Koirat.com

Hei! Minulla on corgi, jolle olen jonkin aikaa kaveria miettinyt. Rakastan corgia rotuna, mutta haluaisin toiseksi koiraksi jonkun hieman pitempijalkaisen, sillä kaipaan kaveria myös juoksulenkeille ja muutenkin vähän menevämpää koiraa. Olen niin pitkään pyöritellyt eri rotuja, että ehkä ulkopuolisten näkökulmista voisi olla apua.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Rakastan lenkkeilyä, joten sitä tulisi olemaan paljon. Etsin koiraa, joka jaksaa helposti lenkkeillä vaikka 15-20km. Vapaana ja hihnassa lenkkeilyä sekä niitä juoksulenkkejä. Olen myös kiinnostunut tokoilusta, mutten etsi mitään kisatykkiä.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Tällähetkellä kerrostalokaksio kaupungissa, mutta lähitulevaisuudessa muutto maaseudulle.

¤ Lapsien määrä
Ei, eikä tulossa.

¤ Aiemmat koirakokemukset
Paimenkoirista sekä metsästyskoirista.

¤ Harrastustoiveet
Aktiivinen, sopiva esim. tokoon kuten yllämainitsin.

¤ Turkkitoivomukset
Harjaus riittäisi, ei trimmattavaa. Haluan myös koiran jota ei tarvitse talvisin pukea, eikä muuta häsläystä turkin kanssa :D Karvanlähtö ei haittaa.

¤ Minkä kokoinen koira
Suunnilleen keskikokoinen. Ei niin väliä koolla, kunhan ei ole mitään ääripäätä.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Ei metsästysviettiä. Olen yrittänyt miettiä, minkälainen koira sopisi hyvin corgin kanssa yhteen? Haluaisin jotain vähän samantyylistä, iloista ja "huumorintajuista" luonnetta. Corgini on niin itsepäinen, että ehkä tulevan koiran ei tarvitsisi olla ihan samaa luokkaa siinä suhteessa. Etsin koiraa, jonka kanssa voi mennä mihin vaan, on avoin ja sosiaalinen ja tulisi toimeen muiden koirien kanssa.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut

Göötti
Islanninlammaskoira
Valkkari (Liian iso?)
Tsekinpaimenkoiran ulkonäkö ja luonne miellyttää, mutta terveysasiat epäilyttävät.
Lk Collie
Labbis (Rakastuin kerran yhteen labbikseen ja sen jälkeen olen sellaisesta haaveillut, mutta monet labbikset mitä näkee ovat aika raskaita vai ovatko ylipainoisia VAI kuuluuko labbiksen olla raskas? Käyttölinjaisia olen nähnyt pari, jotka miellyttivät omaa silmää, kuitenkaan en taida tarvita käyttölinjaista... )

Muitakin rotuja aina välillä miettinyt, mutta nuo pyörineet ehkä eniten ajatuksissa. Välillä mietin myös esim samojedia tai keeshondia. Myös monessa rodussa (kuten myös corgeissa) terveysasiat mietiyttävät, mahdollisimman terveen koiran kuitenkin haluaisin.

Vastailen pikaisesti tuohon labbiksen painoasiaan, mutta näyttelylinjaiset ovat toki raskasrakenteisempia mitä käyttölinjaiset, mutta useasti myös näyttelylinjaiset ovat auttamatta liian lihavia. Tässä hyvä blogikirjoitus aiheesta, jossa on ihan kuvien kautta näytetty, miltä sopivan painoinen labbis näyttää.

Jos kuitenkin kokee, että näyttelylinjainen on liian raskasrakenteinen/iso, niin esimerkiksi sekalinjaiset ovat usein kevytrakenteisempia.

SanttuJ kirjoitti:

Vastailen pikaisesti tuohon labbiksen painoasiaan, mutta näyttelylinjaiset ovat toki raskasrakenteisempia mitä käyttölinjaiset, mutta useasti myös näyttelylinjaiset ovat auttamatta liian lihavia. Tässä hyvä blogikirjoitus aiheesta, jossa on ihan kuvien kautta näytetty, miltä sopivan painoinen labbis näyttää.

Jos kuitenkin kokee, että näyttelylinjainen on liian raskasrakenteinen/iso, niin esimerkiksi sekalinjaiset ovat usein kevytrakenteisempia.

Kiitos vastauksesta! Hyvä ja silmiä avaava tuo blogikirjoitus :D Ajattelinkin, että asia olisi jotenkin noin...

Mulle tuli ensimmäiseksi mieleen toinen oma rotuni eli belgianpaimenkoira ja siitä tukkaversio eli groenendael/tervueren, mutta belgi ei ole lähtökohtaisesti avoin ja ystävällinen häslä joka rakastaa kaikkia ihmisiä ja koiria. Tosin valkkarikaan ei tähän toiveeseen oikein istu, eikä välttämättä colliekaan. Tsekkiä en tunne ja labbiksilla on ihan tyypillistä heikko yhteensopivuus saman sukupuolen kanssa. Ylipäänsä koirasosiaalisuutta on aina vaikea suositella varauksetta kun se on niin yksilöllistä. Meidän kaikki koirat ovat eri rotua keskenään (seropi, lk. collie ja belgi) ja vaikka kaikki kyllä hyväksyvät ympärilleen vieraita ihmisiä ja koiria, ei yksikään ole mikään sylivauva kuin ihan tutuille. Belgi on usein myös terävä mikä tekee sen kanssa elämisestä erilaista kuin vaikka nahkacollien, muuten olisi istunut hyvin toiveisiin kun energiaa on kuin pienessä kylässä, tottis luonnistuu ja laumaviettisenä palveluskoirarotuna on hyvin kuulolla.

