Koirat.com

Eli siis kannattaako koiralle opettaa vihjesanaa siitä, että nyt hänkin pääsee mukana ulos? Olen yleensä sanonut koiralleni "mennään ulos" kun ollaan lähdössä lenkille ja koira ampaisee heti ovelle. Mutta onko tämä kannattavaa sen suhteen, että yksin jäädessään koira tuhoaa tavaroita ym. ilmeisesti eroahdistus. Olisiko siis parempi jättää sanat kokonaan pois, jolloin koira ei etukäteen tiedä otetaanko se mukaan, vai onko nimenomaan parempi että koiralle tehdään selväksi että nyt pääset ulos ja nyt et pääse?

Oli ehkä vähän sekavasti selitetty mutta toivottavasti joku jaksaa vastata :D

Olen minä kuullut koirista, joille pitää sanoa lähtiessä, että "[oma nimi] menee nyt töihin/kauppaan" tai muuten koira hermostuu. Jos se auttaa, voihan sen lähtörutiiniksi ottaa, että sanoo koiralle menevänsä yksin tällä kertaa.

Meillä on tavallaan vihjesana yksinjäämiselle. Sanon koiralle aina "hyvä, odota siellä", kun jätän sen yksin. Tästä on ollut apua etenkin, kun koira on pitänyt jättää yksin vieraaseen paikkaan, mutta se myös selvästi rauhoittaa koiran, jos se kuvittelee pääsevänsä mukaan.

Minä olen sillä kantilla että koiralle pitää tehdä selväksi ettei sitä jätetty kotiin vahingossa. Vihjesanat sille, että jäät kotiin, ja sille, että tulet mukaan on hyviä siinä suhteessa että koira tietää millon ei tule mukaan eikä luule että vaan unohtui matkasta, jää odottamaan isäntäväkeä sitä hakemaan ja tuhoa taloa pitkästyksissään. Joten minusta on koiran kannalta reilumpaa kertoa miten asiat on.

Meillä aina kun joku laittaa takkia päälle ym. tuo tulee siihen toljottelemaan, mihin ollaan menossa. Jos on tulossa mukaan, sanotaan "mennään ulos" ja jos jää kotiin, ihan vaan avataan ovi, astutaan ulos ja sanotaan "ei tule" ---> koira tietää ettei ovesta saa kävellä ulos eli täytyy jäädä sisälle. Eikä koskaan ole eroahdistusta ollut.

Meillä on käytössä just tuo mainittu "me lähetään kauppaan/töihin, Murmu ja Aatu ei pääse mukaan". En mä tiiä, onko tolla merkitystä nyt suuntaan tai toiseen; jotkuthan on sitä mieltä, että siitä pois lähdöstä ei tartte mitään numeroa ees tehdä. Meillä kuitenkin näin, onpahan koirille lähdön tekemisestä asti selvää, että jäävät nyt yksin kotiin.

Meillä on omat sanansa kotiin jäämiselle ja mukaan lähtemiselle. Kun alan tekemään lähtövalmisteluja, niin Arttu selvästi huomaa sen heti ja tarkkailee, mitä teen. Se tuntuu käytökseni perusteella kyllä lähes aina tietävän ilman sanallisia vihjeitäkin, että onko uloslähtö vai yksinjääminen edessä.

Ennen lähtöä en kiinnitä koiraan juuri lainkaan huomiota, kunnes sitten lähdön hetkellä katson koiraa silmiin ja sanon "heippa". Tästä on tullut jo tapa. Jos lähden kotoa niin, että Arttu ei ehdi valmistautua, niin huuto perässä jatkuu vaikka kuinka kauan. Tämä huutokonsertti on kuultu kahdesti: kerran eilen, kun häivyin alakerrassa käymään koiran ollessa parvekkeella (se ilmeisesti kuuli vain oven kolahduksen), ja kerran aiemmin kun tulin kotiin ja yllättäen lähdinkin kaupassa käymään kun oli vielä kengät jalassa. Sillä on selvästi Artulle merkitystä, että kerron lähteväni.

"Ulos"-sana on melko merkityksetön, kun se toiveikas hymy nousee koiran kasvoille jo paljon ennen tuota sanaa, mutta sitä on mielestäni ihana käyttää kun näkee koiran riemun. Joskus aloitan koko uloslähdön käyttämällä tuota sanaa, ja Arttu saattaa pompata makuuasennosta suoraan ilmaan innostuksesta Siinä on jo syytä ulos-sanan osaamiselle.

Ulos-sana muuten kuului mitä ilmeisimmin sen sanavarastoon jo meille muuttaessaan, se oli luultavasti nimen lisäksi ainoa sana jonka se tunnisti. Ekalla kerralla luulin, ettei sillä ole aavistustakaan mitä sille sanon kun kysyin "lähdetäänkö ulos" kun se reagoinut mitenkään, mutta minuutin päästä huomasin, että se arka otus oli hiipinyt hiljaa eteiseen oven viereen istumaan...

Meillä koira tietää jo siitäkin, että pääseekö mukaan vai ei, että millaiset vaatteet laitan päälleni ja että otanko käsilaukun ja autonavaimet vai pelkät autonavaimet. Koulutusnamien haku jääkaapilta on viimeinen tikki, siinä vaiheessa se ainakin tietää pääsevänsä mukaan
Ei mun ole erikseen tarvinnu sille mitään sanoja opettaa. Jos se käsittää mun viestit väärin niin sitten sanon vain, että "ei tule" mikä pätee sitten muuallakin...

