Koirat.com

Meillä on kolme pientä eri-ikäistä kääpiökoiratyttöä, joista vanhimman kanssa ulkoilu on ongelmatonta mutta nuorempien (2 ja 5v) kanssa haasteellista.
Usein teen lenkin ensin kaikki yhdessä, sitten tuon seniorin kotia ja jatkan lenkkiä nuorempien kanssa.

Ennen nuorinta koiraa, käytiin koirakoulussa ja meillä oli kouluttaja mukana pari kertaa ulkonakin. Nyt kolmannen koiran myötä, tilanne taas vähän pahentunut keskimmäisen osalta ja siksi tänne kirjoitan.

Kuljen aina taskut täynnä nameja ja pyrin palkkaamaan hyvin sujuvaa kuljemista.
Keskimmäinen 5v on ollut pienestä pitäen aika arka, reaktiivinen ja nähdessään ulkona muita koiria, ei näe tai kuule enää mitään muuta, vaikka pelkän hajun saatuaan ja on usein täysin sen vietävissä. Namitkin menettää merkityksen.
Jos huomaan lähestyvän koiran ajoissa ja ehditään kiertää se tai välimatkaan on paljon, voidaan hyvällä tuurilla selvitä haukuitta.
Muussa tapauksessa koira vetää ihan hulluna toista koiraa kohti ja ohitustilanne on pelkkää kimeää huutoa. En oikein ymmärrä miksi hän kuitenkin pyrkii kohti toista koiraa jos pelkää????

Vielä ei ole purrut ketään mutten uskalla päästää lähelle vieraita koiria ettei vahinkoa tapahdu. Korona-aikana kontaktit vieraisiin on vähentyneet entisestään ja koira on alkanut rähisemään myös ohikulkijoille. Naapurin mies yritti huomaamattani silittää koiraa pihalla ja tämä yritti näykätä miestä kengästä.

Meidän naapurissa on myös koira ja meidän koira repii raivoisssaan hampaillaan piikkilanka aitaa, jos sattuvat olemaan samaan aikaan ulkona. Tästä kaikesta raivokkuudesta päättelisin että reaktion takana on pelko. Mutta ne muutamat kerrat kun koira on esim karannut pihalta toisen koiran nähtyään, on kuitenkin tyytynyt "vain" haukkumaan muttei käynyt kiinni.
Siksi luulen että mukana on sekä uteliaisuutta, kun haluaisi kohdata kaikki koirat mutta samalla pelkää ja hihnassa kulkiessa käytös erilaista kuin vapaana.

Kotona koira saattaa murista jos joku vieras tai perheen (isot) lapset menevät silittämään muttei ole toistaiseksi yrittänyt näykätä mutta murina on varoitus minkä vuoksi koitamme antaa koiralle huomiota vain kun hän sitä hakee. Koira omii myös resulsseja, milloin paikan, milloin lelun ja puolustaa niitä muilta koirilta raivokkaasti.Hän vaikuttaa olevan nuoremmasta iästään huolimatta alfanaaras vaikka vanhin koira on yli ouolet vanhempi (ja alistuva). Tätä käytöstä ei ole aina, mutta useamman kerran viikossa.

Suurin ongelma on kuitenkin ulkona rähjääminen koska tilanteita ei voi aina välttää ja ne stressaavat koiraa kovasti.
Yhden ohitustilanteen tai koiran näkemisen jälkeen kierrokset vain kasvaa ja seuraavat kohtaamiset samalla lenkillä on jo stressaavia meille omistajillekin.

Nuorempi koira on luonteeltaan rohkeampi mutta tuli juuri kun korona alkoi ja on korona-ajan vuoksi vähän kärsinyt sosialistamisen puutteesta. Käytiin toki pentuna koulutuksessa ja kuljetettiin häntä mukana jotta rohkeus säilyisi. Hänelle on tyypillistä haukkua aina muita koiria nähdessään, eikä halua tervehtiä vaan koittaa lähteä pois tilanteesta. Näin on ollut vaikea tutustua tai koittaa tutustuttaa muihin koiriin kun ei halua jäädä kohtaamisiin tutustumaan. Olemme myös muuttaneet viime vuonna, minkä takia ei ole tuttuja koirakavereita joiden kanssa tätä voisi treenata. Ihmisiä kohtaan nuorin on hetken epäluuloinen ja sitten jo sylissä eli en koe ettei hän on vielä "pilalla" vaan pienin muutoksin voisi saada huonoista tavoista pois mutta se edellyttää tuon 'raivottaren" käyttäytymisessä muutosta. Tämä reaktiivisin on hitaasti lämpenevä, mutta edellisellä asuinalueella oli pari koiraa joiden kanssa lenkkeiltiinkin yhdessä, tutustuminen vei vain todella kauan aikaa.

Käyn koirien kanssa ulkona tosiaan eri kokoonpanoin jotta nuoremman itsevarmuus vahvistuisi. Nyt kun tosiaan ottanut mallia vanhemmalta ja haukku alkaa heti kun tämä reaktiivisempi reagoi ohikulkijaan tai lähestyvään koiraan.

Kaipaisin helppoja arjen vinkkejä, kuinka vahvistaisin koirien itseluottamusta ja selviäisin koirakohtaamisista. Miten muut vs tilanteissa olevat toimitte?Entä miltä tämän reaktiivisen koiran käytös teistä vaikuttaa? Voiko uteliaisuus aiheuttaa rähjäämistä?

Olen myös harkinnut tämän "raivottaren" leikkauttamista mutta samalla pelkään, jos se pahentaakin käytöstä. Siksi myös rähisevien narttujen käytöksestä leikkauksen jälkeen, kaipaisin kokemuksia.

Toivon asiallisia kommentteja, tiedän että paljon on kiinni myös hihnan toisesta päästä ja olenkin valmis tekemään töitä tämän eteen.