Koirat.com

Hakusessa olisi nyt ensimmäinen ikioma koirakaveri 25+ pariskunnalle. Olemme molemmat työssäkäyviä (mahdollisesti vielä joskus opiskelevia) koirista paljon kiinnostuneita ihmisiä. Oma koira on ollut itsellä haaveissa lähes koko elämän, mutta lapsuudenkodissa sisaruksien allergioiden takia sellaista ei meidän perheestä löytynyt. Omilleen muutettuani ei kuitenkaan tullut hankittua koiraa pikkuyksiöön yksin huolehdittavaksi. Nyt tähän meidän kaksihenkiseen perheeseen pitäisi sitten saada perheenlisäystä koiran muodossa.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu

Koiralle tarjottaisiin peruslenkitystä sanotaan nyt vaikka 30 min. aamu + ilta sekä 1-2 h lenkki päivällä. Tätä pidän vähimmäismääränä eli kun on aikaa niin enemmänkin.Ulkoilua mahdollisuuksien mukaan vapaana, koirapuistossa, mökillä yms. mahdollisesti jokin harrastus jos innostun. Aktivointia, leikitystä ja temppuilua myös luvassa ja kaikkea mitä keksitään ja koira tykkää tehdä vaikka pyörällä/rullaluistimilla mukaan :). Vaikka lenkitystä ja ulkoilua voi olla joskus paljonkin, en halua hyperaktiivista koiraa joka sekoaa jos ei aina olekkaan niin paljoa lenkkiä vaan pärjää välillä vähemmälläkin. Haaveilen koko perheen yhteisestä iltalenkistä :) yksin en ulos lähde :)

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)

Todennäköisimmin kerrostalokaksio keskustan lähellä, mutta kuitenkin lenkkipolkuja yms. lähellä

¤ Lapsien määrä

Ei tällä hetkellä yhtään ja voipi olla ettei tule ollenkaan. Kuitenkin koira saisi olla lapsiystävällinen

¤ Aiemmat koirakokemukset

Itselle ensimmäinen koira. Avokilla lapsuudenkodissa ollut partacollie ja tällä hetkellä avokin vanhemmilla espanjan vesikoira. Molemmat olemme viettäneet aikaa paljon koirien parissa ja lähes kaikilla ystävillänikin on koira tai useampia

¤ Harrastustoiveet

Koira tulee lähinnä kaveriksi perustouhuiluun eli mihinkään erityiseen lajiin koiran ei tarvitse olla sopiva. Rodun valinnan jälkeen varmasti tutkitaan harrastusmahdollisuudet ja katsotaan jos innostutaan. Toko ainakin jonkin verran kiinnostaa, mutta ei niinkään kilpaileminen vaan lähinnä leikkimielellä. Itse olen kiinnostunut koiran koulutuksesta ja temppujen opetuksesta.

¤ Turkkitoivomukset .

Puolipitkä/pitkä on eniten mieleeni. Lyhyt tikkukarva ei miellytä (esim.Labbis), eivätkä myöskään trimmattavat ja lyhyet karkeakarvaiset (esim. borderterrieri). Turkkia jaksan viikottain hoitaa, mutta ei ehkä joka päiväistä harjausta eli se partacollie on jo liikaa. Esim. Kultaisen noutajan karva on mieleen. Turkilla ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä, sillä luonne on tärkein valintakriteerini.

¤ Minkä kokoinen koira

Keskikokoinen n. 50 cm. Itselläni ei ole tällä hetkellä ajokorttia joten haluan että voin ottaa koiran helposti bussiinkin mukaan ja muutenkin kuljettamaan koiraa mukana ja jos jaksaisin vielä tarvittaessa koppasta kainaloonkin. Ei kuitenkaan liian pientä koiraa sillä koiran pitää kuitenkin olla koiran kokoinen :)

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)

