Koirat.com

Hei!

Olen onnellinen toyvillakoirapennun omistaja. Koira on ensimmäinen oma koirani. Aikaisemmat koirakokemukset ovat lapsuuden kodista, jolloin koirien isäntä oli perheemme isä. Olen siis nyt ensimmäistä kertaa vastuussa yksin koiran koulutuksesta, ja apuja kaipailisin teiltä kokeneimmilta.

Otsikon mukaisesti pentuni itkee koko ulkoilun ajan, erityisesti aamu"lenkeillä." Olemme onnistuneet tekemään muutaman lenkin itkuitta, mutta nyt lumen tulo, sai pennun jälleen itkemään. Mikä avuksi? Tekee pahaa kuunnella itkua sivusta. Pennulla ikää reilut 12 vko:a. Saapui taloon 9 vko:n ikäisenä. Kiitos avuliaille etukäteen!

Kathy.

Miten puet koiran ulkoilulle?

Ekana nyt tulisi mieleen, että sillä on kylmä näillä keleillä.

Sonik kirjoitti:

Miten puet koiran ulkoilulle?

Ekana nyt tulisi mieleen, että sillä on kylmä näillä keleillä.

Päällä on vuorellinen (fleece) liivi. Ajattelin ostaa nyt paksumman takin, kun pakkaset saapuivat.

Epäilen itse, että koiraa jännittää ulkoileminen, sillä asumme kaupungissa ja kehä 1 läheisyydessä, eli pihalla riittää kaikkea jännittävää/pelottavaa. Miten voisin helpottaa koiran stressiä?

Voisiko pentu olla sairas? Jos sillä vaikka sattuu jonnekin kun ulkoilette ja reagoi siihen herkemmin kylmillä ilmoilla. Joo, en mikään eläinlääkäri ole mutta tuollainen kävi mielessä.

Mutta jos pentu tosiaan on stressaantunut ja peloissaan...Siinä tapauksessa sinun omistajana kuuluisi tehdä ulkoilemisesta pennulle mukava kokemus. Otat vähän herkkua matkaan kun lähdette ja puhut sille reippaalla äänellä. Kannattaa leikkiä pennun kanssa ulkona niin se toivottavasti unohtaa pelkonsa siksi aikaa. Ja pienen pennun kanssa ei heti kannata mennä kovin vilkkaisiin paikkoihin vaan aloittaa hieman rauhallisemmista, koska on siinäkin pennulle ihan tarpeeksi jännitystä. Voihan olla, että pentu on kokenut aiemmin jotain ikävää ulkona ja siksi itkeskelee. Pyri selvittämään asia ja osoita pennulle ettei ulkona ole mitään pelättävää. Ole koirasi tukena ja anna sen myös tukeutua sinuun, pienen pennun ei tarvitse vielä pärjätä yksinään!

Hei!

Nyt on ostettu tossut "vauvalle" ja entistä lämpimämpi mantteli. Toppapukua en viitsinyt ostaa sen vuoksi, että se taitaa jäädä pian pieneksi. Manttelissa on enemmän varaa säätää ja Faunattaressa myyjä vakuutti ostokseni olevan hyvä valinta. Nyt seuraillaan auttavatko nämä toimet hieman.

Vierailin myös vanhempieni luona "maalla" ja siellä vapaana juostessaan Mici itki vähemmän. Ehkä tämä Leppävaara on vähän stressaavaa aluetta juuri nyt pikkupennulle, vaikka pyrimmekin ulkoilemaan rauhallisimmissa paikoissa.

Olen kovasti yrittänyt palkita lenkeillä ja ottanut lelujakin mukaan, mutta toistaiseksi lelut eivät ole kiinnostaneet, mutta ei luovuteta vielä... Aikaahan tämä vaatii... Kiitos vastauksista ja keskustelu jatkukoon. : )

Kathy,

meillä pentu itki ekat 2 viikkoa ulkona melkein taukoamatta. Tarpeet tietty teki mutta sitten vinkui ja halusi kovasti sisään. Eikä aluksi meinannut kävellä ollenkaan eteenpäin, jarrut pohjaan tai vinkui syliin. Tämä johtui ilm siitä, kun pentu ei ollut kasvattajalla kertaakaan ollut pihalla. Vaikka syntyi toukokuussa ja oli ns. kesäpentu
Eiköhän se itku pian siitä lopu ja muuttuu riehumiseksi

Meillä samankaltainen ongelma; pentu ei tosin itke mutta tahtoisi sisään tai ainakin omaan pihaan takaisin, eikä missään nimessä haluaisi lähteä sinne missä on muitakin. Asutaan myös Leppävaarassa, ihan Kehä 1:sen läheisyydessä ja vastaantulijoihin olisi pakko tottua, niitä kun riittää! Meidän pentu on nyt 3kk ikäinen ja on se (hitaasti tosin) hieman rohkeutta saanut, mutta varsinkin pimeällä pelottaa kyllä niin ettei tarpeiden tekemisestäkään tule mitään. Namien ja leikin ja rohkaisun avulla ollaan koitettu opetella etenemistä, ja nyt määrätietoisesti valoisaan ja rauhallisempaan aikaan menty joka kerta hitusen pidemmälle (pitkiä matkojahan nyt ei toki voikaan mennä) ja totuteltu vastaantulijoihin. Oppi onneksi yhdessä viikonlopussa ettei muita koiria tartte ihan niin kovasti pelätä, alkaa olla jo enemmänkin utelias, vaikka arka vieläkin. Toivon että ajan ja sinnikkyyden myötä tuo tuosta reipastuisi :)

Meillä pentu itki pissa-/kakkahätäänsä ulkona, kun ei suostunut tekemään muualle kuin sisälle. Mitä enempi ikää tulee ja mitä enempi on ulkona vahingossakin tehdyista tarpeista kehuttu, sitä vähemmän on itkenyt :)

Meillä Jedi itki yhdessä vaiheessa aina kun alkoi hämärtää tai kun oli pimeää. Muutama metri mentiin eteenpäin ja sitten koira teki stopin ja aloitti itkun. Ei sillä kylmä ollut, kun oli takkikin päällä ja sillon ei ollut edes niitä pahimpia pakkasia. Ajateltiin, että kyllä se nyt ainakin mun perään tulee, kun yleensä se tulee mun perässä kaikkialle ja annettiin avon siskolle remmi ja mä lähdin kävelemään eteenpäin, mutta Jedi jäi istumaan paikalleen ja huutamaan eikä tullut, vaikka olin vartin "piilossa" nurkan takana. Tätä sitten jatkui ja jatkui ja mulle ehti tulla kaikki kauheudet mieleen, kun cockereillakin on silmäsairauksia. Ajattelin, että nyt sillä varmaan on jo joku silmäsairaus ja että se pelkää ja itkee, koska ei näe kunnolla ja ehdin jo eläinlääkärissäkin kysellä, että mikä neuvoksi. Kehotti tuomaan vuoden iässä silmätutkimuksiin, mikäli ei silloinkaan kulje pimeässä.

No, sitten loppui istuminen ja itku ihan yks kaks tosta vaan. Ei vieläkään ole selvillä, miksei Jedi melkein kuukauteen suostunut kävelemään ollenkaan, vaikka ihan pikkupentuna kyllä käveli ulkona. Mystinen juttu...