Koirat.com

Hei, meidän ois avopuolison kanssa tarkotus hankkia kakkoskoira parin vuoden päästä kun muutetaan pysyvämpään asuntoon ja nyt mietitää että mikä olis se seuraava rotu. :)


¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
- Arkisin noin tunnin lenkki (joskus hölkäten/pyörällä) + pissatukset. Viikonloppuisin pidemmät lenkit ja vapaana juoksentelua. Koirapuistoilua silloin tällöin.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
- Kaksio kerros- tai rivitalossa kaupungissa/taajamassa.

¤ Lapsien määrä
- Ei ole, mutta sukulaisilla pieniä lapsia, joiden kanssa pitäisi tulla toimeen.

¤ Aiemmat koirakokemukset
- Nykyisen uros mäykyn lisäksi molemmilla on ollut lapsena perheessä koiria.

¤ Harrastustoiveet
- Lenkkikaveriksi olisi pääasiassa tulossa, mutta myös agilityä olisi kiva kokeilla. Kotitokoilua tulee ainakin harrastettua.

¤ Turkkitoivomukset
- Ei karvatonta, trimmattavaa tai muuten kovin vaikeaa turkkia. Viikottainen harjaus on ihan ok. Säänkestävyys plussaa.

¤ Minkä kokoinen koira
- Koolla ei ole väliä, mutta keskikokoinen mieluiten.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
- Ei metsästysviettiä tai ainakaan kovin voimakasta sellaista. Metsässä liikkuessa ja esim. mökillä olisi kiva pitää vapaana. Miellyttämishalua saisi jonkin verran olla, mutta pieni jääräpäisyys ei haittaa. Perheeseen kiintyvä ja vieraille ystävällinen, mutta jokaista vastaantulijaa ei tarvitse tervehtiä. Haukkuherkkyys ja äänekäs vahtiminen eivät ole toivottavia piirteitä. Leikkisyyttä saa olla, kunhan ei ihan hirveä hössöttäjä ole. Toisten koirien kanssa saisi tulla toimeen (aiotaan tottakai pennusta asti totuttaa muihin koiriin).

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
- Nahkacollie ja eurasier ainakin ovat tällä hetkellä harkinnassa.

Siinäpä nuo kriteerit tais ollakkin. Ehdotuksia saa heitellä! :)

Nahkacollie menisi muuten ihan toiveisiin, mutta collieroduista lähtee joskus aika tavalla ääntä joten jos räpätätin sattuu saamaan niin alusta asti pitää olla hyvin ehdoton sen suhteen missä ääntä saa lähteä ja missä ei. Toiset vahtivat, toiset eivät, oma kolmivuotias narttuni kuuluu jälkimmäisiin. Lisäksi tunnin hihnalenkki päivässä pissatusten lisäksi jää aika laihaksi liikunnaksi jos se muodostaa suurimman osan viikon liikunnasta, satunnaisliikuntana ihan riittävä mutta oma kiipeilee pitkin seiniä kyllä parin päivän jälkeen jos ei pääse juoksemaan vapaana.

Collie on pidättyväinen, eikä ole lainkaan tavatonta että aikuinen koira ei ole kiinnostunut vieraista koirista. Pitää muistaa että tämä on monen nahkan ominaisuus, eikä siihen välttämättä voi vaikuttaa kasvatuksella. Omani asuu laumassa joka on sille tärkeä, mutta ei esimerkiksi juuri enää leiki vieraiden koirien kanssa. Omalle porukalle ehdottoman lojaali, vieraista ihmisistä ei juuri kiinnostu. Ei kyllä toisaalta kiukuttelekaan, mutta ei ole kaikkien pideltävä ja räplättävä yksilö mikä on näissä aika tyypillistä.

Turkeissa on vaihtelua, mulla on niukkakarvainen silakka joka inhoaa kastumista ja tarvitsee vaatetta kovalla pakkasella, jotkut eivät tarvitse lainkaan. Karva on joo sinänsä helppohoitoinen mutta ärsyttävää ympäri vuoden varisevaa tikkua.