Tämä on nyt sitten se tärkein osuus. Koiran tulisi olla luonteeltaan tietysti ystävällinen, seurallinen ja omaan perheeseen kiintyvä. Koira saa olla varautunut vieraita kohtaan eikä jokaista vastaantulevaa ihmistä tarvitse heti rakastaa. Koira ei kuitenkaan saa olla arka vaan suhtautuu uusiin asioihin uteliaasti. Koiralla tulisi olla miellyttämishalua ja koulutettavuus helpohko. Koira on minulle ensimmäinen joten ei liian haasteellista. Olen kuitenkin kiinnostunut koulutuksesta ja olisi hyvä jos koirakin olisi innokas oppimaan. Koiralla saa olla omaakin päätä. En haluaisi liian herkkää/pehmeää koiraa sillä itse olen kovin temperamenttinen ja kovaääninenkin :) joten jos koira loukkaantuu kovemmasta komentamisesta niin ei kivaa ja luulen että luonteemme eivät silloin kohtaisi. Herkkähaukkuisuus ei ole toivottava ominaisuus. Tosiaan en halua hyperaktiivista duracelia joka hössöttää koko ajan vieressä vaan koiran pitää osata kotona rauhoittua. Tahdon koiran seuraksemme ja parhaaksi kaveriksi. Tykkäisin pitää koiraa mukana lähes minne menenkin. Metsästysvietillä ei ole niinkään väliä. Itseäni viehättävät eniten paimenkoirat. Avokki toivoo koiran olevan huumorintajuinen, leikkimielinen ja aikuisiälläkin pentumainen ja utelias.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut

Welsh corgi cardigan (avo ei lämpene)
Pyreneitten paimenkoira pk
Walesinspringerspanieli (Avokin suosikki ja taitaa tällä hetkellä olla ykköspaikalla minullakin)
Espanjan vesikoira (nettitestin mukaan minulle sopivin, mutta ulkonäkö ei jotenkin iske)
Kooikerhondje
Kiinanharjakoira

Shetlanninlammaskoiraa ei kannata ehdottaa, olen harkinnut ja todennut yksilöitä nähdessäni sen olevan liian herkkis, arka sekä haukkuherkkä. Vinttikoirat ja pikkuterrierit eivät myöskään nappaa eivätkä pienet valkoiset seurakoirat. Unelma on Bordercollie, mutta se ei missään nimessä ole harkinnassa. Liian aktiivinen ja haastava tähän tilanteeseen.. ehkä joskus

Tulipas pitkä viesti.. toivottavasti joku jaksaa lukea :)

-Koirakuume täysillä-

Moikka!

Partacollie sopisi niin vallan hyvin noihin teidän kriteereihin kyllä! :-)

Mulla on kaksi partacollieta tällä hetkellä, myös aiemmin ollut saman merkkisiä koiria. Ei mun ole tarttenut niitä päivittäin saatika viikoittain harjata, kaikki ovat pysyneet suht takuttomina harjauksella kerran kuukaudessa. Silloin siihen menee aikaa n. 2 tuntia per koira. Partis on mielestäni yks helpoimmista pitkäkarvaisista koirista noin turkkinsa puoleen.

Kun sitä omaa partacollieta etsii, kannattaa kokeilla sitä emän ja mahdollisesti myös isän turkkia. Jos niillä on melko pehmeä turkinlaatu, niin se voi periytyä myös pennulle. Tällöin se takkuuntuu helpommin. Mikäli vanhemmilla on oikeanlaatuinen karkea peitinkarva, se ei takkuunnu kovin helposti.

Mä olen varmaan maailman laiskin turkinhoitaja noin muutenkin. Ton vanhemman mä harjaan silloin kun muistan eli varmasti paljon harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Nuoremman harjaan säännöllisesti kerran kuukaudessa, kun kasvattaja haluaa käydä sen kanssa näytelmissä. Ja tollakin hoidolla se turkki pysyy näyttelykunnossa.

Joten 2 tuntia kerran kuukaudessa turkinhoitoa ei mun mielestä ole pitkäkarvaiselle koiralle järin paljoa. :-)

Toki tähän turkinhoitoon vaikuttaa myös sukupuolikin jonkun verran. Mulla on aina ollut vain narttuja, niillä on yleensä helpompi turkki kuin uroksilla.

Kooikerhondjea kuvaillaan aktiiviseksi koiraksi, joka vaatii paljon liikuntaa ja virikkeitä. Vieraita kohtaan se voi olla varautunut. Valpas, miellyttämishaluinen ja oppivainen koira - niin hyvässä kuin pahassakin. Melko herkkä rotu ja yksi kunnon karjaisu voi hävittää kuukausien työn. Joten kooikeri saattaa olla liian aktiivinen ja herkkä rotu teille. Lisäinfoa

Walesinspringerspanieli on myös aika herkkä, mutta omaakin päätä löytyy. Toimelias, oppivainen ja seurallinen rotu, mutta vieraita kohtaan varautunut. Selvästi siis oman perheen koira. Miksei se voisi sopiakin teille, kunhan muistaa huolehtia peruslenkkeilyn lisäksi myös siitä aktivoinnista. Welshi tosin on trimmattava rotu. Welshi-tietoa

Pyreneittenpaimenkoirasta en mitään juuri tiedä, mutta käsittääkseni hyvin aktiivinen rotu.

