Koirat.com

Hei,
Minä ja avomieheni olemme jo pitkän ajan halunneet lisätä nelijalkaisen jäsenen meidän pikku perheeseen. Vihdoin meillä on omistusasunto ja etsintä on siis alkanut kunnolla! Olemme harkinneet kodinvaihtajia sekä pentuja, mutta ainakaan ns. ongelmakoiraa emme voi ottaa, sillä minulle (joka olisi koiran kanssa kotona eniten) kyseessä on ensimmäinen koira. Toivon myös koiran tuovan kauan kaivattua iloa elämään, sillä olen ollut pitkään sairaslomalla masennuksen takia.

Internetin ihmeellinen maailma on täynnä tietoa ja myöskin mielipiteitä, jotka poikkeavat paljon toisistaan. Joten pakko laittaa nyt oma postaus tänne ja saada tietäviltä ihmisiltä neuvoja ja mielipiteitä :) Olen lukenut myös toisia samantyyppisiä postauksia, mutta harkitsemamme rodut ovat erilaisia.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu:
Ainakin yksi pitkä aktiivinen lenkki (min. 60min), vähintään kolme ulkoilua/pissatusta päivässä. Toivoisin kunnon lenkkikaveria, joka jaksaa myös juosta mukana. Viikoinloppuisin yleensä lähdemme pidemmille kävelylenkeille (3-4h) lähialueille autolla. Kun aloitan työt tulevaisuudessa, eläkkeellä oleva äitini asuu ihan vieressä, ja hän on lupautunut tekemään ns. päiväpissityksen (riippuen miten koulutus on mennyt). Mutta tulevaisuudessa minäkin pyrin täysipäiväisesti työllistymään.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa):
Asumme kerrostalossa kaupungissa, kahdet portaat ylös. 63 neliöinen kaksio lasitetulla parvekkeella. Rauhallisella asuinalueella, parveke aukeaa rauhalliselle kävelytielle. Talon takaa alkaa ulkoilualue. Kunnon metsiin pääsee omakotitaloaluetta ja metsäisiä siirtymäreittejä pitkin.

¤ Lapsien määrä:
Lapsia ei ole, mutta tulevaisuudessa toivon mukaan kyllä. Tulevaisuus on siellä noin viiden vuoden kuluttua tämän hetken suunnitelmissa.

¤ Aiemmat koirakokemukset:
Avomieheni perheellä on ollut useita koiria. Itselläni taas ei. Olen kyllä ollut koirahoitajana (itsepäinen bullmastiff) ja ulkoiluttanut naapureiden koiria aina silloin tällöin. Koulutuksesta ei siis ole kokemusta, mutta aion tehdä kotiläksyni.

¤ Harrastustoiveet:
Toivoisin lenkkikaveria ja rakastavaa elämänkumppania. Mahdollisuuksien mukaan myös agility kiinnostaa, mutta ei todellakaan ole pakollista. Jos meille sopisi rotu joka tarvitsee enemmän aktivointia, tämä voisi olla yksi mahdollisuus. Koska alueella on useita koirapuistoja, toivoisin koiran suhtautuvan ihan ok/avoimesti muihin kavereihin. Tämä ei ole kuitenkaan ole pakollinen "harrastusmahollisuus", vaan asia mitä haluamme tarjota koiralle, jos hän siitä nauttii. Pointtina: mikään harrastus ei ole pakollinen meille kaksijalkaisille.

¤ Turkkitoivomukset:
Turkin hoitaminen ei ole ongelma. Massiivinen karvanlähtö on ehkä enemmän ongelma, mutta jos rotu muuten sopisi meille, sen kanssa voimme kylläelää :) Pitkä vai lyhyt turkki? Sillä ei ole väliä. Olen saanut käsityksen että lyhyt turkki tuoksahtaa vähemmän märkänä?