Edesmenneen eroahdistuskoirani kanssa en puhunu mitään ja tein lähdöstä muutenkin aika simppelin...jos lähdin kiireellä ja hössötyksellä niin sitten oli koirakin hermompi. En vaan kyllä osaa sanoa kumpi keino eroahdistuskoiralle olisi sitten parempi...
Pointtini kai oli vain se, että koira kyllä oppii muutenkin huomaamaan milloin pääsee mukaan ja millon ei...

Mäkin olen huomannut, että koirat on levottomia jos mäkin lähden kiireellä. Mutta kun itse ehdin rauhassa valmistautua ja tehdä lähtöjärjestelyt niin sitten jää koiratkin ihan rauhassa. Junnu yrittää kyllä mukaan aina, vanhempi tietää jo milloin on turha edes yrittää. Ainut poikkeus junnun mukaan lähtö yrityksiin on se kun lähden aamulla töihin, kai aamurutiinit sit on vaan niin vakiot että tietää ettei aamulenkin jälkeen uudestaan enää ulos pääse ennen kuin mä tulen taas takasin.

Vähän ehkä OT, mutta opetin koiralleni sen ollessa pentu että "mennään pissalle" -> ulos.
Sisäsiisteysopetukseen se jotenki liitty..
No, se oppi sen niin hyvin- ja muistaa edelleen vaikka ei oliskaan enää tarvetta- että jos ihmiset juttelevat, ja keskustelussa mainitaan vaikka "kissa" tai "pizzalle", koira valpastuu heti

Mulla on eroahdistuksesta kärsivä koira, joka on nyt jo hiukan "parantumaan" päin...

Ite en sano sille mitään kun lähdetään lenkille, koska yleensä kaikki koirat on jo siinä vaiheessa kintuissa pyörimässä kun ite vetää lenkkikuteita niskaan...
Jos ne nyt jostain kumman syystä ei ole siinä, niin huutelen et lähdetääs ulos...

Mutta aina kun en ota koiria mukaani sanon tälle eroahdistukselle "Viivi ei tule".
Silloin se häipyy mun jaloistani ja menee omalle pedilleen katsomaan mun lähtöä.
Tää on selkeesti rauhoittanut sitä kotoa poistumis-tilannetta.
Suurin syy varmaan miks aloin käyttää tätä oli se, että koira yritti koko ajan tunkea väkisin oven välistä mun mukaan ym...
Nyt se tosiaan tietää jäävänsä kotiin, kun sanon sille nuo sanat.

En tiedä onko sillä mitään merkitystä eroahdistukseen, mutta nyt se ei ainakaan yritä väkisin tunkea mun mukaani.

Mun mielestä on hyvinkin kannattavaa opettaa vihjesanat omien kokemusteni mukaan. Meillä nimittäin koira on hyvin innoissaan mukana aina päivän touhuissa ja haluaisi seurata joka paikkaan mukaani.. Kun olen lähdössä pois kotoa pidemmäksi aikaa (esim töihin, kylään jonkin luokse ym..) laitan koiran pedin tiettyyn paikkaan ja sanon "tulen kohta", ja koira rauhoittuu heti omalle pedilleen. Muuten se jäisi vauhkona pomppimaan ja vahtimaan, milloin tulen. Näin tapahtuu jos menen jonnekin lähistölle, esim hakemaan postin ja en ole sanonut koiralle "tulen kohta".
Kun taas koira pääsee mukaan, sanon "ulos". Oikeastaan nämä sanat ovat tulleet ihan vahingossa jo koiran ollessa pieni pentu, mutta koira on tottunut niihin ja siten ne on jääneet käyttöön.

Meilläkin on käytössä toi, että aina kun joku lähtee sanotaan koiralle, että "... menee nyt kauppaan heihei". Silloin Aku ei pyri edes ovelle vaan jää istua nököttämään kiltisti kun tietää, ettei pääse nyt mukaan. Joskus kun se oli pienempi, sanottiin sille aina kun oltiin lähdössä ulos "mennäänkö ulos" ja koira ampas heti ovelle ja odotti remmin laittamista. Aku kuitenkin kiihty siitä hirveesti, joten jätettiin toi kokonaan pois.

Meillä ei kyllä ollenkaan aikoinaan mietitty koko asiaa, mutta "ulos/pihalle" sana on kyllä opittu. Joskus aiheuttaa hilpeyttä kun normaalisti keskustellessa jonkun kanssa esim. puhelimessa, avainärsyke (tässä tapauksessa "ulos/pihalle") laukaisee koirissa hillittömän riemun vaikka olis just pihalta tultu, molemmat laukkaa hetken omalta sohvaltaan ylös ja alas, sen jälkeen juoksee eteiseen istumaan ja tuijottamaan seinällä roikkuvia hihnoja

Me mietittiin tota ulos lähtemisen sanaa, mutta todettiin että ei, koska meiän vanha koira osas tän ja missään lauseessa ei voinu sanoo "ulos" kosk silloin koira ryntäs ovelle. Että silleen.

Kun koira tuli, siedätin sitä lyhyisiin poissaoloihin taikasanalla "hei hei" tai "heippa", ovi kiinni ja heti takaisin (aikuinen koira siis). Ei ole kova ulos änkeäjä, mutta varmuuden vuoksi hämään antamalla jonkun pureksittavan ennen kuin lähden töihin, jonka se vie kiireesti makuupaikkaansa eikä sitten paljon kiinnitä huomiota ulkomaailmaan. Kun lähdetään ulos niin otan pannan ja vähän koiran fiiliksestä riippuen innostan sitä pomppaamaan -> joko ei pomppaa, pomppaa kerran tai pomppaa kaksi kertaa. Äiti kielsi kun jos koiralla on pissahätä niin ei tunnu kivalta hyppyyttäminen, ajattelin että jos saa luvalla pomppia niin ei ainakaan kaada mua tai juokse peilikaappia päin innoissaan.