Koirat.com

Olemme 3-henkinen perhe uutta perheenjäsentä etsimässä. Meillä on aina ollut kissoja, koiria on rapsuteltu vain tuttavilla. Viimeisin kissamme pääsi hiljattain 22-vuoden iässä kissojen taivaaseen. Tyttäremme on jo vuosia toivonut koiraa ja olemme sopineet, että koira hankitaan kissan mentyä. Olemme alkuvuoden tutkineet koirarotuja ja löytäneet useitakin kiinnostavia, mutta lopullista päätöstä ei ole syntynyt. Toivoisimme löytävämme koiranpennun kesäksi, jolloin meillä olisi mahdollisuus käyttää normaalia enemmän aikaa tutustumiseen ja kouluttamiseen.

Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Aamulla nopea lenkki, iltapäivällä ja illalla ajan kanssa. Pihaleikkejä.

Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Omakotitalo isohkon pihan kera. Hyvät ulkoilumaastot.

Lapsien määrä
Yksi varhaisteini.

Aiemmat koirakokemukset
Olemme etsimässä ensimmäistä koiraamme. Meillä on aina ollut kissoja, mutta lapsi on jo vuosia toivonut koiraa. Nyt kun kissamme pääsi vehreämmille niityille olisimme valmiita sitoutumaan koiraan.

Harrastustoiveet
Tarkoitus olisi aloittaa pentukurssilla ja tottelevaisuuskoulutuksella. Pihaleikkejä ja perhe-elämää, mahdollisesti myöhemmin vaikkapa agilityä. Ei näyttelyitä.

Turkkitoivomukset
Lyhyt tai korkeintaan puolipitkä karva, mielellään sileä, helppohoitoinen turkki.

Minkä kokoinen koira
Pieni/pienehkö. Koiran pitäisi olla helposti käsiteltävä, esim. nostettava, kannettava. Ei kuitenkaan kissan kokoinen sintti ja jalat pitää olla (ei siis mäyräkoiran korkuinen).

Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Koira tulee ensisijaisesti kaveriksi ja perheenjäseneksi. Energiaa pitäisi riittää sopivassa määrin esim metsäretkiin ja pihaleikkeihin, mutta koiran pitäisi viihtyä myös sylissä hellittävänä. Meillä ei ole aiempaa koirakokemusta, joten koiran tulisi olla helpohko koulutettava. Koira ei saisi lähteä oravien, hiirien yms. kotipihan ja metsän eläinten perään ja haukkuakin saa vain kohtuullisesti .

Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
Olemme tutkineet Parsonin ja Jackrusselin terrieriä, Norwichin, Australian, Yorkshiren, Westie… terriereitä. Prahan kääpiökoira olisi ulkonäkönsä puolesta ihana, muttei muuten sopiva.
Missä voisimme nähdä koiria; koiranäyttelyt tuntuvat alkavan pk-seudulla vasta loppukeväästä? Olisiko meille sopivia rotuja, joita emme ole huomanneet tutkia?

Kiitos etukäteen vinkeistä!

Parsonista sen verran että se lähtee kyllä kaikkien elukoiden perään jos vaan näkee joskus jopa pelkkä hajukin riittää. Muuten kyllä voisi sopia teille. Oletko tutustunut parsoyhdistyksen sivuihin parson

Paras tapa on ottaa lähellä asuviin kasvattajiin yhteyttä ja kysä että saako tulla tutustumaan rotuun. :) Eli rohkeasti etsitte lähellä asuvat kasvattajat ja otatte yhteyttä ja tietty kerrotte että etsitte itsellenne sopivaa rotua yms...

Entäs jos mentäisi suoraan tuonne seurakoira ja kääpiökoiraosastolle eli FCI ryhmään 9. http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/rotumaaritelmat/FCI9/

Pienet koirat ovat tunnetusti hanakampia käyttämään ääntään. Onko syy siinä, että ne pelottelevat äänellään, kun taas suuremmat koirat koollaan, on ikuisuuskysymys.
Vartiointiviettiset pienet koirat lukeutuvat siihen räkyttäjä-kastiin ja niiden haukkumiseen saa kiinnittää suurempaa huomiota, kuin koiriin, joiden vartiointivietti on vähäisempi tai olematon.
Rottakoirat, kuten prahan rottakoira ja useimmat terrierit, kuten silkkiterrieri, ovat sitä genreä jotka kyllä mielellään lähtevät rottien, oravien ja kumppaneiden perään.

