Koirat.com

Lapsesta asti olen koirasta haaveillut mutta oikeaa hetkeä ei ole tullut. Nyt kun lapset on kasvaneet ja hekin koiraa toivoisivat olisi perheessä paikka kissan kanssa yhteiseloon sopeutuvalle rauhalliselle koiralle. Toiveena olisi rakenteeltaan sopusuhtainen, terve koirarotu. Ei mitään seinäänpäin juosseen näköistä tmv. sairaaksi jalostettua. Lenkkikaveria lähinnä itselleni kaipaan ja lasten toive olisi leikkisä palloa noutava koira. Rotuehdotuksia perusteluineen toivoisin.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Arkisin aamulla n. 15 min kävely, lasten koulusta päästyä toinen samanlainen, töistä tultaessa tunnin lenkki ja illalla vielä tarvittaessa n. 15 min. Asumme kaupungissa, joten arkilenkit hihnassa. Hyviä ulkoilumaastoja löytyy, paitsi lumisimpana talvena ne on hiihtäjien valtaamat. Muutama koirapuisto ja vinttikoirarata kohtuuetäisyydellä, joissa pääsee vapaana vkl juoksemaan. Ja kesät ja muut koulujen loma-ajat olemme maalla mökillä, jossa koira voisi olla vapaana ulkona niin paljon kuin haluaa. Tonttia on liki 3 ha mutta aitaamaton, joten miel. ei metsästysviettistä karkaavaa koiraa. Veneilemme myös paljon ja retkeilemme saarissa.
¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Kaupungissa asumme rivitalossa 99m2, pieni aidattu piha, lomat maalla.
¤ Lapsien määrä
Kaksi lasta 7 ja 9 vuotiaat ja kissa
¤ Aiemmat koirakokemukset
Omaa koiraa ei ole ollut, paitsi isännällä lapsuuden kodissa mm. saksanpaimenkoira ja suomenpystykorva. Hevosihmisenä olen talleilla ollut koirien kanssa tekemisissä. Tuntemistani koirista olen ihastunut lempeän, arvokkaan ja rauhallisen luonteensa puolesta irlannin susikoiraan ja skotlannin hirvikoiraan. Kokonsa puolesta ne eivät tule kysymykseen.
¤ Harrastustoiveet
Ei ole aikomuksia harrastuksiin, tavallista kotikoiraa haetaan.
¤ Turkkitoivomukset
Helppohoitoinen sileäkarvainen olisi etusijalla.
¤ Minkä kokoinen koira
Pienehkö / keskikokoinen. Edellytys on ettei koiran takia tarvitse autoa vaihtaa. Pitäisi sopia koko perhe 2 aikuista, 2 lasta, kissa ja koira nykyiseen farmariautoon kun mökille lähdetään.
¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Meillä käy kylässä lasten kavereita vaikka aikuiset ei kotona, joten luonteeltaan koiran tulisi olla luotettava, ei vähääkään agressiivinen. En kuitenkaan toivo vieraita vasten hyppivää kaikkien kaveria, itsenäisyyttä saa löytyä ja lapset kyllä opetetaan antamaan olla koira rauhassa. Kokemusta koiran koulutuksesta ei ole, joten ei erityisen hankalaa koiraa. Mitään tottelevaisuuskoulutusta tmv. emme aio harrastaa, normaali arkitottelevaisuus riittää.
¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
shiba, basenji, schipperke, lk collie, whippet, manchesterin terrieri, sileäkarvainen kettuterrieri, brasilian terrieri, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, kromfohrländer, lagotto romagnolo.....

Lk. Collie on aktiivinen rotu, joka vaatii paljon aktivointia ja liikuntaa. Oletteko valmiita tarjoamaan sille tarvitsemaansa aivotyöskentelyä ja näkemään vaivaa kouluttamisen eteen? Nimittän sitä Lk. collie vaatii, mielellään myös jonkin säännöllisen harrastuksen (oli se sitten mitä tahansa).

Tuo 15min lenkki aamulla on kyllä aika lyhkänen, jos koiran pitäisi sillä pärjätä päivä yksin. Lasten talutettavaksi en myöskään collieta antaisi, on kuitenkin aika voimakas ja isohko koira.
Lk. collie on myös hieman varautunut vieraita kohtaan (koulutuksella tietty suuri vaikutus asiaan), mutta osaamattomissa käsissä varsinkin hormoonihyrrä uros voi olla aika vaikea tapaus.

En osaa muita rotuja suositella, mutta kerroin nyt kuitenkin tästä "omasta" :) Onnea etsintään!

