Koirat.com

Hei

Toivottavasti olen vuoden päästä saamassa pomeranianin pennun kotiin minun ja kihlattuni iloksi. Mietin jo hiukan tuota kotiintuloa. Silloin on luultavasti sellainen tilanne että olemme molemmat töissä ja päivärytmi meneekin niin että 7-17 oltaisiin poissa kotoa. Parhaimmassa tapauksessa maksimissaan hiukan yli 8 tuntia, mutta pääkaupunkiseudulla nämä työmatkat vievät aikaa. Mietin että miten tällaisen luovutusikäisen pennun ruokinnat menevät? Olen lukenut että 4 kertaa päivässä olisi hyvä. Tosiaan 10 tuntia ilman ruokaa kuullostaa pitkältä etenkin pennulle. Löysin nettisivuilta sellaisia ruoka-automaatteja joihin voi asentaa jopa 3 eri ruokinta kertaa ajastimelle ja asetettuna aikana se sitten aukaisee automaatin luukun. Onko kenelläkään kokemusta näistä automaateista? Kuullostaa kätevältä. Tosin jos tätä käyttää niin sitten ainakin olisi makuhuoneen lattialla jätöksiä kun tulee kotia (mietimme makkaria paikaksi jossa pentu olisi meidän ollessa töissä). Ruokinta-ajat olisivat luultavasti klo 5, 11, 17, 22. Kello viisi siksi että ajattelin ainakin tässä vaiheessa että käyttäisin aamulla tunnin lenkillä niin pystyy sitten olemaan paremmin sen 10 tuntia yksin.

Toinen mitä mietin niin en halua ottaa koiraa lomalla tai pitää lomaa koiran takia ihan sen takia että pentu oppii nopeammin meidän rytmiin. Jos pennun saa perjantaina päivällä meillä ja viikonloppu on vapaa ja maanantaina heti menee töihin, niin onko tämä liian nopea siirtyminen tällaiseen rytmiin? Onko muilla kokemusta samanlaisesta tilanteesta ja kuinka nopeasti koira sitten oppii pidättämään?

Ihan ensiksi pisti silmään tuosta loppupäästä tuo "tunnin lenkitys ennen 10 tunnin yksinoloa".

Ei luovutusikäistä pentua varsinaisesti pidä lenkittää ollenkaan eikä varsinkaan pitkää aikaa kerrallaan, mutta kyllähän sen tunnin yhdessäolon saa aamuisin kokoon silläkin että pari kertaa piipahtaa pissattamassa pentua ja puuhailee/leikkii sen kanssa siellä ulkona. Toinen juttu on että kyllähän viikonloppu saattaa jossain määrin riittää pennun kotiutumiseen, mutta kyllä suositeltavaa olisi jos voisit hankkia pennulle jonkun luotettavan ihmisen joka voisi sitä päivän kuluessa käydä pissattamassa ja pitämässä vähän seuraa, ainakin muutama viikko. Noista ruoka-automaateista en osaa sanoa mitään, voihan se toimiakin pienen rodun pennulle.

Itsekään en aio pitää mitään megalomaa tässä kevätkesästä kun pentu toivottavasti kotiutuu. Työt ei salli enkä muutenkaan enää tunne että esim. kk loma olisi mitenkään tarpeellista, kun helpompaa voi olla pennun totuttaminen yksinoloon kun sen "joutuu" tekemään vähän tiiviimmässä tahdissa.
Puhun vain omasta kokemuksesta, ensimmäisen koirani tullessa pidin samantien kuukauden kesälomani ja sitten sai olla tarkkana että muisti harjotella kotoa poistumisia tarpeeksi lomallakin. Onneksi siitä koirasta on tullut ihan hyvin yksinkin pärjäävä ja toivonkin että se nyt näyttää mallia tälle juniorille

