Koirat.com

Eli nyt on kovassa mietinnässä sopiva koirarotu lapsiperheeseen, ensimmäinen oma koira mutta kokemusta löytyy vanhempien koirista ja kotona ollut koiria kun olen ollut nuori, samoin miehen perheessä. Lapset myös tottuneet isovanhempien kolmeen isoon/keskikokoiseen koiraan vauvasta asti, joten koiran kanssa oleminen (kuinka koiraa käsitellään, annetaan olla rauhassa yms) tuttuja. Suunnitelmissa olisi ainakin mennä pentukurssille (perustottelevaisuutta yms. ) ja varmaan ainakin agilityn alkeita harjoitella :)

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
3-4lenkkiä/pvä, aamu n. 15-20min, iltapäivä 30min-1h, ilta n. 30min ja mahdollisesti keskipäivällä n. 15-60min

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
omakotitalo 160neliöö, pientaloalueella kaupungin lähiössä. Oma aidattu piha.

¤ Lapsien määrä
2, 3v. ja 5v.

¤ Aiemmat koirakokemukset
kokemusta omien vanhempien koirista, joista 2 asunut kotona vielä kun itse olen asunut. Ensimmäinen oma koira tulisi nyt.

¤ Harrastustoiveet
mahdollisesti agia mutta lähinnä omaksi iloksi ei tavoitteellista kilpailua. nenätyöskentelyä ja aivopähkinöitä.

¤ Turkkitoivomukset
pitkä, keskipitkä, kihara ( ei lähtisi karvaa niin paljon :)) Olen valmis harjaaman turkkia n.1krt/vko

¤ Minkä kokoinen koira
Miehen toive vähintään polvenkorkunen eli n. 50cm (esim. sheltti sen mielestä liian pieni), itse myös pidän keskikokoisista koirista.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
pehmeä, helppo kouluttaa. Miellyttämishaluinen, aktiivinen koira joka innostuu tekemään mutta osaa olla myös rauhassa tarpeen tullen (esim. sisällä), ei mielellään riistaviettiä että voisi pitää vapaana pihassa ilman että karkaa aidan ali! Sosiaalinen ja avoin koira, ei saisi olla arka eikä likaa suojelu/paimennusviettiä.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
lagotto, kultanennoutaja, suomelapinkoira, australianpaimenkoira, bordercollie, novascotianoutaja

Ja mielellään ei kovin kova haukkumaan (toki myös koulutettavissa oleva asia). Ausiie on nyt ykkösenä itsellä, mutta vähän arvelluttaa että kuinka paljon se tarvitsee tekemistä ja aivojumppaa että on onnellinen...

Hei.

vastailen nyt tollerista:

Tolleri sopii kyllä agitteluun, mutta harvemmat kasvavat yli viisikymmentä senttisiksi. Ja jos erityisesti on kiinnostunut tavoitteellisesti harrastamaan agittelyä niin tollerin nopeus ei meinaa maksi-luokassa riittää ihan huipulle asti, mutta kotitarpeisiin varmasti vauhtia riittää.

Lenkkien määrään en osaa otta tarkemmin kantaa, koska olen enemmänkin sitä mieltä, että tolleri tarvitsee erityisesti aktivointia nenänkäytön kautta. Mutta ilman säännöllistä harrastamista suosittelisin kuitenkin joka päivä sitä yhtä tunnin lenkkiä vaihtelevasti vapaana metsässä, pyörällä juoksuttaen, juosten tai kävellen. Ja silti mukaan tulee liittää joitain aktivointitehtäviä.

Turkkia lähtee paljon.

Suosittelisin tutustumaan tolleriyhdistyksen kotisivuihin, nimittäin toiveesi luonteesta eivät mielestäni vastaa kovinkaan hyvin tolleriin. Pehmeä ehkä joo, helppo kouluttaa ei. Oppii helposti kyllä, mutta ei kestä toistoja tai oppii helposti aloittelevissa/osaamattomissa käsissä myös ei toivottuja piirteitä todella helposti. Miellyttämisenhaluiseksi tolleria ei oikein voi kuvailla. Enemmänkin viisaita, itsenäisiä ja ei-miellyttämisehaluisia. Tollerin käyttötarkoitus on metsäsätyskoira eli riistaviettiä (pitäisi) löytyä.

Tolleri on aktiinen ja osaa varmasti olla kotona rauhassa, jos on saanut saanut tarpeeksi aktiviteetteja ulkona. Sosiaalinen se on, mutta ei useinkaan kovinkaan kiinnostunut kuin omista ihmisistä. Ehkä kovinkaan yleistä ei ole että ne ärhentelisivät toisille koirille. Eli ei ole missään nimessä kaikkien kaveri koira. Ja lapsiperheessä koettaa usein kavuta lasten yli laumajärjestyksessä. Arkuus vaihtelee pentueenkin sisällä, mutta omien kokemuksien perusteella ei luokittelisi tolleria erityisen araksi koiraksi. Tolleria ei yleisesti suositella ensimmäiseksi koiraksi.

kiitos vastauksesta. Sain hyvää tietoa niistä asioista tollereista mitä olen itsekin mietiskellyt... Luulen että tolleri ei ehkä ole se "meidän rotu"...