¤ Minkä kokoinen koira:
Koira tulee asumaan kerrostalossa. Skaalalla pieni-keskikokoinen - keskikokoinen. Mieheni toivoo sen olevan isompi kuin kissat. Esimerkiksi australianterrieri on hänen mielestään kipurajoilla. Sillä kuitenkin käsittääkseni riittäisi lenkkienergiaa. Koko vain mietityttää itseäkin.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne):
Kirjoitinkin tuonne ylemmän että toivon koiran olevan rakastava, eli siis kiintyvän meihin, haluavan olla lähellä ja kenties röhnöttää ainakin välillä sohvalla kaverina. Metsästysvietti ei ole haluttava. Tulevaisuudessa koira joutuisi olemaan työpäiviä kotona. Toivottavasti (yksilöstä tietysti riippuu) koira ei ole tuhoavaa luonnetta. Koska kyseessä on minulle ensimmäinen koira, toivoisin koulutuksen olevan ainakin kohtalaisen helppoa. Kerrostaloasuminen tarkoittaa että ehkä haukkukilpailujen mestari ei ole meille oikea valinta.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut:
Näitä on tullut esim. koiratesteissä esiin.
Australianterrieri: Vaikuttaa luonteeltaan ja energialtaan meille sopivalta. Koko mietityttää meitä molempia, eli saisi olla hieman isompi.
Pystykorvat: Meillä on oletus että ne ovat kohtuu terveitä. Metsästysviettisyys ja haukkuminen mietityttävät. Suomen pystykorva olisi unelma, mutta olen realisti.
Basenji: Vaikuttaa hienolta rodulta ja ihastuin siihen myös ulkonäöllisesti. Koulutuksen vaikeus ensikertalaiselle mietityttää. Samoin olen saanut käsityksen ettei se kiinny omistajiin samalla tavalla.
Bichon frise: Tulee testeissä esille hyvänä ensikoirana, mutta vaikuttaa liian "pehmolta"
Lapinkoira: Ihana karvakasa, mietityttää onko se liian karvainen karvakasa. Luonteeltaan ne muutamat lapinkoirat joita olen tavannut ovat olleet ihastuttavia.
Sekarotuiset: Selitys alla.


Hankimmeko sekarotuisen vai rotukoiran, ja jos päädymme sekarotuiseen, miten varmistamme että se ei tule pentutehtaasta. Tämä on ehkä rotuvalinnan kanssa tällä hetkellä eniten mielessä. En itse pidä puhdasrotuisuutta tärkeänä, ehkä terveyden takia kenties jopa parempi jos on sekarotuinen? Terveys on meille hyvin tärkeä asia. Emme halua ns. sairaiksi jalostettuja rotuja. Samalla tori.fi -ilmoitukset saavat pään sekaisin, mikä on luotettavaa ja mikä ei. Olemme keskustelleet myös hintahaitarista. Avomieheni pitää kennelpentujen hintoja korkeina, mutta mielestäni pitkällä aikavälillä se ei haittaa. Ainakin tietäisimme saavamme koiran osaavasta ja tietävästä (toivottavasti asiaan paneutuvasta) kodista.

Kiitos, jos jaksoit lukea. Isompi kiitos jos sinulla on vastauksia :) Aivoni ovat liian täynnä mietteitä ja kysymyksiä!

Ystävällisin terveisin M & R

Moikka! Vastailen osaan pohdinnoistasi sen mukaa mitä tiedän ja osaan.
Pystykorvia olit miettinyt.
Mä olen sitä mieltä, että metsästykseen tarkotettujen rotujen olisi hyvä päästä niihin metsästäviin koteihin, ettei tule käytöshäiriöitä ja että koirakin olisi onnellisempi. Juurikin suomenpystykorva kerrostalossa kuulostaa aika hurjalta, kun ei sitä voi oikein vapaanakaan pitää riistavietin takia ja energian purkaminen on siten hankalaa, jos siellä mettällä ei käy. Niin miten olisi esim. buhund? Pystykorvan näköä ja vanhana rotuna terveyskin on aikalailla kohdillaan, mutta metsästysviettiä ei ole kuin harvoilla. Tää on enemmän paimenkoiran tyyppinen, ja voi harrastaa vaikka ja mitä. Buhundeja asuu kerrostaloissa ja ensimmäisinä koirina ihan onnistuneesti, vaikka haukkuherkkyyttä rodussa onkin. Koulutuksella ja rauhallisemman pennun valkkaamalla pääsee hyvin pitkälle näissä jutuissa. Karvaa taas buhundista lähtee kuten muistakin pystykorvista, karvanlähtöaikaan ihan hurjasti. Harjaamalla siitäkin selviää, terveisin corginomistaja jonka koiralla samanmoinen turkki. Kura ei tartu eikä tarvitse pukea, joten muuten tosi vaivaton kuontalo näillä.
Rotu on melko harvinainen vielä, joten omaa pentua saattaa joutua odottelemaan hieman kauemmin kuin suosittuja rotuja. Tässä vielä linkki buhundyhdistyksen sivuille: klik

Basenji taas on ymmärtääkseni hankala irtipidettävä, metsästyskoiria kun nämäkin ovat joskus olleet. Basenjithan ei hauku, mutta kaikenlaista muuta mölinää, jodlausta ja ulvontaa kyllä pitävät ja en tiedä kuinka helppoja olisi opettaa hiljaiseksi, kun alkukantaisuuden vuoksi kouluttaminen ei ole niin simppeliä mitä jollain muulla rodulla. Kauniita otuksiahan ne kyllä on.

