Koirat.com

Joo elikkä koira on ollut suunnitteilla jo pitkään ja sopivaa rotua ei syystä tai toisesta tunnu löytyvän. Joko rotu on liian iso, pieni, käyttötarkoitus on ''väärä'', ei sovi kerrostaloon, yms yms yms. Jotenka;
¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Päivittäin noin kolme kertaa lenkki, aamuisin ehkä hiukan lyhyempi lenkki noin 15-30 min, päivällä 30min-2 h tai enemmän ja illalla vielä 30min-2h riippuen säästä ja ajasta. Vapaana saa olla päivittin koirapuistoissa ja metsissä. Myös kesäisin uintimahdollisuus. Viikonloppuisin ja lomilla tietysti enemmän.
¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Kerrostalo, ei kuitenkaan ihan kaupungissa, eli on metsääkin ympärillä. Äitini kotona asunto n.79 neljöö ja isällä sitten kaksikerroksinen paritalo. (koira asuisi siis kahdessa kodissa, siellä missä minäkin menisin)
¤ Lapsien määrä
Minä 14v ja veli 15v
¤ Aiemmat koirakokemukset
Vanhemmilla on ollut koiria aikaisemmin joko lapsuudessa tai aikuisena. Itse olen koirien kanssa ollut koko ikäni, kavereiden, sukulaisten ja perhetuttujen koiria olen käynyt ulkoiluttamassa, ja tällä hetkellä koulutuksessa perhetutun Cotton, Duffy vähän päälle vuoden ja olen kouluttanut sitä pennusta asti. Kokemusta on hoidosta ja kouluttamisesta ym.
¤ Harrastustoiveet
Mahdollisesti Toko, enimmäkseen kiinnostusta agilitystä ja vesipelastuksesta.
¤ Turkkitoivomukset
Lyhyt tai keskipitkä, on kuitenkin aikaa päivittäiselle harjauksellekkin. Mielellään ei trimmattava.
¤ Minkä kokoinen koira
Mielellään keskikokoinen eli n.44-55cm säkää. Ei niin tarkkaa kuitenkaan (:
¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Kiltti ja ystävällinen myös lapsia kohtaan. Metsästysvietti hallittavissa, ei mielellään haukkuherkkä. Saa olla jonkinverran itseppäinenkin.
¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
Novascotiannoutaja, bordercollie, kooikerhondje, australianpaimenkoira sekä suomenlapinkoira Kaikissa noissa kyllä on omat huonot puolensa..
Olisiko ehdotuksia tai muuta kerrottavaa roduista? Kaikista eniten noista olen perehtynyt tolleriin ja bortsuun, eli niiden perusjutut ja aktiivisuustarpeet kyllä tiedetään

Moi!

Voisin kertoilla noista harkitsemistasi roduista, ja heti alkuun sanon että tollerin, bortsun ja aussien kyllä voi aika huoletta ottaa tuolta listalta pois. Ovat liian hankalia, tolleri ehkä vielä juuri ja juuri menisi mutta silläkin on metsästysviettiä vaikka muille jakaa. Aussiella on vahti- ja paimentamisviettiä sen verran että se vaatii jo paljon enemmän kokemusta koirista. Myös bortsu on hyvin aktiivinen, ja väärissä käsissä ongelmakoirapotentiaalia enemmän kuin tarpeeksi.

Listallasi oli myös suomenlapinkoira ja kooikerhondje.
Lappari ainakin passaa noihin kriteereihisi, en näe yhtään syytä miksei sinulla voisi sellainen olla! Ne ovat mukavia kaiffareita melkeinpä mihin vaan, ja myös kotikaverina kivoja. Eivät vaadi niin paljon tekemistä, mutta kuitenkin aktiivinen koira on kyseessä, jotain aivotyötä on oltava ettei koira kiipeä seinille.
Esim. verijälki eli MEJÄ on kivaa niin koiralle kuin omistajallekin, myös vepe, agi, toko... jne. luonnistuvat mainiosti! :)

Koikkerista en osaa sanoa kuin että ainakin huippu agilitykoira! Rodun edustajia en ole tavannut kovin montaa ja en halua kertoa "ns. väärää tietoa" :)