Noin pitkä yhtäjaksoinen yksinoloaika 5/7 päivänä viikosta mitä todennäköisimmin venyttää sisäsiisteyden oppimista aika kovasti. Ja altistaa myös eroahdistukselle. Muutenkin tosi pienen pennun kanssa ainakin minusta olisi parempi, että joku kävisi sitä kerran, tai jopa kahdesti kun yksinoloaika on noin kamalan pitkä, katsomassa ja ulkoiluttamassa, ja sitten ruokkisi samalla.
Kannattaa myös varautua siihen, että jos heti kahden päivän jälkeen lähtee takaisin töihin tuolla rytmillä, ja pentu on yksin ensin kymmenen tuntia ja sitten yöllä kahdeksan, ja lisäksi aamutoimien, iltatoimien, ruuanlaiton yms. normaalien askareiden aikana ei varmaan ehdi hirveästi pentua koulutella tai leikittää, niin se on helposti oman onnensa nojassa sen 20 tuntia päivässä, opettelemassa mitä mielenkiintoisimpia käytöksiä omaksi viihdytyksekseen.

muoks. Niin ei se pentu ainakaan siinä kahdessa päivässä opi pidättämään, ei sen ole fysiologisesti mahdollistakaan pidättää kymmentä tuntia vielä pariin kuukauteen.

Auringonlasku kirjoitti:

kuinka nopeasti koira sitten oppii pidättämään?

Fysiologisesti luovutusikäisen ei ole mahdollista pidättää, vaan kuten innna jo sanoikin, vasta siitä parin kuukauden päästä. Pidätyksen oppimiseen vaikuttaa paljolti myös se, kuinka paljon omistaja siihen satsaa aikaa ja energiaa. Tuolla yksinoloajalla en ihmettelisi jos pentu vielä puolen vuoden jälkeenkin tekee asioitaan sisälle. Tuttuni koira oli ensimmäisen kuukauden jälkeen 8 tuntia päivässä yksin arkisin ja oppi sisäsiistiksi vasta 8 kuukautisena.. Itse tein töissä vähemmän tunteja kun oma koirani tuli (en varsinaisesti lomaa pitänyt), joten vein alussa melkeinpä tunnin/puolentoista välein ulos, jolloin oppi heti ulosasioimiseen (en käyttänyt sanomalehtiä). Tällä tavoin pentuni oppi sisäsiistiksi 3,5 kuukautisena.

Niin tuota kyllä meillekin tuli käppänä siten että viikonloppuna perjantaina se haettiin ja maanantaina mentiin töihin ja työpäivä on jokseenkin tuo sama. Ruokinnat aloitettiin heti 3 kertaa päivässä rytmillä (kasvattajan ohjeesta) ja ei mitään ongelmaa. Meillä koiraa ei opetettu lainkaan paperille vaan vahingot tehtiin suoraan lattialle. Suhteellisen nopeaa koira oppi pidättämään sen ajan mitä oli yksin, pääasiassahan se koira nukkuu poissa ollessa. Jos pelkää että koira kuolee nälkään niin erilaiset aktivointi pallot sun muut on hyviä. Eli laittaa nappulat palloon ja antaa koiran hillua pallon kanssa.

Tärkeää on että se koira käy aamulla. Eli aamulla het kun herää niin koira ulos pissalle. Sitten sisälle ja ruoka koiralle ja het taas ulos ja hengailua niin kauan aikaa että koira kakkaa, ja heti kotiin tultua koira ulos.

Meillä homma toimi, koiran sisäsiisteyden oppiminen ei vienyt sen pidempään kuin muillakaan ko. pentueen pennuilla vaikka sen kanssa ei oltukaan 24/7 mutta me ei kyllä missään "käyty" enää töiden jälkeen tai jos kävi niin toinen oli kotona. Mutta sehän nyt pätee ihan ylipäätään koiriin, siis ettei niitä jätetä pitkän työpäivän jälkeen enää tuntitolkulla yksin kotiin.

