Koirat.com

Juu elikkäs, tämä opiskelija etsii koiralleen kaveria ja itselleen toista harrastustoveria. Tällä hetkellä omistan mittelspitzin ja parin vuoden päästä olisi mahdollista hankkia toinen koira.
Lisäksi omistan kaksi iäkästä marsua.

Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Aamulla pissitys.
Päivällä tunti tai kaksi vapaana juosten.
Iltapäivällä vapaana juoksua tunti tai kaksi.
Mahdollinen iltapissatys tai hihnalenkki.

Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Omakotitalo kylällä. Pieni matka kaupunkiin, joten sielläkin tulee käytyä. Myöhemmin muutto rivariin tai kerrostaloon.

Lapsien määrä
Ei ole.

Aiemmat koirakokemukset
Ikäni olen koirien parissa työskennellyt ja kokemusta on mäyräkoirasta sakemanniin. Tällä hetkellä omistan mittelin, joka onkin ensimmäinen koirani.

Harrastustoiveet
TOKO ja agility ovat sellaiset joita vähintään kokeillaan. Jos menee hyvin ja molemmat innostuu niin voisi jopa kisoihinkin mennä. Näyttelyissäkin tulee käytyä.
Sitten olisi myös juoksua ja hiihtoa lyhyt- tai huskyvaljailla silloin tällöin. Uintia kanssa!
Mitään ei kuitenkaan harrasteta hiki hatussa aina kun kerkeää, vaan innostuksen ja koiran mukaan.

Turkkitoivomukset
Ei väliä.

Minkä kokoinen koira
Ei enää yhtä pientä kuin tämä nykyinen on. Eli keskikokoinen olisi se paras koko, myös iso käy. Ei jättiä.

Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Omaa luonnetta saa olla, metsästysvietti hallittavissa, helposti motivoitavissa (herkuilla että leluilla), omistajaansa sen verran kiintyvä ja yhden ihmisen koira että ei mielellään lähde hortoilemaan kauas. Ei sekoa jos tekeminen jää vähemmälle. Nykyinen koira säikähtää/pelkää jos kuulee oudon äänen, joten rohkeampaa kaipaisin, vaikka sekin osittain koulutuskysymys.

Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
FCI 5 ja 2, erityisesti pinseri kiinnostaa. Yleisesti ottaen vahtikoirat on se mun juttun, haluan antaa koiralle tekemistä mihin se on tarkoitettu. Dalmatiankoira on kanssa mietintämyssyn alla.
Rodun terveys on tärkeä, hyvin sairasta rotua en halua ottaa.

Mulla on otain rotuehdotuksia sulle:))

Suomenlapinkoira
Oon ehdottanu lapinkoira varmaan jokaselle vastaan tulijalle tähän mennessä mutta se tuntuu sopivan sullekkin:DD. Liikunta määrä on ihan loistava, tyytyy varmasti tohon ja vielä kun pääsee vapaana juoksemaan ni liikaa energiaakin saadaan pois:).Lapinkoirahan tottuu melkeempä mihin taloon vaan, ite asun rivarissa ja tyytyväinen on koira ihan ollu. Voipi harrastaa lähes mitä vaan, ite harrastetaan jälkeä,tokoa ja agilitya. Keskikokonen on kooltaan ja turkki on tosi helppohoitonen vaikkei välttämättä ekalta katsomalta uskois. Helppoja on ollu kouluttaa ne yksilöt joiden kanssa mä oon työskennelly, helppo motivoida eikä oikein oo metsästysviettiä, paimennusvietti on aina tärkeempi eli eipä lähe hirveesti minnekkää hortoilemaankaan. Eikä se koira sekoakkaan jos on välillä vähän tekemisen puutetta, välillä kun on koulussa kiireitä ja pitää juosta paikasta toiseen pää kolmantena jalkana ni tuntuu ymmärrätävän ja keksii sillon omaa puuhaa lelujensa ja luiden parissa(::. Rotu on terve sillä ei oo paljon jalostettu erilaiseks.

Dalmatiankoira
Näistä mulla ei oo kaamesti kokemusta, mutta kyllä toikin rotu varmasti sopis, kerrostalo asuntoon en kyllä varmaan dalmatiankoiraa ottais mutta rivariin kylläkin. Turkkihan on helppo, kiva luonne yleisesti ottaen, liikuntamäärä tuntuu tässäkin kohtaa loistavalta mulla on tainnu olla kaks dalmatialaista joskus pari vuotta sitten treenauksessa ja kyllä nää kaks vähän sitä kunnon johtajaa tartti, mutta kyllä nekin saa ihan kunnolla käyttäytymään.

Samojedinkoira
Turkin eteen joutuu vähän näkemään vaivaa,mutta pakko sanoa että on kyllä sen arvosta hommaa. Easy kouluttaa,sopii mun mielestä mittelin seuraks ja tulee toimeen toisten koirien kanssa mikä muuten jäi lapinkoirasta ja dalmatialaisista sanomatta. Lapsiystävällinen, sopii niin tokoon,agilityy,jälkee mitä sä sitten ikinä haluaisit kokeilla:)).


Onnea koiran hankintaan!!