Kannattaa perehtyä tuohon ryhmään noin ensialkuun ja sitten kun löydät joitakin sopivia, tule tänne uudestaan niin perehdytään niihin sitten paremmin yhdessä. Kirjo on nimittäin aika laaja ja vaikka toivot lyhyempää turkkia, on rotuja joiden pitkäkin karva on suhteellisen vaivaton hoitaa. Terrieriryhmä ei ole teille oikea.

Miten olisi kääpiöpinseri? Käy kurkkaamassa rotujärjestön sivut ja googleta rodun oma foorumi. Korkeutta löytyy 30cm molemmin puolin ja painoa n. 5-6 kiloon. Väreinä musta-ruskea sekä ruskea. Eli jaksaa nostaa syliin ja matkustaa autossa helposti häkissä eikä koira valtaa koko autoa. Myös suhteellisen terve rotu. Karva lyhyt ja helppohoitoinen.

Meillä on narttu ja voin kyllä huokaista helpotuksesta, että annoin miehen valita kumpi otetaan. Itse olisin ollut uroksen kannalla, mutta enemmän rotuun tutustuessa huomasin että merkkailu on suurimmalla osalle kääkkä uroksista iso ongelma. Siis etenkin merkkailu sisälle, joka on hyvin vaikea kitkeä pois.

Kääpiöpinseri on hyvin energinen rotu, joka osaa kuitenkin rauhoittua sisällä. Nita jaksaa lenkkeillä kevyesti parituntisia lenkkejä. Lisäksi tykkää kovasti toko- ja agitreeneistä. Metsästysvaistoa ei kääpiöpinseireillä pahemmin ole, mutta tässäkin on poikkeuksia. Nita kyllä seuraa oravia ja lintuja, mutta ainakaan vielä ei ole kertaakaan karannut. Tulee myös meidän kanin kanssa loistavasti juttuun eikä jahtaa kissoja. Mökillä ollessaan pysyy hyvin vapaana. Tosin kaikkien rotujen kanssa luoksetuloa tulee treenata paljon, sillä jossain tapauksissa se voi pelastaa koiran hengen.

On muistettava, että kääkkä vaatii vähintäänkin kunnon kotikasvatuksen ja haukkumiseen/räksytykseen tulee puuttua jo pennusta lähtien. Kuten joka rodun kohdalla. Lisäksi kääkät ovat hieman varautuneita vieraita kohtaan, joten ne on sosiaalistettava hyvin ja totutettava toisiin eläimiin/koiriin.

Kannattaa myös huomioida, että kääpiöpinserit ovat kylmälle "allergisia". Nita rakastaa köllötellä sohvalla sylissä vilttiin kääriytyneenä tai omassa pedissään fleece peiton uumenissa. Takan edessä on maailman paras paikka. Pakkasella vaatii hyvää pukeutumista (kovilla pakkasilla Nitalla on päällä haalari+talvimantteli+pipo) ja kovemmalla pakkasella (n. -15) pipon ettei korvanlehdet palellu. Harva kääkkä tykkää kylmästä ja kovilla pakkasilla lenkit ovat max. 15 min pitkiä tai muuten palelee. Välillä tuo lämpökin on ongelma, sillä koira olisi saunassa vaikka kuinka kauan ja se pitää väkisin kantaa sieltä pois. Kesällä makaa auringossa eikä pahemmin välitä kuumuudesta.

Kysy lisää, jos joku asia jäi mietityttämään :)

Kiitos vastauksista! Itse asiassa kääpiöpinseri oli jossakin vaiheessa listallamme, mutta pelästyimme kai sen kylmänarkuutta. Vaan onhan noita vaatteitakin koirille keksitty!
Pitää tutkia löytyisikö lähiseudulta kasvattajia.

Vielä mietityttää ostopaikka. Varmaankin Kennelliiton jäsenkasvattajien ainakin voi luottaa toimivan asiallisesti. Tuntuu vain hullulta ostaa hienolla sukutaululla varustettu koira, kun emme kuitenkaan aio sitä näyttelyttää. Uskaltaako koiranpennun ostaa "vain"perheestä, ei viralliselta kasvattajalta? Vai onko se koiratehtailun tukemista?