Bichon frise on vissiin tosi hyvä ensikoira, ja näidenhän kanssa pystyy halutessaan harrastamaan ihan mitä vaan. Tuosta pehmoudesta en osaa sen tarkemmin sanoa, muuta kuin että pätee kyllä turkkiin. Kaikki tapaamani bichon friset on olleet tosi reippaita ja rohkeita, kun taas samantyyppiset rodut kuten havannankoira ja coton de tulear on vaikuttaneet omaan silmääni rauhallisemmilta ja hieman herkemmiltä. Hyvä kasvattaja- ja yhdistelmävalinta toki auttaa tässä asiassa, bichonit on aika suosittuja joten voisin kuvitella että arempaakin yksilöä löytyy. Näistähän ei sitä karvaa lähde, mutta kura tarttuu ja risut. Toisaalta turkin voi pitää lyhyenä niin se on helppotöisempi.

Toivottavasti mun selostuksista sai jotakin selvää, kysy vaan jos tuli noista lisäkysymyksiä mieleen.

Miekin olin tulossa buhundia ehdottamaan, mutta dinski kerkesi ensin :D
Tosissaan jonkin verran haukkuherkyyttä näiltä löytyy, mutta silti moni buhund asuu ihan onnistuneesti kerrostalossa. Oma ipana on tietenkin vasta 10 viikkonen joten tartteepi puuta koputella, mutta tähän mennessä ei ole reagoinut rappiksesta tai ulkoa kuuluuviin ääniin. Kuitenkin tykkää ääntään käyttää ja monesti treenatessa tai leikkiessä saattaa haukku tai pari päästä. Käsittääkseni jonkin verran buhundeilla on myös remmirähjäämistä sekä autojen/pyöräilijöiden/juoksijoiden jahtaamista/niille rähisemistä, mutta kun alusta asti kiinnittää asiaan huomiota niin buhundista voi saada oikein mukavan ja jaksavan lenkkikaverin ^^ Buhundit on aika energisiä (ei kuitenkaan pää hajoa jos tulee pari rauhallisempaa päivää) ja vaikka toistokestävyys ei ole samaa luokkaa kuin "true-paimenkoirilla", mutta kyllä näillä voi siitä huolimatta kokeilla melkeinpä lajia kuin lajia.
Tuosta pentueesta mistä Virnakin on lähti ainakin pari ensimmäiseksi koiraksi ja jokunen vielä lapsiperheeseen, justiinsa ne pentueen rauhallisimmat. Suomessa syntyy vuodessa keskimäärin vaan 1-3 pentuetta ja keskimääräinen pentuekoko on ~4-5, joten kuten dinski sanoi voi omaa pentua joutua tovin odottelemaan.
Itse otin tuon oman buhundin harrastuskoiraksi, vaikka tosissaan ikää on vasta sen 10 viikkoa niin kovin tyytyväinen olen ollut rotuvalintaan. Juuri harrastamista silmällä pitäen miulle tuli astetta "reikäpäisempi" pentu, joka mennä touhuttaa monessa paikassa yhtä aikaa ja on vähän tempperamenttisempi ja tietyllä tavalla röyhkeäkin välillä. Virna on ollut tosi rohkea ipana, parilla sormella ollut laskettavissa tilanteet joissa meinannut käydä pentua epäilyttämään. Ollaan kuitenkin tässä parin viikon aikana käyty monessa uudessa paikassa ja treenailtu/leikitty bussi/juna-asemalla ja nappulaliigan jalkapallopelien aikana ihan kentän läheisyydessä.

Tälläinen lyhyempi versio jos miun jorinoista ei selvää ota: vaikka buhund ei yleinen (ensi)koira olekkaan, niin voipi olla ihan varteenotettava vaihtoehto tietyin varauksin (mm. haukkuherkkyys).

Sekarotuisen hankinta

Yo. linkissä rehellistä pulinaa sekarotuisen pennun hankkimisesta, kannattaa lukaista.

Oi, kiitos vastauksista. Buhund vaikuttaa ihanalta! <3 Pystykorvista on hyviä muistoja ja buhund vaikuttaa rotuna ihania. Täytyy ottaa yhteyttä kasvattajaan jos pääsisi tapaamaan koiria.

ISO Kiitos sekarotuiset-linkistä!! Heti lukemaan... :)