Ymmärrän kyllä ettei koira osaa heti pidättää. Eniten mietityttää ehkä se että saako koira etenkin pentuna tarpeeksi ruokaa jos ei työssä ollessani saa mitään. Hmm. Totta on kyllä että se tunnin lenkki aamulla voi olla liikaa pennulle. Ehkä juuri tuo että käy pari kertaa ulkona ja leikkii riittää hyvin.

Muuten tuo että joku kävisi katsomassa kerran työpäivän välillä koiraa on hyvä, paitsi että meillä ei ole täällä Keravalla ketään tuttua tai kavereitakaan kun ollaan kauempaa muutettu. Ainut vaihtoehto on että joku palkattaisiin käymään, mutta tuntuu oudolta ajatus että tuntematon ihminen kävisi meidän kotona. Taitaa mennä niin että jäisi 8-10 tunniksi yksin kotia. Meillä ei oikein ole muuta elämää kuin työt tai koulu niin varmasti tulee loppu päivä vietettyä kotona koiran kanssa touhutessa ja lenkillä käydessä.

Noita aktivionti palloja en edes miettinyt. Kiitos vinkistä. Ne voisivatkin toimia hyvin eikä sitä automaattia sitten tarvitakaan.

Jos koiran "hoitajaksi" joutuu miettimään ruokinta-automaattia, niin mulla ainakin herää kysymys mikä virka sillä koiralla ylipäänsä on.. Kuten innna totesi, sen 10 tunnin lisäksi koiran pitää nukkua myös yöt, eikä teiltäkään kotona ollessanne varmastikaan riitä aika/mielenkiinto koiran kanssa puuhailuun jatkuvalla syötöllä. Koiraa hankkiessa pitäis ajatella, miten minun elämäni sopii koiralle, ei päinvastoin. Mutta kukin taaplaa tyylillään..

^^ Saako udella, että mistä päin Keravaa olette? :) Voit laittaa vaikka yksärillä, jos et tahdo täällä julkisesti huudella.

Rez kirjoitti:

Jos koiran "hoitajaksi" joutuu miettimään ruokinta-automaattia, niin mulla ainakin herää kysymys mikä virka sillä koiralla ylipäänsä on.. Kuten innna totesi, sen 10 tunnin lisäksi koiran pitää nukkua myös yöt, eikä teiltäkään kotona ollessanne varmastikaan riitä aika/mielenkiinto koiran kanssa puuhailuun jatkuvalla syötöllä. Koiraa hankkiessa pitäis ajatella, miten minun elämäni sopii koiralle, ei päinvastoin. Mutta kukin taaplaa tyylillään..

Samoja mietteitä, vaikka toki ymmärrän että tämä on ihan oikea tilanne monilla, kun töissä on käytävä ja työmatkoihin kuluu aikaa. Kuitenkin erityisesti pentukoiran kanssa, joka vaatii vielä erityispaljon aikaa ihan vaan oppiakseen olemaan, tuntuu ihan hurjalta tuo kahden päivän totuttelun jälkeen 10 tunniksi yksin jättäminen. Kyllä toi munkin varmasti päivästä sen 15-18 tuntia nukkuu/torkkuu/lepää/on passiivinen, mutta ei kuitenkaan yhteen putkeen ja minä oon sille seurana ja tuo lepäilykin voi olla yhdessäoloa. :) Ja tää on kuitenkin kastroitu eikä mikään junnu enää, joten senkin takia on aika tällainen lepposa.

Helppohan sitä on moralisoida tietysti näin opiskelijana, jolla on mahdollisuus sovittaa kouluhommat niin, ettei koira joudu olemaan yksin niin paljoa ja tätämyöten jää sitten mahdollisuus itselläkin käydä vaikka salilla tms. ilman omantunnontuskia. Mullekin kun on toinen koira tulossa, ja jos se on ens syksy se ajankohta niin mun on "pakko" jättää joitakin luentoja välistä. Tai pakko ja pakko, pakko minun mielestäni.