Oisko ketään joka osais sanoa bordercolliesta tai aussiesta jotain?? :)

^Aussista en osaa sanoa mitään, mutta jos tolleri vaikuttaa turhan aktiiviselta, niin bordercollie taitaa vaatia vielä enempi aktivointia. Myway osaa varmaan kertoa enemmän?

Lagotosta oli puhetta, joten riennän naputtamaan vastausta!!

Lagotto on melko aktiivinen työkoirarotu, elämäniloinen hölmö, häntä heiluu jatkuvasti, oma perhe on maailman paras asia (ja tyypillisesti muitakin ihmisiä moikataan uskomattoman onnellisesti ja iloisesti..).

Tarjoamanne lenkitykset riittää lagotolle, jos pysyvät yli tunnissa per päivä. Tunti päivässä on sellanen ehdoton minimi, joka on "välipäivänä" sopiva lenkitysmäärä. Lagotto jaksaa juosta onnellisena metsässä monia tunteja viikossa, joten toivottavasti tarjolla olisi muutakin kuin hihnalenkkejä.

Talon koolla ei oikeastaan ole mitään väliä. Kotonahan vaan vallataan sohvaa ja löhötään isäntävän vieressä rapsuja hakien. Ulkona sitten revitellään! Lagotto ei ole rotu, joka viihtyy yksin pihalla, joten sinänsä pihankaan koolla ei ole väliä

Harrastusmahdollisuudet on lagoton kanssa laajat. Tokoon mainio kaveri, monet harrastaa agia, pk-oikeudet rodulta jo löytyy, lisäksi koiratanssi ja flyball tyyppiset jutut sopii mainiosti lagotolle. Ei ehkä mikään kisakenttien kirkkain tähti, vaan enemmän huumorintajuinen häseltäjä, joka haluaa tehdä omistajan kanssa kaikkea kivaa. Lagotto ei ole sellanen työkoira, joka tuijottaa sinua käskyjä odotellen, sillä on ihan oma tahtonsa.

Lagoton turkkia pitää leikata, koska se kasvaa jatkuvasti pituutta. Turkkia voi leikata saksilla 3-6 kertaa vuodessa (tai leikkaa vaikka joka viikko jos innostut..) tai sen voi ajella lyhyeksi 1-2 kertaa vuodessa.
Turkkia pitää toki harjailla, mutta toi 1 x viikossa riittää ihan hyvin. Turkkia ei kannata harjata kokonaan auki, vaan vain siitä missä on takkuja. Itse en oikeastaan harjaa usein, lähinnä revin auki takut tai karstaan kainalaoiden takut + leikkaan sieltä karvat lyhyeks niin ei mene takkuun.

Lagotto on luonteeltaan avoin, iloinen, höselö, hölmö, energinen, rakastava.. Ja se ON miellyttämisenhaluinen tietyllä tapaa.. ei mikään robottikoira, joka odottaa palvoen uutta käskyä, vaan sellainen ovela hölmöläinen, joka tekee kyllä jos se on kivaa. Ja jos ei ole kivaa, niin tekee silti, mutta näyttää kyllä ilmeellä että nyt-pientä-koiraa-kiusataan.

Mielestäni lagotto sopii ensimmäiseksi koiraksi, kunhan siihen suhtautuu tarpeeksi kovasti koirana, eikä söpönä nallukkana. Jos sen päästää liian vähällä tai sitä lällyttää kovasti, se ei tottele enää sitä vähääkään.. ja on sitä vaikea olla lällyttämättä!! Niiin söpö, pehmeä, ilmeikäs, suloinen, hellyydenkipeä..
Omasta lagotosta voisi sanoa, että se on tosi omapäinen taulapää jätkä, mutta ei koskaan ongelmaksi asti. Se on tosi tyytyväinen ja erittäin vaatimaton koira, jos saa tarpeeksi "työtä" (meillä kaikkea nenätyötä ja leikkiä sopivassa suhteessa) ja lenkitystä. Se on todella ilmeikäs ja hauska kumppani, ja kovapäisyydestä huolimatta herkkä. Voin pitää sitä nykyään huoletta vapaana oikeastaan missä vain ja se tuntuu osaavan lukea ajatuksia. Se on myös ihan liian ovela ja tietää tasan milloin ehtii varastaa mun aamupalaleivät ja milloin ei..
Lagottoa ei voi kouluttaa kovaotteisesti, vihaisena tai epäreilusti. Se on herkkä koira joka muistaa pitkään.

