Koirat.com

Unkarinpaimenkoira, tyypillisesti aktiivinen, ihmisistä pitävä, mutta ei ihan bordercollien veroinen tättähäärä. Valinta kahden urospennun väliltä, joista molemmat rohkeita (ei säikkyjä) ja leikkisä, terveen oloisia, eivät kavahda ihmisen käsittelyä jne. perusasiat kunnossa.

A) Tuli nopeammin tutkimaan, todella leikkisä, näykkivä ja touhuava. Pentueen isoin pentu, mutta ei mikään jättiläinen toiseen verrattuna, vähän pulskempi. Muiden pentujen kanssa hyvin leikkisä. Ei oikein rauhoittunut syliin silitettäväksi vaan rimpuili pois.

B) Rauhallisempi, rauhoittui pennuista parhaiten syliin silitettäväksi. Ei kuitenkaan yhtä kiinnostunut vieraista, paineli omissa seikkailuissaan kauempana ja kesti kauan houkutella luokse. Toisaalta ehkä pentueesta eniten kasvattajan perään, hakeutui tämän jalkoihin leikkimään monta kertaa (eli ihmisrakas kuitenkin).

Kun pennut väsyivät, A tuli jalkani viereen ja kävi siihen nukkumaan. B ryömi pentuaitauksen sisällä olevaan agilityputkeen yksinään nukkumaan (loput pennut nukkuivat pinossa).

Kumman ottaisit? Miksi?

Minä valitsisin B:n, että A on aktiivisempi ja dominoivampi, B vähän epäsosiaalisempi, mutta rauhallisempi. Itselleni tuo vähän omissa maailmoissaan pyörivä rauhallisempi tyyppi tuntui sopivan sosiaalista häseltäjää paremmin. Puoliso kuitenkin olisi valinnut A:n, koska häntä viehättää koira, joka tykkää kovasti ihmisseurasta ja on avoin uusille ihmisille, vaikka sitten olisikin enemmän työtä kouluttaa koiralle itsehillintää.

Koirat ovat aika kaukana, emmekä pääse välttämättä näkemään niitä uudelleen ennen kuin noutotilanteessa joskin voimme ehkä pyytää, että saamme silloin vielä muuttaa mieltä. A:n ja B:n välillä, meillä tuntuu olevan näistä kahdesta vara valita vapaasti.

Tiedostan, että pennut käyttäytyvät eri tavoin riippuen siitä, miten ne ovat nukkuneet/syöneet/mitäikinä. Olimme pentujen kanssa pari tuntia, mutta se ei ymmärrettävästi korvaa sitä, että olisimme nähneet niitä useampaan otteeseen. Kasvattajan mukaan näillä kahdella urospennulla ei ole merkittävää eroa luonteessa, kumpikaan ei säiky kovia ääniä tai hermostu ihmisten poistuessa huoneesta jne. eli sinänsä kumpi tahansa tuntuu olevan ihan ok valinta, eri tyyppinen koulutushaaste vaan kenties.

Kokenut ja tarkkasilmäinen kasvattaja huomaa eroja pentujen luonteissa ja osaa varmasti auttaa pennun valinnassa. Kun olet hankkimassa pentua niin kannattaa tutustua pentujen vanhempiin sekä tiedustella kasvattajalta aiempien pentujen luonteista. Kannattaa tietenkin miettiä itse että mitä tahdot pennun kanssa tulevaisuudessa tehdä ja mitä kriteereitä sinulla on sitä koskien. Jos ette ole vielä päässeet puolisosi kanssa yksimielisyyteen pennun valinnasta niin jutelkaa asioista tarkemmin, esim. kumman vastuulla pentu tulee enemmälti olemaan jne. Näin minä ja mieheni teimme aikoinaan tehdessämme samaa valintaa.

Meikäläisen koiruus oli pentueen rohkein ja rasavillein yksilö kasvattajan luona. Meille kotiuduttuaan sitä energisyyttä ja menoa kyllä löytyi reilun viikon verran heti kun neiti oli selvinnyt ensimmäisen viikon tuottamista järkytyksistä ... Autot, prätkät sun muut pelottikin ensin hieman eikä ihme kun tulihan tuo meille keskelle kaupunkialuetta suoraan maaseudun rauhasta. Kun suurimmasta shokista oli päästy yli tuo tosiaan about viikon verran jaksoi riehua ja remuta luonnonlapsena, varsinkin ulkona ja ilta-aikaan, mutta sitten tapahtui itsellään sellainen muutos että pentu alkoikin käyttäytyä ihan rauhallisesti. Kuunteli ja keskittyi opetukseen ym. ja siitä saakka sen persoona on säilynyt samanlaisena.

Täältä muuten muistaakseni löytyy keskustelu "Koiranpennun valinta" mutta yrityksistä huolimatta en onnistunut sitä sinulle tähän suorilta linkittämään kun känny heittää sen aina vääränlaisena