Juttelimme eilen kihlattuni kanssa hänen koulun käynnistään. Hänellä voi koulu jatkua vielä neljäkin vuotta ja luultavasti jatkuukin. Joten jos koiran ensi vuonna otamme niin ei se onneksi joudu moneen vuoteen jäämään 10 tunniksi yksin, joitain yksittäisiä kertoja voi tulla mutta todella harvoin. Helpotti heti omantunnon tuskaa.
Tietenkin sitten kun molemmat on työelämässä niin sitten en tiedä miten käy, mutta ihanteellinen tilanne olisi jos pystyy jotenkin hiukan porrastamaan työhön lähtöä ja töistä tuloa. Mutta eihän kukaan voi niin pitkälle suunnitella elämää. Monella töissä käyvällä on koira ja hyvin ne näyttävät pärjäävän. Kuuden tunnin työpäivät ovat kuitenkin harvinaisuus eikä kaikkeen työssä pysty vaikuttamaan.

Ja tosiaan, tuo "ruoka-automaatti koiranhoitajaksi" ajatus on aika kärjistetty. Puhuin siitä että saako koira tarpeeksi ruokaa sillä aikaa kun olen töissä, etenkin pentuna. En siitä että se korvaisi jotenkin seuran. Hankala on lähteä ruoka tauolta koiraa ruokkimaan Helsingistä Keravalle. Mutta asia on nyt tällä hetkellä ratkaistu jos kihlattu on koulussa ja hänellä on maksimissaan 6 tunnin päiviä.

Sipulu: Asutaan Saviolla

^ Hieno homma. :)

Hyvä että on toinenkin vastuun ja ajan jakamassa. Minä taas olen keskenäni nykyisen koiruuden kanssa joten aika tarkaan tässä on ajateltu ja pyöritelty ennen lopullista päätöstä ottaa se toinenkin koira. Loppujen lopuksi niitä myönteisiä puolia on hiukan enemmän. Onneksi on joustava työpaikka

Hei,

meillä oli seuraavanlainen tilanne kun pentumme kotiutui :

- pentu haettiin meille perjantai aamupäivällä , töihin menin normaalisti maanantai aamuna (8h pvä + matkat)
- mieheni oli pennun ekan vuoden armeijassa, satunnaisesti viikolla kotona ja viikonloppuja
- kotonamme kävi mieheni sisko sekä minun äitini yht 3x / työpäivä ulkoiluttamassa pentua ja viettämässä pennun kanssa aikaa. Ruoka annettiin heti alusta alkaen 3x / pvä.
Käytimme paljon aktivointiherkkuja joten tuo 4x/pvä olisi ollut liikaa.

Omaa sydäntä raastoi jättää pentu kotiin työpäivien ajaksi ja olisi ollut ihana viettää sen kanssa enemmän aikaa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut.
Iltaisin (klo 16 jälk) kävimme monilla pikkupisuilla korttelia ympäri, tutustumassa tuttuihin ja turvallisiin koiriin,leikimme omassa pihassa ym.

Pentu oppi sisäsiistiksi 3kk iässä ja siitä on tullut "kunnollinen kansalainen" eli ei käytöshäiriöitä eikä sisäsiisteys ongelmia.

Ruokinta-automaatti tietty voisi toimia ja hyvä että olet sellaista miettinyt, mutta mielestäni olisi hyvä että pennun luona kävisi ulkoilun ja seuran merkeissä joku hlö päivittäin, ainakin ensimmäisinä viikkoina.

Monet tarjoavat lemmikinhoito apua, varsinkin nuoret tytöt. Tutustukaa ajoissa eri ihmisiin ja miettikää vaihtoehtoja.

Jos ei löydy tuttuja koiranhoitajia niin kannattaisi ehkä kysäistä 4H yhdistyksestä Dogsitteriä :)

"Lemmikkieläinten hoitoa

Lemmikkieläinten hoitoon koulutetut nuoret hoitavat maksua vastaan eläimiä. Dogsitter-nimellä kulkevat hoitajat hoitavat erityisesti koiria, mutta myös muiden eläinten hoitoa kannattaa tiedustella."

4H-Dogsitter