Kiitos vastauksestasi! Mitä enemmän mietin, sitä enemmän alan olla varma siitä, ettei tolleria, bortsua tai paimenkoiraa taloon tule, sillä kun muutan omaan kotiin, koira tulee mukaan ja voisi olla hiukan hankalaa järjestää niin aktiiviselle koiralle tekemistä ja aikaa. Silti jotenkin tuo suomenlapinkoira jotenkin tökkii. Joskus olen halunnut sitä paljonkin, mutta jostin syystä sen turkki on ehkä vähän liian ''ei minun tyyppiseni''. Koikkeri tuntuisi mukavalta, ja olen tälläkin hetkellä kirjoitamassa sähköpostia eräälle kasvattajalle ihan vain kyselläkseni.

^ Millä tavoin suomenlapinkoiran turkki ei ole sinulle mieleinen? Onko se liian pöyhkeä? Löytyyhän sitä nimittäin myös paimensukuisia lapinkoiria, jotka eivät ole yhtä pörröjä. Kannattaa katella vaikka seuraavasta linkistä, minkä näköisiä ovat:
Paimensukuisen lapinkoiran seura

Mä en tuon enempää osaa lappareista sanoa, kun ei ole kokemusta. Joku muu voisi ehkä tulla kertomaan, ellei se sitten ole muuten ihan nou-nou kun turkkinsa puolesta.

Joo no onhan se vähän liian pörheä :D Kiitos linkistä :)

Tutustupas keskikokoiseen sileäkarvaiseen portugalinpodegoon. Aktiivinen, mutta kotona rauhallinen. Monipuolinen harrastuskoira...

Jos ei lapparin turkki pörheydessään ihan miellytä silmää, ei välttämättä pitkäkarvainen colliekaan ole hakemasi rotu?

Oletko miettinyt nahkaa, eli lyhytkarvaista collieta? Siinä on kaikki collien ominaisuudet, ilman järkyttävää karvaa Nahka on myös pehkoa ehkä hivenen aktiivisempi ja terveempi.

Myös labradorinnoutaja ja kultainennoutaja voisivat sopia sinulle. Kumpikin on mukavan aktiivinen, hyvä ensikoira. Suosittuja perhekoiria, jotka sitten kyllä soveltuvat tokoon ja muihin harrasteisiin

Kiitos vinkeistä, kaikkia rotuja olen kyllä miettinyt, mutta kultainennoutaja ja etenkin labbis ovat ehkä hiukan iskokoisempia ja jämäköitä massakasoja :D Mutta kattelen kyllä silti varasilmällä :D Tällä hetkellä ykkössuosikkina Kooikkeri.

Kooikkerista löytyy ainakin aktiivisuutta. Se itseäni vähän jännitti kun Dinan otin ensimmäiseksi koirakseni. Neiti täyttää huomenna vuoden, ja meillä on mennyt erittäin mukavasti tähän mennessä, vaikka ei jatkuvasti ravata harrastuksissa tai tehdä joka päivä pitkää lenkkiä. Toko on jopa nyt talvella kokonaan tauolla, kun kentälle ei päästä, ja luonnollisesti talvella lenkitkin tuppaavat jäämään vähän lyhyemmiksi. Mutta toisaalta, tokoillaan ja temppuillaan kyllä kotona joka päivä. Ja nyt ainakin tuntuu koiralle riittävän: ei ole koskaan tuhonnut kotona mitään, yksinolo sujuu ja muutenkin on tasapainoinen käytökseltään, myös toisia koiria ja ihmisiä kohtaan.

Mukavimpia asioita ainakin tässä yksilössä on se loputon uteliaisuus ja into puuhata ja treenata. Dina on myös erittäin kiintynyt laumaansa (=minuun), eikä lähde metsässä vapaana ollessaankaan kauas. Hajut kyllä vievät välillä mennessään, ja lenkilläkin kuljetaan jatkuvasti nenä maassa, jos ei juosta. Mutta ei siis niin vahvaa riistaviettiä, että se vapaana pitämistä rajoittaisi.

Mutta tässä siis vain yhden yksilön perusteella jaettuja kokemuksia :)