Koirat.com

Meillä on 9kk vanha espanjanvesikoirauros. Koira on erittäin aktiivinen, leikkisä ja innolla mukana kaikessa. Osaa olla hienosti työpäivät itekseen eikä ole eroahdistusta.
Tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat ulkoilutuksessa. Herra osaa kävellä nätisti hetken aikaa, mutta laittaa jarrut päälle heti, jos suunta ei miellytä. Yleensä nameilla tai innokkaalla äänensävyllä saa koiran liikkeelle, mutta äkkiä lyö taas jarrut päälle. Jos koira sattuu näkemään toisen koiran, alkaa mieletön haukkuminen, niin että pihat raikaa ja hirveä veto kohti toista koiraa. Ollaan tehty niin, että jos nähdään toinen koira, niin yritetään saada kontakti herran kanssa, mutta yleensä koira ei edes näe meitä bongattuaan sen toisen. Nameilla välillä saa koiran huomion ja sitten koitetaan mennä ohi nenä namissa kiinni. Onnistuu hyvin harvoin.

Välillä pystytään ohittamaan muut ihmiset, pyöräilijät ja autot ongelmitta, mutta välillä koira syöksähtelee niitä kohti sellaisella voimalla, että nipin napin saan pidettyä sen. Kerran lensin jo maahan, kun en huomannut yhtä koiraa takanani ja kaveri ehti bongata sen. Hihna irtosi kädestä, mutta koira kävi vaan parin metrin päässä ja tuli takaisin. Eli en usko, että hyökkää, vaikka kovasti haukkuukin muille koirille.
Koirapuistoissa ollaan käyty, mutta ne on alkaneet muodostua aika ongelmaksi, kun muut koirat tulevat moikkaamaan ja tämä meidän kaveri haukkuu hampaat irvessä muille. Touhu ei näytä leikiltä ollenkaan.
Käydään paljon metsässä, jossa kaveri saa juosta ja mennä vapaana ja hyvin menee. Rajasaaressakin ollaan käyty, sielläkin suurin osa koirista menee joko huomiotta tai vähän haistellen. Muutamalle koiralle on haukkunut, jos ovat tulleet liian iholle.

Ollaan käyty pentukurssi, joka sujui tosi hyvin. Herra osaa seurata ja ottaa kontaktin, mutta tällä hetkellä etenkin ulkoillessa korvat häviävät ihan täysin. Nyt alkaa vaan keinot loppua iteltä ja välistä on mennä hermotkin tuohon räyhäämiseen hihnassa. En tiedä, onko kyseessä murrosiän metkut, johtajuusongelma, puutos koulutuksessa, vahtivietin herääminen vai kaikkien kombo. Otan mieluusti vastaan vinkkejä tästä eteenpäin :)

Itse sanot ääneen mitä tuo on. Koira saa mitä haluaa ja tottelet sitä jos ei miellytä, koska tulet epävarmaksi kun koira ei anna sinulle pyytämääsi. Se myös kertoo sen muille eläville jos ei miellytä. Tuo kuulostaa kouluttamalla aiheutetulta tai ainakin sillä pahennetulta vaivalta. Pääset helposti ongelmistasi Pevi-kouluttajan avulla.

Jos koira lyö liinat kiinni eikä liiku kun kutsutaan, voi hyvin jatkaa liikettä ja koira alkaakin seurata. Tuossa myös syy miksi ei luota sinuun. Lisäksi luottamusta ja kunnioitusta nakertaa se että kaipaat koiraltasi katsekontaktia. Sitten kun se tarjoaa sitä muillekin, se ei enää olekaan kivaa:)

Musta kyllä kuulostaa siltä, että koirasi saattaa olla vain epävarma, perroissa on valitettavan yleinen ongelma. Tokikaan koiraa näkemättä ei voi varmaksi sanoa. Koirapuistoilut pois, koira selkeästi ottaa niistä kovan stressin, korkeintaan tuttujen kavereiden kanssa sinne voi mennä. Koirapuistohan on aina stressi myös niille koirille, jotka siellä osaavat käyttäytyä. Hihnassa ei moikkailla ketään, ja on sun tehtävä huolehtia, ettei vieraat koirat pääse omasi iholle. Ohituksia lähtisin opettamaan esimerkiksi tällä taktiikalla. Toimii etenkin epävarmoilla koirilla, ethän itsekään käännä päätäsi pois, jos vastaan tulee jotain pelottavaa. Vaan opetetaan koira rauhallisesti katsomaan jännityksen/pelon kohdetta. Sitä pitää ensin harjoitella kotioloissa, siihen asti ottaisin koiran vain lyhyelle hihnalle penkan puolelle ja menisin pörinöistä välittämättä ohi. Rauhallisista ohituksista kehut tai vaikka nami, huonon käytöksen ignooraisin täysin.

Jarrutteluun... Ensin tutkituttaisin koiran, ettei jumita kivun takia. Monet tekee niin ja harva omistaja osaa yhdistää käytöstä kipuun, selitellään vain "kun tää on niin itsepäinen heh heh". Käyttäisin vähintään eläinlääkärillä ja fyssarilla. Jos ei mitään vikaa löydy, niin sitten vain mennään eteenpäin. Ei ole tarvinnut ikinä montaa metriä koiraa perässä raahata ennen, kuin ne omat jalat on sieltä alkaneet löytymään. Ei lahjota, ettei vahingossa palkita koiraa jumittamisesta. Sanot vaan että nyt mennään ja jatkat matkaa.

Jos vaan mahdollisuus on, lähtisin koiran kanssa itsenäisen harjoittelun lisäksi jollekin uudelle kurssille, oli se sitten arkitottista, tokoa, rally-tokoa, mitä vain. Sieltä voi saada hyviä neuvoja, saa suhdetta ja kontaktia paremmaksi ja samalla koira oppii toimimaan muiden koirien läheisyydessä paremmin.

Koiran epävarmuus pienenee ja katoaa kun omistaja käyttäytyy oikein niin että koira luottaa ja kunnioittaa. Siihen kuuluu että koira tietää mitä ei saa tehdä.

pampulainen kirjoitti:

Koiran epävarmuus pienenee ja katoaa kun omistaja käyttäytyy oikein niin että koira luottaa ja kunnioittaa. Siihen kuuluu että koira tietää mitä ei saa tehdä.

Hyvin sanottu. Usein koiran epävarmuutta lähdetään "hoitamaan" pitkää tietä, kun on koiran kannalta luontevampi ja toimivampi tapa, jossa omistaja osoittaa koiralle johtavansa laumaa ja hoitavansa tilanteet, jolloin koira voi luottaa ja rentoutua. Mitä enemmän omistaja kykenee ottamaan tuon aseman itselleen sitä helpommaksi ja mutkattomammaksi tulee eläminen kummankin kannalta.