Koirat.com

Koira olisi tulossa maatilalle, mutta kuitenkin asuisi talossa kanssani. Sellainen koira olisi hakusessa jonka voisi ottaa mukaan joka paikkaan: traktorinkoppiin, kalareissuille, ystävien luo käymään jne.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Varsinaisia lenkkejä tulisi tuskin paljon tehtyä, mutta liikuntaa tulisi kyllä kun saisi temmeltää yksikseen ja naapurin koirien kanssa. Siskoni asuu 20m päässä ja hänellä on shelltejä. Lisäksi tulee käytyä kalastelemassa, jonne koiran voisi ottaa mukaan. Kunhan olisi tarpeeksi kontaktia haluava eikä lähtisi turhan kauaksi.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Melko iso omakotitalo taajaman ulkopuolella. Iso piha-alue jossa lähimaastossa hevosia. Tilalla itsessään ei ole tuotantoeläimiä, missä esim. paimenkoiraa pääsisi hyödyntämään.

¤ Lapsien määrä
Lapsia ei ole, mutta sisko toisiaan asuu aivan naapurissa ja hänellä ala-asteikäisiä lapsia joten niiden kanssa pitäisi tulla toimeen.

¤ Aiemmat koirakokemukset
Itselläni ei ole omaa koiraa ikinä ollut, mutta perheelläni oli kyllä koira kun olin lapsi. Hoitoon ei kyllä hirveästi tullut osallistuttua, kuin ruokaa viemällä ja joskus lenkkeilyttämällä.
Siskoiltani löytyy tosiaan shelttiä ja bordercollieta ja niiden kanssa tulee vähissä määrin touhuiltua.

¤ Harrastustoiveet
Harrastustoiveita ei hirveästi ole pienimuotoinen eräily, mutta ei metsästystä. Toivoisinkin ettei koiralta löydy metsästysviettiä. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että agilityä tulisi kokeiltua. Tosin tälle ei tarvi suurta painoarvoa laskea, eli ei tarvi olla välttämättä mikään ratatykki.

¤ Turkkitoivomukset
Näin poikamiehenä tietysti mahdollisimman helppo, ehkä harjausta sillointällöin. :D

¤ Minkä kokoinen koira
Keskikokoinen koira olisi ihanteellinen, säkä voisi olla ~40cm. Isompi koira voisi muuten olla ok, mutta pienempi on helpompi ottaa mukaan reissuille ja mahtuu paremmin tosiaan sinne traktorin kyytiin, jos tahtoo tulla.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Kiltti koira joka olisi mahdollisimman helppo kouluttaa, koska tämä olisi ensimmäinen koirani. Tykkäisi touhuta ulkona, mutta ei tosiaan lähtisi liian kauas. Metsästysvietistä mainitsinkin, että sitä ei tarvitsisi olla. Miellyttämishaluinen, auttaisi varmaan koulutuksessa.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
Tein rotutestejä ja niisä on pyörinyt australian kelpie paljon. Lisäksi muita paimenkoiria on tarjottu. Sitä kelpietä mietin kauan ja mitä nyt selailin niin tuntui ettei kukaan kasvattaja edes myisi minulle sellaista sillä vaativat niin paljon liikuntaa ja harrastuksia. Suomenlapinkoira oli seuraavana vaihtoehtona siinä ei juuri muuta estettä ollutkaan, kuin että on ehkä turhan iso. Ihanne säkä taisi uroksella olla 50cm ja uros koira tosiaan hakusessa. Mittelspitziä ajatellut myös, mutta kuullut että ne on tosi haukkuherkkiä ja oppiikohan nuo paimenkoirat helpommin asioita? Viimeisimpänä sisko ehdotti minulle lancashire heeleriä se kyllä vaikuttaa mahtavalta veikolta, mutta onko se taas liian pieni jo...

Niinkuin näkyy oon tosi huono päättämään rotua, mutta saa lisätä vettä myllyyn jos joku sopivampi rotu tulee mieleen. Silmää miellyttää tuollaiset pystykorvamaiset piirteet, en oikeen mitään luppakorvaa tai kikkurakarvaista halua.

Siskolta voisi joskus olla bordercollien pentuja tulossa, mutta tuleeko samat ongemat vastaan kuin kelpien kanssa.

Ei täysin ehkä kaikkiin ehtoihin menevä, mutta buhund voisi olla tutustumisen arvoinen rotu. Ulkoisesti sopisi kuin nakutettu: pystykorvanen, säkäkorkeutta en uroksilla ulkoa muista, mutta alle 50 cm (taisi olla jotan 45-47 +/- pari senttiä) ja turkin hoidoksi riittää harjaaminen karvanlähtöaikana. Omaa vuoden ikäistä buhundia olen vaan joutunut harjailemaan juuri karvanlähtöaikana ja pari kertaa joutunut saippuaa näyttämään, koska eräs rakastaa metsässä erinäisissä ulosteissa pyörimistä...