Kiitos vastauksesta! Tuossa olikin hyvin infoa rodusta. Tuo tunnin lenkki on minimi siitä mitä varmasti tulee liikuttua.
Tuo äänekkyys kun on tosi yksilöllistä niin en siihen takertuisi, meillä kun kotona onkin jo yksi ääntään rakastava koiruus. Mutta ehkä menee vielä harkintaan, että onko iha paras rotu meille sittenkään.


Muoks. Myös suomenlapinkoira ja dalmatialainen ovat kiinnostavia rotuja, joista meillä onkin jo kokemusta jossain määrin, mutta saa kertoilla lisää... :)

Päivitän tätä nyt kun olen vieläkin ihan hukassa, että mikä se seuraava koiroo olisi. Vuoden päästä alkas olemaan hyvä aika hankkia, mutta rotu pitäs päättää ennen ku alan kenneleitä miettimään.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
- Arkisin noin tunnin lenkki (joskus hölkäten/pyörällä) + pissatukset. Viikonloppuisin pidemmät lenkit ja vapaana juoksentelua (tätä myös arkena mahdollisuuksien mukaan). Koirapuistoilua silloin tällöin (riippuen tykkääkö puistoilla). Uimassa käyttäisin myös mielelläni.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
- Rivitalo taajamassa.

¤ Lapsien määrä
- Ei ole, mutta sukulaisilla pieniä lapsia joiden kanssa pitäisi tulla toimeen.

¤ Aiemmat koirakokemukset
- Nykyisen uros mäykyn lisäksi molemmilla on ollut lapsena perheessä koiria.

¤ Harrastustoiveet
- Lenkkikaveriksi olisi pääasiassa tulossa, mutta myös agilityä olisi kiva kokeilla. Kotitokoilua tulee ainakin harrastettua.

¤ Turkkitoivomukset
- Ei karvatonta tai kovin vaikeaa turkkia. Viikottainen harjaus on ihan ok (myös trimmaus on ok). Ei kauhean kylmänarka.

¤ Minkä kokoinen koira
- Koolla ei ole väliä, mutta jätti ja mini eivät tuskin vastaa sitä mitä on hakusessa. Maavaraa reilusti enemmän kuin nykyisella maastonakilla.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
- Ei metsästysviettiä tai ainakaan kovin voimakasta sellaista. Metsässä liikkuessa ja esim. mökillä olisi kiva pitää vapaana (korjaan että ehdottomasti irtipidettävissä oltava). Miellyttämishalua saisi jonkin verran olla, mutta pieni jääräpäisyys ei haittaa. Perheeseen kiintyvä ja vieraille ystävällinen, mutta jokaista vastaantulijaa ei tarvitse tervehtiä. Haukkuherkkyys ja äänekäs vahtiminen eivät ole toivottavia piirteitä. Leikkisyyttä saa olla. Toisten koirien kanssa saisi tulla toimeen (aiotaan tottakai pennusta asti totuttaa muihin koiriin). Itsevarmuutta "sopivasti" mutta ei liikaa.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
- Nahkacollie (myös pk mietinnässä) ja eurasier ainakin ovat tällä hetkellä harkinnassa. Nyt myös dalmatialainen(haukkuherkkyys?), suomenlapinkoira (myöskin haukkuherkkyys?), walesin- ja englanninspringspanieli, bostoninterrieri, labbis (liian tarmokas ehkäpä?, Irlanninsetteri (no joo... ei vielä, mutta saahan sitä haaveilla tuo yläkulman maskottikoira taitaa mennä myös tähän haaveilu osioon...) ja monia muitakin. Sprinkut tällä hetkellä tuntuisivat sopivan monipuolisilta. Mutta saa tosiaan ihan laidasta laitaan ehdottaa kunhan suunnilleen natsais toiveisiin.

kirsukas kirjoitti:



¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
- Arkisin (ainakin) noin tunnin lenkki (joskus hölkäten/pyörällä) + pissatukset. Viikonloppuisin pidemmät lenkit ja vapaana juoksentelua (tätä myös arkena mahdollisuuksien mukaan). Koirapuistoilua silloin tällöin (riippuen tykkääkö puistoilla). Uimassa käyttäisin myös mielelläni.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
- Rivitalo taajamassa.