^Ei meilläkään aamuisin varttia kummempaa ulkoilua ole, ja tiedän näin toimittavan useisssa koiraperheissä. Koirat pärjäävät päivän hyvin, koska ne ovat tottuneet siihen, että meillä ei aamu ole aktiivista aikaa. Aamulla käydään lyhyesti pissalla ja siinä se, sitten koirat menevät puoliunessa jatkamaan uniaan. Jos toinen meistä menee myöhemmäksi, niin meillähän ei koirat edes nouse aamulla ensin nousevan mukana, vaan jatkavat uniaan ja nousevat kun myöhemmin heräävä ihminen nousee. Käskemällä toki ensimmäinenkin saa ne pihalle halutessaan. Päivärytmi on hirveän pitkälti opetuskysymys. Toki päivän aikana ne tarvitsevat sen riittävän aktivointi ja lenkitysmäärän, mutta se, miten jaksotettuina se tulee, ei ole oleellista, kunhan pissalla päästään käymään riittävin välein.

Mä melkein jättäisin tuon kromfohrländerin pois noihin aloittajan toiveisiin nähden.
Länderi kun on melko energinen ja "työläs" rotu, kuten rotuyhdistyksen sivuillakin sanotaan.
Tässä linkki luonnekuvaukseen: Länderin luonne
Samoin lagotto taitaa olla melkoisen toimelias rotu mikä vaatii runsaasti aktiviteetteja eikä ehkä välttämättä sovi nohin aloittajan kriteereihin. Eikä lagoton turkki ole helppohoitoinein, mikä myös oli toiveena.

Nyt just en kyllä osaa ehdottaa mitään rotua, pitää vähän miettiä

Hoshii kirjoitti:

Lk. Collie on aktiivinen rotu, joka vaatii paljon aktivointia ja liikuntaa. Oletteko valmiita tarjoamaan sille tarvitsemaansa aivotyöskentelyä ja näkemään vaivaa kouluttamisen eteen? Nimittän sitä Lk. collie vaatii, mielellään myös jonkin säännöllisen harrastuksen (oli se sitten mitä tahansa).

Tuo 15min lenkki aamulla on kyllä aika lyhkänen, jos koiran pitäisi sillä pärjätä päivä yksin. Lasten talutettavaksi en myöskään collieta antaisi, on kuitenkin aika voimakas ja isohko koira.
Lk. collie on myös hieman varautunut vieraita kohtaan (koulutuksella tietty suuri vaikutus asiaan), mutta osaamattomissa käsissä varsinkin hormoonihyrrä uros voi olla aika vaikea tapaus.

En osaa muita rotuja suositella, mutta kerroin nyt kuitenkin tästä "omasta" :) Onnea etsintään!

Ok, kiitos viestistä. Pentukursseille ainakin oltaisiin menossa, arkitottelevaisuus koulutusta ja lapset mielellään opttaisivat temppuja ym. Kokonsa puolesta tämä tosiaan on ehkä vähän liian suuri. Tuttava vaan tätä rotua suositteli kun kuuli toiveitani koiran suhteen. Kuulemma rauhallinen, oman arvonsa tunteva kuitenkin lapsirakas ja leikkisä? Narttu varmaankin otetaan rodusta riippumatta.

griffon kirjoitti:

Mä melkein jättäisin tuon kromfohrländerin pois noihin aloittajan toiveisiin nähden.
Länderi kun on melko energinen ja "työläs" rotu, kuten rotuyhdistyksen sivuillakin sanotaan.
Tässä linkki luonnekuvaukseen: Länderin luonne
Samoin lagotto taitaa olla melkoisen toimelias rotu mikä vaatii runsaasti aktiviteetteja eikä ehkä välttämättä sovi nohin aloittajan kriteereihin. Eikä lagoton turkki ole helppohoitoinein, mikä myös oli toiveena.

Nyt just en kyllä osaa ehdottaa mitään rotua, pitää vähän miettiä

Ok. Tunnetko ländereitä henk. koht? olen luonnekuvauksen myös lukenut - toisaalta se on kuitenkin seurakoiraryhmään laitettu, jotka pitäisi olla ns. helpohkoja kotikoiria?

^Muutaman länderin tunnen/tiedän. Alunperin meillä nimittäin oli länderi harkinnassa, joten senkin takia otin rodusta "aika paljon" selvää. Lisäksi kävin erään tutun luona tutustumassa rotuun ihan livenä.
Itse tulin silloin siihen tulokseen, että ko rotu on/oli meidän toiveisiin aivan liian toimelias ja energinen.

