Koirat.com

Hei,

En löytänyt vastaavaa ketjua mutta siirtäkää jos tarpeen.

ongelmanamme on siis se että 1v koiramme haukkuu paljon. Se haukkuu innostuessaan, kun ei malta odottaa, kun näkee tuttuja koiria, kun pelkää isoja koiria jne.
Koirakouluttajamme on sanonut, ettei koiraa saisi kieltää haukkumisesta jos se esim pelkää. Pihalla ollessamme en tiedä haukkuuko se innostusta vai pelkoa. Miten tulisi toimia näissä tilanteissa ja mites sitten kun meille tulee vieraita?
Koira on jo oppinut sen että odottaa paikallaan hetken kun menen avaamaan ovea, mutta sitten se sirkus taas alkaa. Tämä penska siis pitää muutakin möykkää kun haukkumista, se vinkuu,ulvoo, ärisee, purisee, haukotellessaan ääntelee ym. Suloista mutta joskus rasittavaa!

Eilen testasimme sitruunapantaa muutaman kerran, ja koira meni todella hämilleen pannasta. Juoksi karkuun suhausta ja tärisi pitkään, ei suostunut ottamaan herkkuja edes.
Uskallanko käyttää pantaa vielä? Se myös pelkäsi minua loppuillan ja oli vain mieheni sylissä koko illan.
Voiko se nyt siis yhdistää minuun tuon ikävän asian ja alkaa pelkäämään minua?

Kannattaako pantaa käyttää ulkoillessa, estääkseen haukun isoille koirille?

Minä en käyttäisi suihkepantoja. Oletko katsonut ohjelmaa nimeltä "Isännän ja koiran käytöskoulu"? Kyseisessä ohjelmassa on paljon paljon erilaisia vinkkejä vieraiden kohtaamiseen ja vastaanottamiseen.
Kun olet opettanut jo koiraa odottamaan oven avauksen ajan, minä lähtisin pidentämään aikaa. Eli koira istuu, kun kävelet ovelle, avaat oven ja suljet oven. Ilman, että se reagoi millään tavalla. Kun tämä onnistuu, voit pyytää jotakuta tuttua ovelle ja käymään vaikka eteisessä asti. Jos koira on kiltisti ja odottaa, se palkitaan ja vieras voisi antaa sille jotakin superherkkua. Toistojen jälkeen koiralle pitäisi syntyä yhtälö vieraita=superherkkuja ja leluja.
Jos kysymys on pelosta, kannattaa antaa koiran tulla itse vieraan luokse, sitten kun se parhaakseen näkee. Eli ei välitetä koirasta ollenkaan vaan annetaan sen olla. Palkitaan, kun se käyttäytyy oikein.

Minä en missään tapauksessa käyttäisi sitruunapantaa (enkä mitään muutakaan vastaavaa välinettä) jos koira suhtautuu siihen noin!

Kyllä se meistäkin tuntui pahalta kun säikähti sitä niin kovin, mutta monet ovat sanoneet että ekat kerrat ovat pahat ja sitten koira tottuu ja ymmärtää ettei hauku enään.
Pitäähän sen olla shokeeraavaa, että ei-toivottu käytös loppuu.
Meillä koirat kyllä menee juosten ja kiljuen ihmisten luo innosta, eivät tosiaan pelkää.
Pihalla saattaa pelätä isoja koiria jolloin murisee ja haukkuu.

Meillä ei toimi mitkään herkut tai vinkulelut jos ollaan pihalla ja se näkee tutun koiran ja aloittaa innostumis haukkumisen. Se on ongelmana, kun mikään muu koulutus tai huomionvieminen ei auta..

Koulutus auttaa aina!
Jos koira tottuu s.pantaan niin ei se haukkumista lopeta, jos ei ja on pelokas tapaus on sillä pelkoehdollistuminen hyvinkin mahdollista.
Aikaa ja kärsivällisyyttä koulutus vaati sekä toistoja mutta ei tässäkään tapauksessa ole oikotietä.

