Koirat.com

Meillä on ihana labbis, mutta haluaisin seuraavaksi roduksi jonkun hieman vähemmän aktiivisen rodun. Toive olisi, että rotu on mahdollisimman labbiksen luonteinen, näköinen ja samanlainen koulutettavuus, mutta ei tarvitse yhtä paljon liikuntaa.

Saa olla vähän isompi tai pienempi, kunhan ei mikään pikkukoira. Turkki mielellään helppohoitoinen.
Olemme avopari, jolla ei ole lapsia (eikä tule), koiran ei siis tarvitse välttämättä olla yhtä lapsiystävällinen, mutta toinen koira myös tämän jälkeen on suunnitelmissa, jotta sillä olisi kaveri. Eikä tarvitse välttämättä olla puhdasrotuinen, koira tulee meille perheenjäseneksi ja lenkkikaveriksi.

Koiralla olisi omakotitalo (100 m2) ja omapiha. Molemmat olemme tällä hetkellä töissä, hieman vaihtelua työvuoroissa, joten koira joutuu olemaan 5-8 tuntia päivisin yksin.

Löytyykö mitään sopivaa rotua?

Tosi vaikeeta on sanoa...Mulle ittelle tuli mieleen heti kultainennoutaja mutta kun sekin tarvitsee aikasta paljon sitä liikuntaa. Kuinka paljon sä sitä liikuntaa oikeen sit oot valmis tarjoomaan?

Jos myös ulkonäkö on tärkeää olla labradorinnoutajan tyylinen, voidaan samantien sulkea pois ryhmät 3, 4, 5, 9 ja 10. Jäljelle siis jää ryhmä 1 eli lammas- ja karjakoirat. Ryhmä 2 eli pinserit, snautserit, molossityyppiset, sekä sveitsinpaimenkoirat. Ryhmät 6 eli ajavat ja jäljestävät, ja 7 eli kanakoirat, että ryhmä 8 noutajat, ylösajavat ja vesikoirat.
Jos luonne ei saa olla yhtä eloisa tai touhukas kuin labradorilla, niin ryhmät 6, 7 ja 8 saa sulkea samantien pois, kuten myös paimenkoirat, pinserit ja snautserit, että metsästävät molossikoirat. Samaa vastaavaa koulutettavuutta tuskin löytyy enää vartiokoirilta ja mastiffeilta, kuin laborantilta.

Entä jos ulkonäkö ei olisikaan niin tärkeä seikka? Se avaisi enemmän mahdollisuuksia.
Samantyylistä koulutettavuutta ja hieman rauhaisampaa luonnetta löytyy mm. muista noutajista ja joistakin spanieleista, kuten myös kanakoirista. Rauhallisia luonteita löytyy molosseista jonkun verran, etenkin mastiffeista. Koulutettavuus taas on oma käsitteensä jo sinänsäkin, että jokainen on yksilö - se mikä tehoaa Mustiin, ei ehkä tehoakaan Vahtiin.
Koira joka olisi saman näköinen kuin labradori, tulee mieleen ainoastaan cao de castro laboreiro, mutta se tuskin muuten täsmää muihin vaatimuksiisi koulutettavuuden ym. puolesta. Tässä kuitenkin linkki, joka käsittelee rotua (englanninkielinen) http://en.wikipedia.org/wiki/C%C3%A3o_de_Castro_Laboreiro
Kultaisista noutajistakin saattaisi löytyä vähän rauhallisempaa versiota, onhan rotua jalostettu jo niin pitkään pelkäksi kotikoiraksi.

Clumberinspanieli taitaa olla luonteen ja koulutettavuuden puolesta lähinnä labbista oleva rauhallinen rotu. Aikuisina ovat lukemani perusteella hyvinkin epäaktiivisia. En kyllä tunne rotua henk. koht sen enempää. Rotu on aika harvinainen Suomessa. www.spanieliliitto.fi - Eihän se ihan labbikselta näytä, mutta harkitsemisen arvoinen varmasti muuten.

Kiitos vastauksista. Ulkonäkö ei ole tärkein seikka, mutta labbikset ovat niin nättejä:) Itse mietin juuri jotain muuta noutajaa tai esim. labbismixiä. Labbiksistahan on tälläisiä tunnettuja mixejä mm. labradoodle, onko millainen?