Lisäksi koirakoulussa on ollut pari yksilöä ja se mihin siellä ensin tutustuin oli melkoinen häseltäjä ja jotenkin hermostuneen oloinen, haukkui pienemmästäkin eikä kovin herkästi antanut tuomaria leikkivän kouluttajan tutkia.

Mutta jos länderi muuten viehättää (tai mikä tahansa rotu) niin ei tosiaankaan kannata jättää sitä mielipiteen rakentamista pelkästään keskustelupalstan varaan, vaan yritä päästä tapaamaan livenä. Kasvattajia löytyy rotuyhdistyksen sivuilta -> tässä linkki

Lisäksi koiranäyttelyt on hyvä paikka käydä tutustumassa eri rotuihin. Kaikki näyttelyt löytyy kennelliiton sivuilta -> kohdasta Näyttelyt ja jokaisen näyttelyn sivuille ilmestyy aikataulut ja koiramäärät noin pari viikkoa ennen näyttelypäivää. Jos vain oman paikkakunnan lähelle osuu näyttely, niin kannattaa mennä.
Esim Haminan näyttelyssä 23.5. näyttäisi olevan 4 kromfohrländeriä -> Aikataulut

^Kiitos!

helystin kirjoitti:

Kuulemma rauhallinen, oman arvonsa tunteva kuitenkin lapsirakas ja leikkisä?

Jep, näitä collie kyllä on! Hyvä perhekoira, kunhan vaan huolehditaan myös siitä aktivoinnista. Noilla kriteereillä uskon kuitenkin että teille löytyisi vielä sopivampikin vaihtoehto, joku vielä enemmän seurakoiramaisempi ja vähän pienempi.

Mitä pitäisitte italianvinttikoirasta? Italiaano on pienin vinttikoirista, 32-38 cm, noin 5 kg. Se on turkiltaan erittäin helppohoitoinen lyhyen alusvillattoman turkkinsa vuoksi. Pesu tarpeen vaatiessa riittää. Karvanlähtö on hyvin vähäistä eikä italiaano haise märkänäkään koiralta. Italiaano tarvitsee ohuen turkkinsa vuoksi lämpimät vaatteet talvella.

Luonteeltaan italiaano on erittäin lempeä, ystävällinen ja läheisyydenhaluinen koira. Omat lapset tai lasten vieraat eivät ole vaarassa saada italiaanolta muuta kuin pusuja! :) Italiaano on kylläkin yleensä iloinen pomppiva koira ja saattaa hyppiä vieraidenkin päälle! Useimmat italiaanot ovat hyvin avoimia, mutta on myös varautuneempiakin yksilöitä, jotka haluavat ensin tutustua vieraaseen rauhassa ennen kuin menevät syliin. Kissojen kanssa italiaano tulee yleensä hyvin toimeen. Riistaviettiä italiaanolla on, joten se voi lähteä jonkun pikkueläimen perään sellaisen nähdessään. Muuten se kyllä yleensä pysyttelee lähellä vapaana ollessaan.

Myös cirneco dell'Etna voisi sopia perheeseenne, mutta se ei ole noin pienten lasten ulkoilutettava koira voimakkuutensa vuoksi. Luonteeltaan cirneco on aika paljon italiaanon kaltainen, mutta sillä on miellyttämisenhalua enemmän ja se tarvitsee huolellisemman peruskasvatuksen. Cirneco on myös hyvin ystävällinen ja erittäin läheisyydenhaluinen koira. Toki se osaa olla myös omissa oloissaan. Aikuinen peruskasvatettu ja hyvin sosiaalistettu cirneco on yleensä helppo ja vaivaton koira. Cirneco on luonteeltaan paljon helpompi ja sosiaalisempi kuin ajattelemasi basenji.

Cirneco on kooltaan italiaanoa isompi (42-50 cm, 8-12 kg). Se ei vie paljon tilaa autossa, mahtuu vaikkapa syliin ainakin lyhyemmillä matkoilla. Turkiltaan cirneco on myös yhtä vaivaton koira kuin italiaano. Cirnecokin tarvitsee talvella lämpimät vaatteet, mutta se ei ole läheskään yhtä kylmänarka kuin italiaano.

Molemmat rodut ovat yleensä hyvin vilkkaita nuorena, mutta aikuisena kotioloissa rauhallisia, mutta leikkisiä.