Alkakaa treenamaan kavrikoiran kanssa, ideana että kaverikoira tulee nurkan takaa, etäisyyttä pitää olla, seisotte molemmat paikoillanne, kun koirasi aloittaa haukkumisen et tee mitään vaan odotat niin kauan että koirasi lopettaa, kun se lopettaa kaverikoira tulee hieman lähemmäs, kun koirasi aloittaa taas odotatte, ja sen jälkeen tauko. Taukoja pitää muistaa pitää.
Idenan on että haukkumisesta kukaan ei liiku mihinkään ja hiljaa toinen tulee luokse.

zirppa kirjoitti:

Taukoja pitää muistaa pitää.
Idenan on että haukkumisesta kukaan ei liiku mihinkään ja hiljaa toinen tulee luokse.

Samaa määkin tekisin, lisäten vielä että joskus myös antaisin hiljaisuudesta sen parhaan palkkion eli toisen koiran kauemmas menemisen. Ja siis vain silloin kun koira on hiljaa/rauhallinen.

Ihan itse pelkohaukkumisesta. Haukkuminen hillittömänä myös lietsoo itse koiraa siinä tilassa. Siksi itse en anna haukkua oman koirani enää vieraille ihmisille. Huomaan että haukkuessaan Mindi kiihtyy ja kiihtyy itsessään, mutta kun haukkumisen lopettaa heti alkuunsa, ei koira kerkeä kiihtyäkään ja on alkujaankin paljon rauhallisempi.

Ei voi ymmärtää, miksi koko sitruunapantoja on saatavilla... Vaarana näissä pannoissa on, että koira ei välttämätttä ymmärrä suihkauksen johtuvan haukusta, vaan esim. ihmisestä, jota on katsonut juuri silloin (tai toisesta koirasta, ovesta, jne.), kun suihkaus on tullut. Toisaalta, koira voi myös oppia, että suihkun tuleminen loppuu, kun se tekee jotain (esim. peruuttaa nurkkaan), joten se ei uskalla enää tulla nurkasta pois, koska ikävä asia tapahtui, kun se ei ollut nurkassa. Ymmärrätkö, mitä ajan takaa? Jos pelkoreaktio on tarpeeksi voimakas, ei elinikäiseen pelkoon tarvita, kuin se yksi vahvasti pelästyttänyt hetki. Jotta tällaisen pelon saa koulutettua pois, voi siihen joutua panostamaan jopa koiran loppu elämän ajan...

Koulutus on todella se, mikä kannattaa. Komppaan aiempia neuvoja ja lisään vielä: Mikäli kaverikoira on kiva juttu, saa hiljaa olemisesta palkinnoksi kaverikoiran lähestymisen. Mikäli tämä koira on pelottava asia, on palkinto hiljaa olemisesta sen pelottavan poistuminen.

Hei,
emme ole käyttäneet sitruunapantaa enää noiden kahden kokeilun jälkeen. Koin itse ahdistavana sen, kun koiralle selkeästi jäi kurja olo suhauksen jälkeen.
Nyt käytössä on kolinatölkki, eli kun vieras tulee ja koira haukkuu niin heilautetaan tölkkiä - haukku loppuu - ja vieraat palkitsee koiran paijauksella. :) tämä on toiminut mielestämme hyvin ja rauhoittaa koiran heti eikä myöskään pelkotilaa jää.

Ulkona tölkkiä on hankala pitää mukana, koska on kaksi hihnaa kädessä. Ulkona olemme nyt pitäneet herkkuja mukana, jotta saamme huomion kiinnitettyä ennenkun koirat huomaavat toiset koirat. Tämäkin on toiminut ihan hyvin, välillä huomio herpaantuu pois minusta mutta äkkiä sen saan myös takaisin. Olemme myös ottaneet flexit pois käytöstä, eli nyt käytössä tavalliset lyhyet hihnat. Vetämistä nuoremmalla on aika paljon vielä, mutta eiköhän se pian totu ettei kauemmaksi pääse.
Vanhempi (2v) koira kävelee nätisti ja kuuntelee ohjeita. Mutta pentu on pentu, vaikka jo vuoden onkin. Silti niin vilkas ja energinen tyyppi, että annettakoon sille hölmöilyt vielä hetken anteeksi.