Koirat.com

Olen 16-vuotias eläitenhoitaja opiskelija. Olen ollut hulluna koiriin jo mona vuosia,mutta vanhempien allergian takia e ole voinut saada omaa koiraa. Parin vuoden päästä ku muutan omilleni niin koiran otto olisi todennäköisesti mahdollista. Rotuja olen jo pohtinut ja melkin olen kuluttanu puhki lukuisia koiakirjoja,mutta sitä oikeaa rotua ei ole vielä tullut kohdale. Eli ihan vielä en koulun ja vahempien takia voi koiraa ottaa mutta voinhan jo suunnitella etukäteen:)

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu:
-aamulla 15-30min. lenkki,iltapäivällä 1-2h lenkki ja illalla 1-2hlenkki. Toki joskus voi lenki jäädä lyhyemmiksi,joten koira ei saisi ruveta hyppimään seinille jos joskus lenkki jää lyhyemmäksi. Koira pääsisi myös koirapuistoon ja maalle vanhempieni luokse juoksemaan vapaana,joten koiralla ei saisi olla vahva metsästysvietti.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa):
-nyt asun maalla vanhempieni luona,mutta koiran tullessa asun omillani. En osaa vielä sanoa,että tulenko asuman kerros vai rivitalossa.

¤ Lapsien määrä:
- no nyt ei iästäni johtuen ole lapsia,eikä niitä ihan heti olekaa tulossa.

¤ Aiemmat koirakokemukset:
-kummillani on snautsereita ja niitten kanssa olen ollut paljon tekemisissä. Olen hoitanut niitä ku kummini on ollut reissussa. Nyt opiskellessani eläintenhoitajaksi olen myös ollut jonkin verran tekemisissä koirien kanssa,kun opintoihini kuuluu koiran trimmausta. Villakoiria olen trimmaillut jonkin verran ja kultaisennoutajan turkkiakin olen hoitanut.

¤ Harrastustoiveet:
-Agility olisi suurin harrastushaave. Kummini,jonka mainitsin aiemmin kisaa snautserinsa kanssa agilityn 3-luokassa ja olen ollut monesti katsomassa kisoja. Toko ja näyttelytkin kiinnostaisi.

¤ Turkkitoivomukset:
-mielellään lyhyt tai puolipitkä turkki,ei trimmattava. Kuten jomainitsin olen trimmannut villakoiria ja havaitsin sen aika työlääksi. Haluaisin koiran jolle riittäisi harjaus kerran tai kaksi viikossa.

¤ Minkä kokoinen koira:
-pieni tai keskikokoinen. Olen pienehkö,joten voimani eivät riittäii hallitsemaan suurta koiraa.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne):
-Vähäinen metsästysvietti,koska olisi kiva voida pitää koiraa maalla irti.Helpohko kouluttaa. Saa olla varautunut vieraita kohtaan sillä en halua koiraa joka olisi jokaien ihmisen perään.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
-Rottweiler on rotuna suuri rakkauteni,mutta olisi luultavasti liian hankala ja iso minulle ensimmäiseksi koiraksi. Minulla ei ole mitään tiettyä roturyhmää tai rotua mielessä,koska vaihtoehtoja ja suosikkirotuja on niin paljon. Ai niin,en halua koiraa jolla olisi lyttynaama(esim englanninbulldoggi) tai koiraa jolla olisi liian pitkä selkä(mäyräkoirat). Tärkeintä rodussa jonka valitsen on terveys. Haluan että koirani saa elää pitkän ja terveen elämän.

ja anteeksi kirjoitusvirheet:D

Tässä mun ajatuksia rotikoista, joka jo parista ketjusta löytyykin.

Rotikkaa jos haluat, niin kannattaa muistaa ettei se todellakaan ole sohvaperuna seurakoirasesse vaan ihan oikeasti tarvitsee aikaa ja paneutumista aktivoimiseen ja sille on tarjottava oikeasti ihan reilusti tekemistä, meillä treenataan n. 3 kertaa viikossa normaalien lenkitysten lisäksi ja silti tuntuu, että energiaa riittäis vielä vaikka muille jakaa ajoittain (ja meillä on kuitenkin toinenkin koira, jonka kanssa puuhavat päivittäin). Siinä vaiheessa kun rotikka ei saa tarpeeksi tekemistä niin edessä on isoja ongelmia, koska se kyllä näkyy koiran käytöksessä ja silloin kun 40-50 kilonen koira alkaa temppuilla niin siinä on oikeesti kusessa. Rotikan kokoiselle koiralle (toki kaikille koirille koosta riippumatta) on ehdottoman tärkeää kunnollinen arkitottelevaisuuden koulutus ja sekin vaatii melkoisesti aikaa ja paneutumista. Mutta jos on valmis tekemään koiran kanssa, jaksaa paneutua ja on valmis tarvittaessa pyytämään apua, niin ei sitä tarvitse olla mikään yli-ihminen. Reippaasti vaan mukaan rotuyhdistyksen treeneihin, niin neuvoja ja apua saa :)