Luonnetta voisi parhaiten kuvata sanoilla vitosryhmän paimen tai yhdistelmä pystykorvaa ja paimenta. Aikanaan buhundia on käytetty maatilojen yleiskoirina paimenina ja pihavahteina, nykyään ainakaan Suomessa näitä ei ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta ainakaan kokeissa näkynyt. Buhund on energinen, aktiivinen ja tykkää osallistua oman perheen toimintaan. Ei yhtä miellyttämisenhaluinen/helppo kouluttaa kuin bc/kelpi yms, mutta (metsä)pystykorviin verrattuna helpommin motivoitavissa eikä ole niin itsenäinen yleensä. Riista/metsästysviettiä löytyy vaihtelevasti eri yksilöillä: esimerkiksi Virnan veljellä sitä on annettu reilummalla kauhalla ja sen vapaana pito on haastavaa, koska helposti lähtee hajujen perässä eikä silloin kuule eikä näe mitään. Samainen veli on myös aivan loistava pitämään villijyrsijöiden määrän kurissa. Virnalla taas tuo toimintaketju alkaa vasta saalisvietin kohdalta, eli ei niinkään lähde hajujen perään, mutta näköärsykkeestä sitten voi pinkaista perään jos en kerkeä itse reagoida. Kuitenkin olen saanut Virnalle opetettua varsin varman luoksetulon ja pystyn sitä varsin hyvin vapaana pitämään.
Buhundeja ei kovin montaa agilitykentillä näe, mutta enemmän se johtuu näiden vähäisestä määrästä kuin sopimattomuudesta lajiin. Varsinkin nyt kun toinen uusista kokoluokista on "pikku-maksi", johon buhund sopii kuin nakutettu kokonsa puolesta.
Terveydeltään buhund on varsin terve, heikoimpana kohtana silmät ("buhundkaihi") ja lonkat. Keskimääräistä elinikää näillä lyhentää liikennetapaturmat (auton alle jäämiset). Autojen lisäksi saattavat kokeilla pyörien ja juoksijoiden jahtaamista. Haukkuherkyyttä jonkin verran, mutta moni buhund asuu kuitenkin kerrostalossakin.

Ensimmäiseksi koiraksi buhund saattaa olla sieltä haastavammasta päästä, mutta ei kuitenkaan ennen kuulumaton kunhan valitsee sopivan (rauhallisen) pennun. Virnan sisaruksista ainakin yksi lähti ensikoiraksi. Lapsien kanssa buhundit yleensä tulevat hyvin toimeen, varsinkin jos tottuvat niihin pennusta pitäen. Virnaa aluksi lapset jännittivät, mutta nykyään innostuu jos nähdään lenkillä tuttuja lapsia, jotka Virnan kanssa leikkivät :D

Buhund on vähän harvinaisempi, pentueita syntyy yleensä 0-3 vuodessa. Tai oikeastaan kolme pentuetta vuodessa on näillä jo paljon ^^;; Eli sitä omaa pentua voi jonkin aikaa joutua odottamaan.

Jos rotu kävi kiinnostamaan (huolimatta miun jorinoista), kannattaa tutustua yhdistyksen sivuihin ja kysellä kasvattajilta(/omistajilta) lisää ja kysellä josko pääsis ihan livenä rotuun tutustumaan. Syyskuussa on tulossa Open Show Nurmijärvellä jossa ainakin viime vuonna oli vähän päälle 30 buhundia, joten tuolla pääsisi tutustumaan useampaan erilaiseen koiraan :)

Kuvaustasi lukiessa mullekin tuli mieleeni lancashire heeler eli nykyään virallisesti suomeksi lancashirenkarjakoira. Mahtuu tosiaankin sinne traktorin hyttiin ja mukaan moneen menoon. Kiintyy omistajaansa ja paimenelle tyypillisesti pysyttelee usein lähellä. Muutamassakin paikassa tiedän näitä olevan maatilalla, jossa eivät välttämättä erikseen kaipaa suuremmin lenkitystä, kun vaan saavat päivän olla tilan touhuissa mukana. Lenkillekin toki mieluusti on hyvä koira kuin koira silti viedä. Maatilan yleiskoiraksi omistajan touhuihin mukaan ja illalla sohvakaveriksi päivän töiden jälkeen heeleri on kyllä loistava valinta.

Isommat paimenet ovat usein turhan aktiivisia, jos enimmäkseen haussa on seuralainen päivän puuhiin. Tosin monella maatilalla siitä tuleva aktiviteetti voittaa kyllä työssäkäyvän kaupunkilaisen sohvakoiran aktivoinnin, vaikka päivittäin lenkkeiltäisiinkin jakerran viikossa olisi toko-reenit.

Heeleriä hiukan isompia on muuten sitten corgit (kaksi muunnosta: pembroke ja cardigan), mutta jotenkin mä sinuna lähtisin niitä heelereitä katsomaan tarkemmin kuitenkin. Voi olla, että tässä pukkaa nyt mun omat mieltymykset pinnalle...

Kiitos vastauksista!
Itseasiassa tuota buhundiakin mietin aivan alkuvaiheessa, mutta se taisi tyssätä vähä tuohon ettei niitä tahdo saada kovin helposti. Kuten mainitsitkin niin ulkonäkö on kyllä justiin mun makuun. :)
Tosin nyt ottanu enempikin selvää noista heelereistä. Niin niissä taas tuo luonne on kyllä jotenki tosi hieno. Ja niitä saisikin helpommin. Talven lähestyessä jos löytyisi sopivalta kasvattajalta tällainen niin pitää kyllä käydä katsomassa ja tutustumassa lisää rotuun. :D

Suomenlapinkoiraurosten ihannesäkä on 49cm (+-3cm), bordercollieurosten 53cm ja kelpieurosten 46-51cm. Eli rotumääritelmällisesti isoimpia noista miettimistäsi oli bc:t, mutta jos kelpie ja bc on korkeudeltaan mielestäsi sopiva, niin ei se slk sen isompi ole.

Noniin asia on nyt mennyt eteenpäin ja Suomenlapinkoira tuli taloon. Tähän mennessä vaikuttaa ainakin huippu kaverilta!