Miten olisi keeshond?

Keeshond on suurin saksanpystykorvista, noin 46 cm korkea, muutaman sentin vaihtelu suuntaan tai toiseen sallittu.

Turkki on pitkä ja säänkestävä, vaatii harjaamisen noin kerran viikossa. Ei ole trimmattava rotu.

Luonteeltaan ne ovat vilkkaita ja iloisia, mutta osaavat yleensä myös rauhoittua, jos mitään ei tapahdu. Ovat miellyttämisenhaluisia ja puuhaavat mielellään omistajan kanssa. Riistavietti on heikko tai sitä ei löydy ollenkaan. Keeshond on hälyttävä vahtikoira (ei siis suojeleva), joka on yleensä helppo vapaana pidettävä/pysyy pihalla. (Kessu kuitenkin viihtyy siellä, missä omistajakin on.) Tämä toisaalta tuo sen herkkähaukkuisuuden mahdollisuuden. Kessuja kyllä asuu kerrostaloissakin, eli yleensä kouluttamalla haukkua saa hillittyä. Periaatteessa kessun ei pitäisikään ns. räkyttää turhia, ainoastaan ilmoittaa. Osa kessuista on avoimempia, osa pidättäytyväisempiä, mutta ystävällisiä kaikki, eivät yleensä arkoja tai aggressiivisia.

Suomen keeshond ry:n sivut

Tonteria kirjoitti:

^Aussista en osaa sanoa mitään, mutta jos tolleri vaikuttaa turhan aktiiviselta, niin bordercollie taitaa vaatia vielä enempi aktivointia. Myway osaa varmaan kertoa enemmän?

aktiivisuus ei niinkään pelota vaan se ettei ole niin miellyttämisenhaluinen rotu. Ja se että on ehkä kovempi ja vaikeampi kouluttaa kuin mitä luulin.

Mondial kirjoitti:

Lagotosta oli puhetta, joten riennän naputtamaan vastausta!!

Tarjoamanne lenkitykset riittää lagotolle, jos pysyvät yli tunnissa per päivä. Tunti päivässä on sellanen ehdoton minimi, joka on "välipäivänä" sopiva lenkitysmäärä. Lagotto jaksaa juosta onnellisena metsässä monia tunteja viikossa, joten toivottavasti tarjolla olisi muutakin kuin hihnalenkkejä.

Joo on muutakin tarjolla kuin hihnalenkkejä, talon vierestä alkaa metsä ja hyvät metsäpolut missä pystyisi jouksemaan vapaana. Lisäksi lähin koirien uimapaikka 300m jossa varmasti kävisimme ja koirapuistotkaan ei ole pois suljettuja silloin tällöin.

Minusta bordercollie kuulostaa sellaiselta rodulta mitä etsitte :) minulla on kokemusta yhdestä bortsusta ja oli aivan upea luonne ja koira. Ei haukkunut, osasi rauhoittua ja taas aktivoitua kun oli sen aika ja oli todella seurallinen eikä vierastanut ollenkaan, paimennusvietti oli vahva. Jokainen on kuitenkin yksilö ja ei voi tietää millainen koira teidän kohdalle sitten osuisi :) Myös espanjanvesikoira tai lagotto kuulostavat hyvältä ;)

venvi kirjoitti:


¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut

omat: kultanennoutaja, bordercollie, novascotianoutaja, collie, stabuhoun (Walesinspringer-spanieli ja bretoni myös mietityttänyt) ja lisäksi pidän erittäin paljon viiriäiskoiran ja pienen munsterinseisojan ulkonäöstä mutta ne taitaa olla vain metsästyskäyttöön myytäviä rotuja...

miehen: rottweiler, boxeri, pinseri, hovawart, beaceron

Nostelen tätä kun päätöstä rodusta ei olla vieläkään tehty.
Muokkasin vähän rotupohdintoja kun mieheltäkin tuli ehdotuksia, jotka tosin aika kaukana omista toiveista ... Joten ehdotuksia otetaan vastaan!
Noista ehkä kultanennoutaja on sellanen mikä mielyttäs molempia samanverran, mut sit kuitenkin molempien mielestä vähän vaisu/tylsä . collie on miehelle ehdoton ei (liikaa karvaa) ja mulle taas rottweiler (ei niinkään ulkonäön mutta luonneominaisuuksien takia) mielestäni on liian haastava rotu tähän elämänvaiheeseen ja tällä kokemuksella ja kun vielä uros koira ollaan ottamassa. Niin ja mies siis tykkää lyhytkarvasista koirista ja ite tykkään keskipitkästä turkista...


pliis auttakaa

^Colliestahan löytyy myös lyhytkarvainen versio, joka menisi oikein hienosti teidän toiveisiinne.