¤ Lapsien määrä
- Ei ole, mutta sukulaisilla pieniä lapsia joiden kanssa pitäisi tulla toimeen.

¤ Aiemmat koirakokemukset
- Nykyisen uros mäykyn lisäksi molemmilla on ollut lapsena perheessä koiria.

¤ Harrastustoiveet
- Lenkkikaveriksi olisi pääasiassa tulossa, mutta myös agilityä olisi kiva kokeilla. Kotitokoilua tulee ainakin harrastettua. Canicross ja koirahiihto ovat alkaneet kiinnostaa.

¤ Turkkitoivomukset
- Ei karvatonta tai kovin vaikeaa turkkia. Viikottainen harjaus on ihan ok (myös trimmaus on ok). Ei kauhean kylmänarka.

¤ Minkä kokoinen koira
- Koolla ei ole väliä, mutta jätti ja mini eivät tuskin vastaa sitä mitä on hakusessa. Maavaraa reilusti enemmän kuin nykyisella maastonakilla.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
- Ei metsästysviettiä tai ainakaan kovin voimakasta sellaista. Metsässä liikkuessa ja esim. mökillä olisi kiva pitää vapaana (korjaan että ehdottomasti irtipidettävissä oltava). Miellyttämishalua saisi jonkin verran olla, mutta pieni jääräpäisyys ei haittaa. Perheeseen kiintyvä ja vieraille ystävällinen, mutta jokaista vastaantulijaa ei tarvitse tervehtiä. Haukkuherkkyys ja äänekäs vahtiminen eivät ole toivottavia piirteitä. Leikkisyyttä saa olla. Toisten koirien kanssa saisi tulla toimeen (aiotaan tottakai pennusta asti totuttaa muihin koiriin). Itsevarmuutta "sopivasti" mutta ei liikaa.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
- Nahkacollie (myös pk mietinnässä) ja eurasier ainakin ovat tällä hetkellä harkinnassa. Nyt myös dalmatialainen(haukkuherkkyys?), suomenlapinkoira (myöskin haukkuherkkyys?), walesin- ja englanninspringspanieli, bostoninterrieri, labbis (liian tarmokas ehkäpä?, Irlanninsetteri (no joo... ei vielä, mutta saahan sitä haaveilla tuo yläkulman maskottikoira taitaa mennä myös tähän haaveilu osioon...) ja monia muitakin. Sprinkut tällä hetkellä tuntuisivat sopivan monipuolisilta. Mutta saa tosiaan ihan laidasta laitaan ehdottaa kunhan suunnilleen natsais toiveisiin. Samojediin olen totaalisesti ihastunut nyttemmin...

Lisäyksenä harrastuksiin canicross ja koirahiihto, sekä kiinnostavana rotuna samojedi. Meille saattaa koira tulla "jo" puolen vuoden päästä niin alkaa paineet kasvaa että löytyis sopiva rotu

Mä voisin omasta takaa suositella dalmatialaista :)

Sopii hyvin kerrostaloon. Ovat erittäin aktiivisia, ja omalaatuisia koiruuksia.
Turkki on helppo hoitaa, ei tarvitse koko aikaa harjata, trimmata tai mitään muuta.
Keskikokoinen rotu, suht helppoja kouluttaa koska ovat mielyttämis haluisia.

Miinuksia en ainakaan omasta uroksesta ole vielä löytänyt, tai no, ehkä se että ainakin tämä herra on kaikkien kaveri, ja rakastaa aivan kaikkia :D

Suomenlapinkoiran tuolla mainitsit kiinnostavaksi roduksi, niin kommentoinpa sen osalta hieman. Moniin kohtiin toki slk istui, mutta löytyi sieltä myös niitä kohtia, mitkä ei toiveisiinne täsmää.