Tutustu molempiin rotuihin meidän sivuillamme ja yhdistyksen sivuilla. Sähköpostitse voi myös kysellä lisää, jos jompi kumpi rotu kiinnostaa! :)

Italiaanoesittelyvideo 1
Italiaanoesittelyvideo 2
Hauska video italiaanoista

Lyhyt cirnecoesittelyvideo
8-viikkoisen Cara-cinrecon ensimmäinen päivä kotonaan

Kiitos viestistäsi. Tutustuin nettisivuillanne rotuihisi. Cirneco dell´etna ihan uusi rotu minulle. Minkä ikäisen uskoisit voivan sitä ulkoiluttaa? Lapsemme on poikia. Muuten tämä rotu tuntuisi olevan juuri sitä mitä toivonkin. Ihana! Pitää vielä keskustella perheen kanssa.
Ei tuo italiaanokaan poissuljettu vaihtoehto olisi. Sen hentoluinen rakenne vähän hirvittää. Sen pitäsi pystyä kulkemaan saariretkillämme metsässä, jossa ei valmiita polkuja välttämättä ole, taittamatta jalkojaan? Ja epäilen että mieheni saattaa pitää tällaista pomppivaa ja pusuttelevaa koiraa turhan rasittavana. On nimittäin kovin helpottunut kun ikääntyvä kissmme on rauhoittunut.

Mukavaa, kun kiinnostuit cirnecosta! :) Lapset ovat erilaisia, mutta jos joku ikä pitää heittää, sanoisin, että ehkä noin 12-vuotias voisi cirnecoa ulkoiluttaa. Tosin sisareni tyttö taisi olla 10-vuotias, kun heille tuli cirneconarttu ja hän käytti sen ulkona aina koulun jälkeen. Urokset ovat yleensä voimakkaampia kuin nartut.

Cirneco on pentuaikana yleensä erittäin vilkas ja energinen pyörremyrsky (kuten myös italiaano)! Aikuisena sitten ovat kotioloissa rauhallisia, mutta iloisia ja aina valmiita leikkimään. Nartut rauhoittuvat usein noin vuoden iän jälkeen, urokset yleensä myöhemmin, 2-3-vuotiaana.

Kyllä cirnecotkin osaavat hyppiä iloissaan päälle, mutta ne eivät ole niin kovia hyppelemään kuin italiaanot. Tässä kuvassa meidän Jemma-italiaano hyppii pusuttelemaan! ;) Kuten huomaat, italiaanot ovat erittäin ketteriä koiria ja esimerkiksi metsälenkillä ne pärjäävät yhtä hyvin kuin cirnecot. Italiaanolla on kylläkin ohuempi iho kuin cirnecolla, joten terävät risut tai kova lumi voivat aiheuttaa niille haavoja helpommin kuin cirnecolle. Pienten lasten leikkikaveriksi cirneco on mielestäni parempi valinta kuin italiaano, varsinkin jos lapset ovat yhtään rajuja leikeissään. Ei italiaano ole kuitenkaan helposti rikkimenevä! :) Jalkojen murtumisia sattuu yleensä vain alle vuoden ikäisille italiaanoille niiden hypättyä väärässä asennossa alas jostakin.

Tosca-cirneco ja Jemma-italiaano
Miki-cirneco ja Nala-italiaano
Tyypillinen telkkarinkatseluhetki cirnecoiden kanssa
Sohvanvaltaajat
Cirnecon tyypillinen nukkumispaikka

Meidän koiriin voi tulla tutustumaan kotioloissa!

tupla

Komppaan Griffonia lagoton osalta. Vaativat paljon aktiviteettiä, sekä liikuntaa että töitä aivoille. En suosittelisi lapsiperheeseen, jos vanhemmilla ei ole kokemusta koirista. Oppivan helposti niin temput kuin pahat tavatkin. Juttelin juuri ongelmakoirakouluttajan kanssa ja hän kertoi, että asiakkaana on ollut paljon lagottoja. Seurakoiran ulkonäkö on ilmeisesti hämännyt monia koiran ottajia ja kivan sohvaperunan sijaan onkin saatu tylsistyneenä paikat tuhoava pikku piru.

Laittamistasi vaihtoehdoista kallistuisin schipperken puoleen.Vilkas ja hauska pikku koira jolta löytyy luonnetta.;)Mukavia tapauksia kaikin puolin, nauttivat toimminasta ja kokokin taitaisi ollla hyvä lastesi ulkoilutuksen kannalta.

Mä en antais alle 10-vuotiaan lapsen mennä minkään koiran kanssa keskenään pihalle. Tässä meijän talossa asuu perhe ,jossa on pieni koira jota lapset raahaa pitkin pihoja ja päästää sen hyppimään häseltämään kaikkien ihmisten/koirien kimpuun. Lapsi joka yleensä koiraa taluttaa on n.9-vuotias. Oon monesti sanonut että ei päästä sitä meijän koiran kimpuun, mutta aina vaan se tulee... Koira ei oo mitenkään vihanen mutta hirveen päällekäyvä häslääjä. Kanattaa siis opettaa lapset käsittelemään koiraa ennenkun päästää ne keskenään pihalle.