:D Mä peesaan taas Ellua. Samojedi sopisi mainioisti noihin kriteereihin. Käy vilkasemassa:

SAMY

Wikipedia artikkeli

Kyllähän dalmatiankoira sopii sinun kriteeteihisi paremmin kuin hyvin minunkin mielestäni. Jotain tässä hiukan kommentoin, kysele toki lisää jos jotain tahdot tietää! :)

Dalmis on hyvä harrastuskoira, vaikka sitä jotkut tykkäävätkin parjata hiukan, mutta niin monia toko- ja agi-dalluja tiedän, että uskallan väittää sen olevan loistorotu niihinkin puuhiin. Esimerkiksi agi-foorumilta löytyi muistaakseni pitkä ketju aiheesta dallut ja agility jossa asiaa on puitu hyvin. Juoksu- ja hiihtoharrastushan istuu tietenkin juoksevaiseen rotuun mainiosti.

Turkki on helppo ja käytännössä siinä ei ole mitään hoidettavaa, lika lähtee pyyhkimällä ja harjaamista ei suositella. Miinuksena se, että sitä valkoista pikkupiikkikarvaa löytyy sitten varmasti joka paikasta.. Luonnetta ja itsepäisyyttä on, mutta kun sinullakin tuntuu koirakokemusta olevan niin se tuskin lienee mikään ongelmaksi muodostuva asia on. Dallua on helppo pitää irti, ei lähde haahuilemaan omia polkujaan vaan pörrää melko lähellä koko ajan. Mulla on ollut itsellä vain uroksia, mutta niillä ei ole koskaan ollut ongelmia toisten koirien kanssa, eli ovat vähän semmosia "kaikkien kavereita". Mitä enemmän koirakavereita mukana lenkillä ja harrastuksissa, sen kivempaa. (Oletuksena tietenkin että nuoresta lähtien näkee muita koiria, mutta niinhän se nyt on kaikkien rotujen kanssa, heh) Lapsiystävällisyyttä et itse tainnut kriteeriksi mainita, mutta loistoja lapsiperheen koiria ovat kyllä myös.

Kerrostalossa asuminen ei minusta ole mikään ongelma. Olen itse asunut niin kerrostalossa kuin omakotitalossakin kahden eri dallun kanssa eikä siinä elossa ole mitään eroa oli asumismuoto mikä tahansa. (Kotona levätään, ulkona touhutaan - ja dalmis oppii sen kyllä, eli ei sekoa päästään jos joka päivä ei ole täyteen ahdettu puuhaa ja ohjelmaa) Ei myöskään mikään haukkujarotu kun pennusta lähtien opettaa vaan että haukkumista on turha edes harjotella.

Dalmatiankoirahan on melko terve rotu, kiusanhenkinä pyörii allergiat ja uraattikiteet. Nämäkin johtuvat yleisesti vain väärästä/sopimattomasta ruokavaliosta ja mikäli niitä ilmenee, pysyvät ne sitten oikealla ruokavaliolla poissa.

Kiitosta vastauksista! :)

Samojedia en olekkaan miettinyt sen kummemmin, luenpa siitä lissää!
Lapinkoiraankaan en ole kiinnittänyt huomiota, eikä se ole niin iskenyt.
Dalmatiankoiraan kiinnostus taas kasvoi! Allergiat tulee tuskin olemaan suuri ongelma, syötän koiraani luonnonmukaisesti ja tulen myös syöttämään muitankin.
Lapsiystävällisyys ei ole välttämätöntä, mutta tulen totuttamaan mahdollisimman moneen muksuun. Nykyinen koira rakastaa lapsia ja haluais nuolla kaikkien naamat mutta lapset ei tykkää.
Mitä olen nyt lukenut niin dalmatialaiset on itepäisiä, mutta uskoisin pärjääväni, osaa tämä pikkuinenkin olla aikamoinen riiviö ja jääräpäinen!
Mites muuten dalmisten luusto, onko hyviä lonkkia tai vastaavia?
Ja entäs näiden luonteen "huonot/huonoimmat puolet"?

Kiva kuulla että dallut kiinnostaa!

Rakenteellisia sairauksia ei paljon ole sopusuhtaisen kropan ansiosta, mutta juuri jostain luin että lonkkavian lievät asteet ovat jonkin verran yleistyneet, tässä siis vain tarkkana kasvattajan ja koiran suvun kanssa. :) (Omien tai tuttujen dallujen kanssa ei siis ole ollut mitään rakenteeseen tai luustoon liityviä ongelmia, satunnaisesti selailen uusia lonkkakuvaustuloksia KoiraNetistä ja ihan "mukavaa" luettavaa ne usein dallujen ostalta on) Keskimääräinen elinikähän näillä on melko korkea, reippaasti yli 10 vuotiaiksi elävät, jopa sinne 15 vuoteen asti.

Luonteen huonoin puolin on varmaan se jästipäisyys. Mulle se tarkoittaa sitä että nämä ei lennä pelkästä omistajan katseesta kuuhun ja takaisin, vaan sitä 'omaa tahtoa' löytyy. Dallu oppii kyllä nopeasti, mutta se myös oppii helposti niitä ei-toivottuja tapoja, eli omistajan on oltava koiraa nokkelampi ja huumorintajukaan ei ole pahitteeksi. ;) Mutta pennusta lähtien kun pitää johdonmukaisen linjan niin näppärän koiraihmisen käsissä dallun kanssa saa aikaan paljon hyvää ja kivaa. "Se oppis varmaan puhumaan jos joku jaksais opettaa" - Sanoi isäni joskus edellisestä dalmisuroksestani.

Hienoa että on noinkin terve rotu!
Sama juttu on täälläkin tuon koiran kanssa "oppii helposti niitä ei-toivottuja tapoja". ;) Kuitenkin, kuulostaa tosi mukavan kuuloiselta rodulta, pitää laittaa korvan taakse mietintään kun toisen koiran otto aika on lähempänä. :)