Tämä kannattaa lukea kaikkien rotikkaa harkitsevien:
http://www.rottweiler.fi/Harkitseko_rw_hankintaa.htm

ja täältä löytyy rotuyhdistyksen tulevia rottweilerin omistajakursseja, jolla kannattaa käydä:
http://www.rottweiler.fi/Omistajakurssit.htm

Meille rotikka tuli toisena koirana harrastavaan kotiin ja kaikki on mennyt mainiosti, mutta työtä se on vaatinut ja tulee jatkossakin vaatimaan! Jos on jotain kysyttävää niin saa kysyä vapaasti ja mulle voi laittaa vaikka yksäriä niin kerron kyllä mielelläni lisää meidän arjesta :)

mitä mieltä olet tanskalais-ruotsalaisesta pihakoirasta? pihakoirat ovat n.32-37cm korkeita. Ruumiinrakenne on atleettinen ja kestävä. Hallitseva väri on valkoinen, ruskeilla tai mustilla läikillä. Karva on lyhyttä ja karvanhoito erittäin helppoa, riittää kun joskus sutasee kumisualla.
Pihakoirat ovat alkujaan jalostettu pihavahdeiksi ja hoitivat myös pienet tuho-eläimet päiviltään. Pihakoiran ominaisuuksiin kuuluu varoittava haukku, mutta tyhjänpäiväisiä räkyttäjiä nämä eivät ole, ja jos puuttuu haukkumiseen heti pennusta on se aika helppo saada kuriin.
Luonteeltaan pihikset ovat valppaita, iloisia, älykkäitä ja ystävällisiä, ns. normaaleja koiria. Vieraat ovat kivoja mutta eivät yleensä ole heti syliin kiipeämässä.
Koulutettavuus on yleisesti hyvä, vaan että oikea motivaatiotapa löytyy, ja monet pihikset loistavat agilityssa ketteryytensä ja intonsa takia. Pihikset pärjäävät myös hyvin muissakin laijeissa, esim. toko, jälki, haku, rauniot. Jonkinlainen harrastus on aina hyvä pihikselle, mutta kivoin juttu on niiden mielestä puuhata omistajan kanssa ja olla mukana arjessa.

pihakoirat

toinen rotu joka tuli mieleen on parsonrusselinterrieri. Nämä muistuttavat ulkonäöltään pitkälti pihakoiria, tosin karvamuunnoksia on kaksi, karkea (nypittävä) tai sileä.
Parson on vahvaluontoinen, aina valmis toimintaan oleva keskikokoinen terrieri. Rodussa esiintyy jonkinverran eroavaisuuksia, on hyvin kovia ja teräviä yksilöitä, mutta löytyy myös pehmeitä ja herkkiä yksilöitä. Miellyttämisenhalua ei löydy yhtä paljon kuin pihikseltä, mutta monet parsonit motivoituvat pelkästä työnteosta.
Agilityssa parson on hyvin suosittu ketterä ja nopea koira.
Metsästysviettiä löytyy linjasta riippuen hyvinkin paljon tai sitten vähäisesti, kannattaa tutkia sukuja jos ei halua niin vietikästä koiraa, nykyään monet kasvattajat ovat siirtyneet kasvattamaan "agility-parsoneita".
Parson pärjää myös hyvin esim. jälkiharrastuksissa, ja tietysti luolailussa, onhan se alkujaan luolakoira. Toko ei ole parsonin vahvin puoli, se tarvitsee hieman vauhdikkaampaa menoa

parson

No minulla tuli mieleen borderterrieri. Borderit on nypittäviä koiria, ja kun ovathan ne terriereitä eli energiaa ja puhtia riittää. Tässä vähän luonteesta vielä (kopsattu em. osoitteesta):

''Luonteeltaan borderterrieri on iloinen ja vilkas kuten terrierit yleensä, mutta se ei saa olla tappelunhaluinen. Rähinöitsijöitä kohdatessaan borderterrieri usein kääntää päänsä pois, laskee häntänsä alas ja on aivan muita asioita miettivän näköinen. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen ja sen on kyettävä sekä laumayhteistyöhön että itsenäiseen työskentelyyn. Riitaa haastava borderterrieri ei ole tyypillinen.''

Edit// Toki vielä sitä että borderien metsästysvietistä en tiedä, luultavasti sitä kuitenkin löytyy, ovathan ne luolakoiria..