Suomenlapinkoirat ovat yleensä koulutettavissa irtipidettäviksi, mutta lähtökohtaisesti ne ovat yleensä peruspaimenia vähempi laumaviettisiä ja pitävät luonnostaan helpolla hieman pitempää etäisyyttä omistaansa. Saalisviettiä yleensä löytyy (kuten koiralta kuin koiralta) niin, että edestä lähtevien jänisten yms perään saatetaan sinkaista, mutta tullaan pian takaisin. Varsinaista riistaviettiä ei yleensä ole paljoa. Jonkinverran koulutuskysymys, miten saalisvietti saadaan haltuun. Omista lappalaisistani (1slk, 2lpk) nuorin ei ole tainnut jäniksiä nähdä, mutta ei ainakaan metsäkanalintujen perään lähde. Keskimmäinen lähtee jänisten perään, mutta kääntyy heti käskystä. Vanhin ei lähde perään ollenkaan, kun on oppinut, ettei se ole suotavaa.

Suomenlapinkoira on rotutyypillisesti haukkuherkkä. Yksilöllisiä eroja löytyy, mutta koska on ollut ilmoittava vahti sekä haukulla paimentava, niin herkästi myös ääntä käyttää. Soveltuu kuitenkin myös kerros/rivitaloon, mutta sisällä haukkumattomuuteen kannattaa kiinnittää huomiota heti pennusta. Oma lauma ei huuda omakotitalomme pihalla ollessaan ohikulkevia koiriakaan, kun on siihen opetettu. Saattavat ohikulkeville koirakoille sanoa ehkä kerran tai kahdesti "hau". Omaan pihaan tulevat haukkuvat kyllä, se on sallittua. Kaksi vanhinta (+iso määrä muita lappalaiskoiria) minulla on ollut kerros/rivitaloissa ongelmitta.

Etenkään urokset eivät välttämättä tule toimeen vieraiden urosten kanssa. Nartut tulevat yleensä hieman paremmin vieraiden koirien kanssa toimeen, mutta niitäkin narttuja kyllä löytyy helposti, jotka eivät ole kovin koirasosiaalisia. Tämä on jossain määrin rotuominaisuus, johon ei voi vaikuttaa sosialistamisella. Ei siis ole välttämättä koirapuistokoira. Jos se on kuitenkin teille tärkeää, niin suosittelen ehdottomasti narttua ennemmin.

Oma lauma minulla kulkee monta kertaa viikossa vapaana lenkit. Panostan kuitenkin irtioloon ja luoksetulon opettamiseen heti pennusta, koska se on minulle hyvin tärkeää. Minulla on omassa kotilaumassani kolme urosta, joiden kesken ei ongelmia ole ollut, mutta kaksi vanhinta eivät tule vieraiden urosten kanssa toimeen, jos uros iholle tulisi. Reeneissä yms sietävät ongelmitta toiset urokset, mutta koirapuistoihin en edes kuvittelisi vieväni noita. Nuorin on vielä sen verran pentu (vasta 1v), etten sen suhtautumisesta osaa vielä sanoa. Se muotoutuu vielä iän myötä, kun aikuistuu. Oletuslähtökohtana pidän, että aikuistuttuaan uros ei vieraiden uroksen kanssa leikkimielessä juttuun tule.

Hei, kiitos vastauksista!

Dalmis tosiaan aivan ehdottomasti tullaan joskus ottamaan kun päästään omakotitaloon muuttamaan, eli vielä ei taida sen aika olla. Rodusta on aina kiva kuulla lisää henkilökohtaisia kokemuksia. :)

Suomenlapinkoira pyörii kovasti päässäni. Kaksi hyvin tuntemaani yksilöä (narttu ja uros) ovat juurikin tuollaisia, että vieraat koirat eivät ole mieleen, mutta tutut koirat sietävät erinomaisesti. Niinkään koirapuistoilu itsessään ei ole niin tärkeää, mutta seuraavalta koiralta toivoisin kykyä tulla toimeen vieraampienkin koirien kanssa. Narttu on seuraavaksi ihan senkin takia tulossa, että nykyinen uros ei mitä luultavammin toista urosta sietäisi.

Samojedissa olen näkevinäni samoja piirteitä kuin suomenlapinkoirassa, mutta juurikin koirasosialisuus on käsittääkseni huomattavasti parempi(?).