaako koiralle opettaa kieltosanaa (yleensä "ei")? Vai ainoastaan se, mitä sen toivotaan tekevän tuhmuuksien sijaan?

Mä oon käyttänyt kieltosana jos koira ei tottele selkeää käskyä. Käsken maahan ja koira nousee sieltä ylös, jolloin tulee koiralle "ä-ää" merkiksi, et nyt teit väärin. Tätä käytän toki vain silloin kun koira oikeasti osaa. Jos taas koira ottaa suuhun esimerkiksi jotain sopimatonta/vaarallista, käytän käskyä kertomaan, että mitä sen haluan tekemävän eli tässä tapauksessa esim. "jätä". Jos se on löytänyt jonkun roskan, joka ei sille vaaraksi ole, niin käsken tuomaan minulle, kehun kovasti ja vien roskan roskikseen. Jos koira menee johonkin väärään suuntaan, niin kutsun joko luokse tai ohjaan käsimerkillä haluttuun suuntaan. Ja niin edelleen.

ippana kirjoitti:

5) Käytätkö negatiivisia sanoja (ei, irti, hiljaa,..) jotka saavat elekielesi sellaiseksi että koira voi tuntea olonsa uhatuksi eikä välttämättä niin nopeasti ja mieluusti tottele, vai positiivisia sanoja jotka tosin voi olla työläs saada vieraatkin käyttämään (esim. jätä, kiitos,..)?

Käytän. Tän nykyisen kanssa ei ole hirveästi tarvinnut käyttää, kun se on sen verta nöyrä, mutta mielestäni sillä sanalla ei varsinaisesti ole ollut mitään väliä, vaan äänensävyllä sekä välitetyllä tunteella. Jos koira tekee jotain todella törkeää ja rumaa, mulla pääsee välittömästi "hyi" ja heti semmosella death metal-äänellä, että korvan menee koiralla kyllä herkästi pitkin kalloa.

ippana kirjoitti:

6) Koira haukkuu liikaa. Kiellätkö (millä tavalla?) vai jätätkö aina vain huomiotta? Monesti kuulee seuraavat lauseet: Jos et kiellä, koira ei tiedä ettei haukkuminen ole toivottua. Mutta jos kiellät, koira saa haluamansa huomion ja näin tulit palkinneeksi sitä haukkumisesta. Toisaalta koira voi myös haukkua vain haukkumisen ilosta.

Meillä koirat on haukkuneet pelkästään melkein vahtiessaan ja käskystä. Vahtiminen ei tietenkään väärin ole, mutta jossakin kohdassa koiran on ymmärrettävä, että se ohikulkija ei sisälle aio vaikka katosikin näkyvistä, jolloin minä ilmoitan, että hyvin tehty ja riittää. Jos pitää vielä tämänkin jälkeen jäädä terhakkaana puhisemaan, niin tulee "noh" matalalla äänensävyllä ja koiralle toimintaohjeet, kuten "tuu sohvalle kaveriksi".

Onko koirasi Ippana uros vai narttu? Mitä tarkemmin tapahtui, kun se karkasi pikkukoiran luo? Oliko se oikeasti aggressiivisena siinä, innokkaana, äänekkäänä, vai kuinka tulkitsit tilanteen? Olisiko se purrut pikkukoiraa? Entä onko koirallasi muita koirakavereita, miten se niiden kanssa on? Kuulostaa aika omituiselta, että 8kk junnu karkaisi hihnasta toisen päälle tappomeiningillä...

Mua lohdutti aikoinaan kovasti, kun kasvattaja totesi jossain keskustelussa että tuo junnuikä on tosi hankala joillain koirilla, mutta kun vaan jaksaa johdonmukaisesti hoitaa tilanteet ihan niin kuin ennenkin ja funtsii oikeasti tarkkaan että mitä tekee ja miksi, niin se työ maksaa itsensä tuplasti takaisin kun koira on aikuinen. Että ei kannata mennä tunteella noihin mukaan.

Mäkään en lähtisi välttelemään tilanteita, vaan tarttuisin niihin kahta kovemmin. Joku matchshow oisi olla tässä kohtaa hyvä idea mennä kokeilemaan, mitä koirasi tuumaa siitä tilanteesta. Usein käy niin, että isossa koiratapahtumassa sitä ärsykettä on niin paljon, ettei koira lopulta pysty päättämään, että kelle se haukkuisi ja onkin ihan hiljaa. Toisaalta jollekin koiralle se voi olla tosi paha paikka, eikä kannata väen väkisin änkeä tungokseen, mutta esimerkiksi jonkun tapahtuman liepeille istuskelemaan nurmikolle ja syöttämään nameja, se voisi olla hyvä tähän alkuun.

Löytyisikö alueeltasi jotakin koirakoulua, kouluttajaa, harrastusseuraa tms? Olisi aina paras kun pääsisi käymään jossain säännöllisesti. Mä kävin aikoinaan oman pennun kanssa sen koko pentuajan kurssilla, jossa tärkeintä mulle oli, että sain aina kerran viikossa kysyä kouluttajalta juttuja mitä oli tullut mieleen ja yhdessä pohdittiin, että mikä olisi mihinkin paras ratkaisu. Tuntui että asiat ovat koko ajan työn alla. Ja koira tottui "treeneissä" käymiseen ja muiden koirien läsnä ollessa treenaamiseen.

Tuo valjas-juttuhan oiski ihan nerokas idea, kiitos! Jos ostais ne nyt, niin voiskohan niissä olla sen verran säätövaraa että menis samat vielä aikuisena?

Uros tämä on. Oltiin pentukurssilla kun se tapahtui, kurssin ohjaajan näkemys tilanteesta : Molli haukkui hihnassa, toinen pentu pelkäsi. Molli luikahti liian löysästä pannasta ja juoksi suoraan lähimmän pennun luo jota oli haukkunutki. Pentu uikutti ja yritti paeta, ja sai minun koiran saalisvietin heräämään, jotenki se kovin kiihty siitä tilanteesta ja meni kuono kiinni siihen toiseen ennen ku ihmiset ehti väliin.

Käyttäyty samalla tavalla ku meidän kissojen kans, jos pääsee ajattamaan ennen kuin ehdin kieltää. Ei se niitäkään pure mutta kissoja ahdistaa. Ohjaajalta tuli tänään ihan kannustavaa viestiä, eiköhän me vielä yritetä.

Hei muuten, luin että vaikka hihnassa ei saa vetää, nii pitkässä liinassa se kuulemma ois silti ok, hakuhommissa ja muutenkin? Että koira ymmärtää sen eron, eikä silti tule takapakkia hihnaharjoittelussa. Onko tosiaan näin?