Kultasillanoutajillahan on pitkä turkki ja monilla spanieleillakin, eikö?

Tärkein vaatimus on lähinnä koiran luonne, koulutettavuus ja että turkki mielellään helppo. Tykkään labbisten leikkisästä, miellyttämisen haluisesta ja kiltistä luonteesta. Ne ovat koulutettuna melko helppoja, mm. ei ole ongelmaa jos kulkee ilman hihnaa, ei kiinnitä liikaa huomiota vieraisiin koiriin tai rähise ja ei karkaa omalta pihalta. Koira siis saa olla eloisa ja leikkisä, mutta en halua ottaa koiraa, jonka liikunnan tarvetta en pysty täyttämään.

Liikuntaa pystymme tarjoamaan aamulla n. 15-20 min lenkki, iltapäivällä töiden jälkeen 30-60 min ja illalla 30-60 min, ja tietysti koira saa vapaasti olla kotipihalla jos haluaa. Viikonloppuna ja lomilla enemmän. Ajattelin, että voisimme koittaa jotain harrastusta myös (n. 1 kerta viikkoon). Nykyinen koira on ollut metsästykoirana (sukulaisen kanssa), joten siitä tuli lisäliikuntaa ja koira sai myös toteuttaa viettiään (nyt koira on eläkkeellä), mutta uudelle koiralle tämä ei ole mahdollista.

Kokemusta omana koirana ei ole muuta kuin labbiksista, joten mitään supervaikeaa rotua en halua seuraavaksi ottaa, mutta nämä mainitut molossikoirat voisi kiinnostaa:)

^ Labradoodlet ym. jenkkien trendisekoitukset kehottaisin unohtamaan, sillä niiden tuottamiseen ei ole mitään muuta syytä kuin hassunhauska ulkonäkö. Suomessa ne on yhtä lailla sekarotuisia kuin tsiljoona takapihan sessua ja esim. terveystulosten selvittäminen voi olla melkoisen hankalaa. Rotusekoituksia nyt muutenkin on vähän vaikea palstalaisten ehdottaa.

Mulle jää tästä nyt edelleenkin vähän sellainen maku, että halutaan nimenomaan labbiksen näköinen koira. Palstan säännöt on aina mukavat, sieltä löytyy mm. tämmöinen kohta uuden ketjun aloittajalle täytettäväksi:

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
¤ Lapsien määrä
¤ Aiemmat koirakokemukset
¤ Harrastustoiveet
¤ Turkkitoivomukset
¤ Minkä kokoinen koira
¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut

Nämä nyt viestien myötä aika pitkälti selvisivätkin, mutta jotta rotuja olisi mahdollisimman helppo ehdottaa, yksiselitteiset vastaukset luettelon muodossa on aina selkeimmät.

Koirat jotka tarvitsevat vähemmän liikuntaa löytyvät seurakoirapuolelta.
Monella seurakoiralla on pitkä ja aikaavievä turkki, mutta esim. tiibetinspanielilla se on suht helppohoitoinen, harjaus kerran viikossa riitää yleensä. Tipsut eivät vaadi pitkiä lenkkejä, mutta pystyvät silti sellaisia tekemään. Koulutettavuudeltaan ne eivät ehkä ole kaikkein helpompia, mutta ovat motivoitavissa ruualla.
Toinen joka tulee mieleen, on lyhytkarvainen collie. Colliet ovat alkujaan työkoirarotu, mutta tyytyvät yhteen pidempään lenkkiin päivässä sekä tarvitsevat pieniä aivopähkinöitä. Nahka on koulutettavuudeltaan helppo, paimenkoirana ne haluavat olla isännälleen mieliksi ja ovat hyvinkin ohjaajaherkkiä.
Toinen paimen joka tulee mieleen on welsh corgi pemborke. Hieman kovapäisempi lehmäpaimen, jolla on lyhyt turkki. Myös helppo motivoida, etenkin ruuan kanssa. Vaatii kohtalaisia lenkkejä sekä aivotoimintaa, aikalailla kuin samalla tasolla kuin nahka.
Sitten on tietysti molossiryhmä, josta jo tulikin vinkkiä.

Noutajat voit suosiolla unohtaa, jos labbis on mielestäsi liian energinen niin ovat muutkin noutajarodut takuuvarmasti sitä.