Mä päätin kokeilla ehdottaa tällaista suomalaista rotua kuin suomenlapinkoira. Tosi suosittu rotu, joka sopii niin seurakoiraksi kuin harrastuksiinkin. Luonteeltaan avoin, ihmisystävällinen ja käsittääkseni aika helppo koira arjessa ja koulutettavana. Itsepäisyyttäkin löytyy ja koulutuksessa vaaditaan kärsivällisyyttä ja mielikuvitusta, mutta kyllähän lappari oppii ja on harrastuskoirana varmasti oikein mukava. Sopeutuvaisiksi ja tasapainoisiksi koiriksi näitä rotuyhdistyksen sivuilla kehutaan. Turkki on pitkä ja paksu ja vaatii säännöllistä harjausta. Karvaa irtoaa paljon, erityisesti karvanlähtöaikana. Lappari on melko haukkuherkkä, mutta sehän on pitkälti koulutuskysymys ja monet suomenlapinkoiran omistajat asuvat nimenomaan kerrostalossa. Mielestäni rotu voisi sopia teille. Se ei ole liian herkkä, omaa tahtoakin löytyy, mutta se omaa kuitenkin hyvän koulutettavuuden. Toimelias koira, mutta varmasti pärjää tarjoamallanne liikuntamäärällä ja siihen päälle joskus jonkinlaista aktiviteettiä. Lappalaiskoirat ry

No just meinasin hehkutella lagottoa (vrt espanjanvesikoira, mutta... paljon parempi :D [no vitsi, vitsi, elkää kivittäkö!]) mutta sitten luinkin että se ulkonäkö ei oikein nappaa. Ymmärrän kyllä, kaikki rodut ei vaan tunnu niin omalta..
Mutta jos se ulkonäkö sitten ei olis kova este, niin noihin raameihin sopi lagotto erittäin hyvin. Sillä on erittäin hyvää harrastuskoirapotentiaalia, sopii perhekoiraksi, on iloinen, pitkäikäinen. Turkki trimmataan leikkaamalla tai ajamalla lyhyeksi - itse pidän turkkia aika helppohoitoisena, ainakin helpompana kuin harjattavat rodut.
Rodun suosio kasvaa, joten pitää ehdottomasti ottaa pentu hyvistä tutkituista vanhemmista. Ainakin emä kannattaa tavata ja varmistaa että se on tervepäinen, avoin, tyypillinen lagotto. (Näyttäis nimittäin siltä, että niitä pentuja tulee hirveellä vauhdilla myös ei-kasvattajilta, ei-tutkituista vanhemmista, ei hyväluonteisista..)

Lagotossa on jotenkin niin kiteytettynä kaikki mitä koiran pitääkin olla. Aina valmis, uskollinen, huumorintajuinen, höpsö, harrastuksiin sopiva, sisällä erittäin vaatimaton (juu ei varmasti ole pentuna ja junnuna, vaan ihan hirviö niinku kaikki muutkin. Siinä voi mennä parit kengät ja matto vaihtoon, kun pikkulagotto keksii omaa kivaa <3), ulkona onnellinen pupujussi.

En ole itse partacollien turkin hoitoon perehtynyt joten oletin vain (pöljä minä) että se on kovin työläs, mutta tuollainen hoitomäärä passaa oikein hyvin eli rotu on harkinnassa

Avo ei huoli lapinkoiraa :(

Lagotto vois olla potentiaalinen koska tosiaan ulkonäkö ei ole niin tärkeää jos muut ominaisuudet passaa (onhan nyt kaikki koirat söpöjä :)

Vähän tuosta walesinspringerspanielista haluaisin kuulla lisää ja kaikkee saa ehdottaa. Ja muotoilin ehkä tuon trimmattava turkki homman vähän väärin.. tarkoitin sillä terriereille tyypillistä karkeaa turkkia ja sit noita kiharoita (nypitäänkös ne nyt sitten vai mitä mutta kuitenkin tajusitte pointin) tuon spanielin turkki on oikein mukava