Nämä on kaikki aika uusia juttuja meille...

^ Koiria ei rekisteröidä pelkästään näyttelyttämisen takia. En jaksa nyt itse rustata niitä sataakymmentä syytä miksi koiralla tulisi olla paperit, joten suosittelen lukaisemaan seuraavan linkin: Miksi rotukoiran tulee olla rekisteröity. Linkki on Suomen Jackrussellinterrierit ry:n sivuilta, mutta pätee rotuun kuin rotuun. Ja kyllä, ostamalla paperittoman "puhdasrotuisen" tuet hyvin todennäköisesti jonkinmoista tehtailua.

Ja yleensä ei ole mitään eroa "virallisella" kasvattajalla ja "perheellä". Perheitä ne on kasvattajatkin
Ja tosiaan, ei ole yhtään järkevää syytä ostaa rekisteröimätöntä pentua mutta miljoona syytä ostaa rekisteröity.

Miten olisi shetlanninlammaskoira?:)

Meille otettiin sheltti ekaksi koiraksi. Helppo koulutettava ja hyvä ensikoira. Hyvä koira harrastuksiin ja oiva valinta tuohon agilityyn. Tällä hetkellä meillä koiramme on ihan "kotikoira" joten en näkisi siinäkään mitään huonoa kunhan saa tarpeeksi liikuntaa.

Turkin pituus vaihtelee puolipitkästä pitkään, mutta helppohoitoinen turkki. Kannattaa kumminkin kiinnittää huomiota korvien pitkiin karvoihin. Turkin mittaa ei voi pentuna kauhean hyvin päätellä joten ei voi taata turkin pitutta.

Sheltti on pienikokoinen, mutta kokokin vaihtelee aika lailla. Meillä on pojan ronttimme kasvanut jo sen verran isoksi ettei meinaa jaksaa kantaa pitkiä matkoja (tai sitten itse on niin heikko), mutta sitten olen myös nähny ihan pieniä ja hentosia shelttejä. Naaraat ovat yleisesti pienempiä kuin urokset. Paino on n.5-6kg ja säkä n.37-40cm joka kylläkin vaihtelee aika lailla Pystyy kyllä nostamaan ja kantamaan.

Energiaa rittää kyllä ja sopii myös kotikoiraksi. On paljon eri yksilöitä jokaisessa rodussa ja jotkut tykkäävät olla sylissä ja toiset eivät. Ja kuten tuolla aiemmin mainitsin, on helppo kouluttaa. Shelteillä ei ole metsästysviettiä. Sheltti on haukkuherkkä johon tulee puuttua jo pentuna. Ja kouluttamalla sen saa kyllä kuriin

Tässä nyt jotakin:)
Toivottavasti se oma rotu löytyy

Oletko miettinyt Perhoskoiraa??:)Kerrompa vähän perhosesta koska sellaisen luppa korvaisen muunnoksen omistan. Se tuntuu sopivan toivomukseesi.

-Pitkä karvapeite on korvissa, raajojen takaosassa, varpaiden välissä ja hännässä.Eli perhoskoirat ovat pitkäkarvaisia.(vaikka oma koirani onkin lyhytkarvaisempi kuin yllensä ovat)
-"Phalène on iloinen, mutkaton ja vilkas. Hyvin seurallinen ja ystävällinen, suorastaan seuranhaluinen (yksilöstä tietenkin riippuen.) Phalènen on luonteeltaan tasapainoinen,itsevarma ja leikkisä. Phalènet ovat lisäksi temperamenttisia. Pentuna ne ovat yleensä energisiä ja aina leikkimässä. Phaléneissa ei saa esiintyä arkuutta, eikä vihaisuutta. Tavoitteena on yhteiskuntakelpoinen seurakoira. Phalénet omaavat myös hyvin paljon omantahdon voimaa, joten omistajan on asetettava phalénelle selvät säännöt ja näyttää, että kuka määrää. Phalene on helppo kouluttaa ja se oppii helposti ja nopeasti. Phalene ei sovi perheisiin joissa on pieniä lapsia, hennon rakenteensa vuoksi."

Eli siinä oli vähän tietoa perhoskoirista.Jos nappasi niin mene ihmeessä rotuyhdistyksen sivuille!Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y.

Ja onnea rodun etsintään!!