Mulla ei ole henk. koht. kokemusta aussiesta, mutta olen siitä aika paljon lukenut. Mun isällä on australianpaimenkoiranarttu, mutta en oikeastaan osaa sanoa, millaista arkielämä sen kanssa käytännössä on. Sen verran tiedän, että ongelmia on tullut aktiivisuuden kanssa. Aussie on todella aktiivinen koira, suurinpiirtein samaa luokkaa bortsun kanssa. Mikäli aussien energiaa ei saa kanavoitua toivottuihin asioihin - eli jos se ei saa tarpeeksi mielekästä tekemistä - se saattaa ruveta hyyvinkin vahtiviettiseksi ja hankalaksi koiraksi. Suurimmalle osalle aussieista ei vaan yksinkertaisesti riitä kotiaktivoinnit. Tietenkin erot yksilöiden välillä on hurjia. Joillakin taitaa olla aussieita ihan kotikoirina, mutta mun mielestä on vähän turhan suuri riski ottaa kotikoiraksi niinkin aktiivinen työkoira, kun on olemassa helpompiakin, mutta muuten aikalailla samankaltaisia koirarotuja.

Edit. Mä itse siis lähtisin katselemaan esimerkiksi suomenlapinkoiraa ja collieta, ne taitaa olla hieman seurakoiramaisempia ja "riskittömämpiä" rotuja ensimmäiseksi koiraksi.

Mä en kyllä lähtis bordercollieta ehdottamaan. Kyseessä on haastava rotu, jota ei suositella yleensä ensikoiraksi, koska se vaatii omistajaltaan paljon. Aktivointia ja liikuntaa tarvitsee melkoisesti, koska sen mieli toimii kaiken aikaa. Toki koiran kuin koiran tulee kestää myös välipäiviä, mutta tämä on rotu jota on työstettävä paljon ja bc onkin kilpaharrastajien suosikki. Bortsu on myös hyvin pehmeä rotu (yleisesti ottaen). Reagoi herkästi ohjaajan eleisiin, äänensävyyn, jännitykseen ja voi paineistua näistä, eli on ohjaajaherkkä. Esim. koetilanteessa ohjaajan ollessa jännittynyt, voi koira mennä lukkoon mikä aiheuttaa ongelmia suorituksen kannalta.
Hyvin herkän luonteen omaava paimenkoira, joka ei kestä kovia otteita ja pakotteita koulutuksessa, päinvastoin: sitä tulisi käsitellä silkkihansikkain mutta kuitenkin määrätietoisesti. Nämä kun osaavat älykkyytensä takia kusettaa ihmistä, joten omistajan tulee aina olla koiraansa askeleen edellä ;)
Monesti juuri tuo liiallinen pehmeys voi olla ongelma, mutta rodulle tyypillinen. Bc ei välttämättä ole kovin miellyttämishaluinen; Se tekee koska haluaa ja rakastaa kaikkea toimintaa, ei niinkään omistajaa miellyttääkseen.

Näkevä, kuuleva ja toimiva koira, aina valmiina lähtöön ja tekee töitä sata lasissa, mutta kotosalla ottaa yleensä iisisti. Oppivainen rotu, mutta ei välttämättä helposti koulutettava. Se oppii sekä hyvät että huonot asiat ja jälkimmäistä voi olla vaikea opettaa pois. Laumaviettisenä koirana bc pysyy perheen lähellä eikä karkaile. Paimenviettiä näiltä myös löytyy ja autojen, pyörien ja lasten jahtaaminen on aika yleistä, etenkin nuorilla koirilla. Paimentaminen on pitkälti koulutuskysymys, jos sitä ilmenee, se pitää karsia pois.

Jos ette ole aikeissa harrastaa koiran kanssa vakavasti, suosittelen kääntymään toisen rodun puoleen. Bordercollie on loistavan työmoottorin omaava harrastuskoira, jonka taitoja ei pidä mielestäni heittää hukkaan. Jos harrastaminen ja koiran treenaminen ei sitten innostakaan, voi koira turhautua eikä kukaan perheessä ole enää tyytyväinen. Valitkaa rotu, joka pärjää vähemmällä ja on onnellinen pelkkänä kotikoirana, mutta soveltuu myös harrastuksiin.

Muoks. Australianpaimenkoiraa en oikein tunne, mutta se on myös erittäin haastava rotu. Löytyy vartioimisviettiä ja on bordercollietaa kovempi luonteeltaan. Aktivoinnin ja liikunnan määrä on varmaan aika lailla samaa luokkaa.

Tän saa poistaa/lukita.

Rotu päätetty ja tänne muuttaa lauantaina tollerinpentu :).

^Kiva kun se oma rotu löytyi Mukavia hetkiä uuden pennun kanssa.