Meillä on itellä pieni koira ja 3lasta, joista vanhin(12-vuotias) käyttää välillä koiraa pissalla.

^Tuo on totta.Toisaalta jos he ovet jo harkinneet lk collieta tuskin se lapsien koiran ulkoiluttaminen on päällimäisenä tärkeintä.Mutta joka tapauksessa on hyvä opettaa lapsi taluttamaan koiraa ilman ongelmia ja muille ihmisille aihutuvaa häiriötä.

Itselleni pääasiassa lenkkikaveria haen, tarkoitus ei ole jättää koiraa lasten "raahattavaksi". Kuitenkin kun työpäivä on pitkä niin olisi helpotus jos lapsetkin koiran voisi koulusta päästyään pissalla käyttää, toisaalta onhan meillä pieni rivaripihakin johon voi tarpeet tehdä, mutta kaikki koirat ei kuulemma omalle pihalle halua tehdä?
Schipperke vaikuttaisi ihan hauskalta pakkaukselta myös, mutta mites sen haukkuherkkyyden kanssa? Onko se poisopetettavissa? Saa tulijoista ilmoittaa, mutta ei tarvitsisi jokaista aidan takana kulkevaa haukkua pystyyn ettei naapurisopu kärsi. Entä terveys, luin jostain että lonkkavikoja melko paljon?
Tällä hetkellä cirneco dell´etna vahvoilla mutta edelleen muitakin rotuja voi ehdottaa. Lagotto, collie ja kromforhländer pois laskuista. Entä mainitsemani terrierit ja tanskalais-ruotsalainen pihakoira? Onkohan ne vaan turhan aktiivisia ja temperamenttisia, pitäisi kuitenkin pystyä olemaan yksin kotona ikävystymättä. Jossain koirakirjassa sanottiin ettei mitään koiraa saisi jättää yksin yli 4-5 tunniksi. Miten vakavasti tuollainen pitäisi ottaa, eihän sen perusteella kukaan työssäkäyvä tai opiskeleva voisi ottaa koiraa.?

Hei!

Itse pihakoiran omistajana voisin suositella tätä omaa rotuani teille. Aikoinaan rotua valitessani kriiteireitä oli perusterve rotu, suht pieni koko ja iloinen, sosiaalinen luonne, ns. "helppo" koira. Olen ollut todella tyytyväinen rotuvalintaan! Pihakoira on mainio pakkaus, se on älykäs ja leikkisä, energinen -mutta osaa myös rauhoittua. Kokonsa puolestä näppärä -poikani 12v. on matkustanut junalla koiran kanssa vaikeuksitta ja käyttää päivittäin koiran ulkona koulun jälkeen. Ainoa miinuspuoli mielestäni omassa koirassani on liiallinen sosiaalisuus. Tämä ilmenee esim. agilityssä karkailuna ja vieraiden koirien moikkaamisella...

Kerron mielelläni lisää rodusta, eli saa kysellä. Kannattaa myös käydä tutustumassa rotuun ihan livenä, silloin viimeistään huomaa rodun spoivuuden.

Oletkin varmaan jo käynyt sivustolla www.pihakoirat.net, sieltä löytyy lisää tietoa pihiksistä.

Helystin kirjoitti:

Ok. Tunnetko ländereitä henk. koht? olen luonnekuvauksen myös lukenut - toisaalta se on kuitenkin seurakoiraryhmään laitettu, jotka pitäisi olla ns. helpohkoja kotikoiria?

Itse en ajattelisi tosiaankaan näin. Seurakoiraryhmän koirista monilla on mielettömästi itsepäisyyttä ja omanarvontuntoa. Lisäksi suurella osalla noista on vaativa turkki.

Miten olisi papillon tai phalene. Reippaita, iloisia ja melko vilkkaita pikkukoiria, jota hankkiessa kannattaa kuitenkin kysellä vanhempien luonteita. Arkojakin yksilöitä meinaan löytyy minun käsittääkseni aika paljon. Turkkikaan ei vaadi kuin harjauksen silloin tällöin. Myös japaninpystykorva vois olla yks vaihtoehto, luonteeltaan samantapaisia kuin nuo perhoskoiratkin. Japseissakin kyllä löytyy sitä arkuutta, mutta kun katsoo millaisista vanhemmista koiransa ottaa, niin mukavan koiran saa varmasti.