Minä noista sun vaihtoehtoista melkein taipuisin tuohon issikkaan. Ne on reippaita ulkoilmaharrasteluun tehtyjä pörriköitä jotka ovat kuitenkin kompakteja ja turkiltaan helppohoitoisia. Tunnen myös useamman tokossa kilpailevan joten harrastuskoiraksikin on hyvinkin. On ehkä samalla tavalla hymyileväinen kuin corgikin

naukunen kirjoitti:

Mulle tuli ensimmäiseksi mieleen toinen oma rotuni eli belgianpaimenkoira ja siitä tukkaversio eli groenendael/tervueren, mutta belgi ei ole lähtökohtaisesti avoin ja ystävällinen häslä joka rakastaa kaikkia ihmisiä ja koiria. Tosin valkkarikaan ei tähän toiveeseen oikein istu, eikä välttämättä colliekaan. Tsekkiä en tunne ja labbiksilla on ihan tyypillistä heikko yhteensopivuus saman sukupuolen kanssa. Ylipäänsä koirasosiaalisuutta on aina vaikea suositella varauksetta kun se on niin yksilöllistä. Meidän kaikki koirat ovat eri rotua keskenään (seropi, lk. collie ja belgi) ja vaikka kaikki kyllä hyväksyvät ympärilleen vieraita ihmisiä ja koiria, ei yksikään ole mikään sylivauva kuin ihan tutuille. Belgi on usein myös terävä mikä tekee sen kanssa elämisestä erilaista kuin vaikka nahkacollien, muuten olisi istunut hyvin toiveisiin kun energiaa on kuin pienessä kylässä, tottis luonnistuu ja laumaviettisenä palveluskoirarotuna on hyvin kuulolla.

Minä noista sun vaihtoehtoista melkein taipuisin tuohon issikkaan. Ne on reippaita ulkoilmaharrasteluun tehtyjä pörriköitä jotka ovat kuitenkin kompakteja ja turkiltaan helppohoitoisia. Tunnen myös useamman tokossa kilpailevan joten harrastuskoiraksikin on hyvinkin. On ehkä samalla tavalla hymyileväinen kuin corgikin

Kiitos viestistä! Tykkään kovasti belgeistä ja sitäkin olen miettinyt välillä mutta todennut, että turhan vaativa luultavasti minulle vielä tässä vaiheessa. Ehkä joskus tulevaisuudessa voisi sellaisen laittaa :) Issikkaan olen itsekin eniten kallistunut, mutta jotenkin niissä on paljon mietityttänyt se haukkuherkkyys kun monet tuntuvat olevan niin herkkiä haukkumaan. Tietenkin sama on myös corgeissa, mutta taas, itselleni on osunut yksilö joka ei varmaan edes osaa haukkua :D Pitää päästä tutustumaan mahd. Moneen yksilöön niin saa paremman kokonaiskuvan rodusta.

Labbis tuohon varmaan istuisikin. Tuli myös mieleen, että toiveisiisi voisi sopia myös suomenlapinkoira. Jos koirasosiaalisuus on kovin tärkeää, niin ennemmin narttu. On iloinen, avoin ja "huumorintajuinen". Jaksaa lenkkeillä ja pärjää talvellakin pukematta. Turkki ei tarvitse puunausta, harjausta karvanlähtöaikan ja silloin tällöin muuna aikana. Kurakeleillä tietty perus tassu/mahanaluspesuja. Karvaa lähtee. Suhteellisen terve rotu, joskin kyllähän niilläkin sairauksia löytyy. Pentueita syntyy todella paljon (reilun 200 pentuetta vuodessa) ja kasvattajilla on erilaisia ihanteita ja painotuksia, joten panosta sinulle sopivan pentueen etsimiseen.

Lisää rotujärjestön sivuilta: http://www.lappalaiskoirat.fi
sekä paimensukuisen lapinkoiran seuran sivuilta: http://paimensukuinen.fi

Sarahia kirjoitti:

Labbis tuohon varmaan istuisikin. Tuli myös mieleen, että toiveisiisi voisi sopia myös suomenlapinkoira. Jos koirasosiaalisuus on kovin tärkeää, niin ennemmin narttu. On iloinen, avoin ja "huumorintajuinen". Jaksaa lenkkeillä ja pärjää talvellakin pukematta. Turkki ei tarvitse puunausta, harjausta karvanlähtöaikan ja silloin tällöin muuna aikana. Kurakeleillä tietty perus tassu/mahanaluspesuja. Karvaa lähtee. Suhteellisen terve rotu, joskin kyllähän niilläkin sairauksia löytyy. Pentueita syntyy todella paljon (reilun 200 pentuetta vuodessa) ja kasvattajilla on erilaisia ihanteita ja painotuksia, joten panosta sinulle sopivan pentueen etsimiseen.

Lisää rotujärjestön sivuilta: http://www.lappalaiskoirat.fi
sekä paimensukuisen lapinkoiran seuran sivuilta: http://paimensukuinen.fi

Narttu minulle olisikin tulossa joka tapauksessa. :) Suomenlapinkoirista minulla on jonkin verran kokemusta, niistä pidän, mutten jotenkin kokenut omaksi jutukseni. Olen jättänyt ne listalta, kun nämä tuntemani yksilöt olivat vähän sellaisia, että korvat olivat lähinnä koristeena eikä niitä voinut pitää esimerkiksi irti, vaan karkasivat. Nämä ovat varmasti näin jälkikäteen ajateltuna kiinni paljolti koulutuksesta ja juuri siitä, mihin ominaisuuksiin kasvattaja on painottanut? Pitää kyllä ehdottomasti tutustua lapinkoiriinkin paremmin! Kiitos vinkistä.