Koirat.com

Kukaan ei ole näemmä aloittanut vanhalla foorumilla ollutta topicia uudestaan, joten tässäpä ollaan. En tutustunut vanhan laudan ketjuun kovinkaan tarkoin, joten jospa tässä saataisiin samat keskustelut uudestaan aikaan.

Tarkoitus olisi siis siirtää ainakin nuorempi koira nappulat + satunnaiset (liha, kananmunat, maitotuotteet jne)lisukkeet-ruokinnasta sekaruokinnalle, jossa nappulaa olisi alle puolet ja lihaa ja elimiä loput. Kysymys kuuluukin, mitä kaikkea tarvitsee huolehtia, että kasvava koira (6kk ja tietenkin vanhempikin koira, jos lähtee samalle linjalle) saa kaiken tarvitsemansa? Lisävitamiineja? Kalkkilisä? Ja kuinka tarkkaa yleensäkään noiden kanssa puljaaminen on?
Täysin raakaruokinnalle ei ole varaa opiskelijan siirtyä kahden koiran kanssa, vaikka monet sen väittävätkin olevan halvempaa kuin nappularuokinta. Meillä kuitenkin koirat ovat olleet J&V- sekä Jeppe-nappuloilla ruokittu ja vaikea uskoa, että minkäänlaista lihaa ja lisäravinteita saisi samaan hintaan. Nytkin sekaruokinta menisi sillä linjalla, että jos on oikeasti todella tiukka kuukausi rahallisesti, niin todennäköisesti sen aikaa mentäisiin vanhalla linjalla, mutta muutoin kumminkin lihaisammalla ravinnolla.

Vinkkejä, kokemuksia ja mielipiteitä ihmiset?

Mä pohdiskelen näitä samoja asioita ja olisi kiva kuulla kokeneimpien ihmisten kokemuksia.
Itse en niinkään ajattele tässä sitä raha puolta vaikka se ei puissa kasva meilläkään, haluan vain ruokkia rakkaat luppakorvat mahdollisimman hyvin.
Kennelrehun rekka taitaa kiertää melkolailla ympäri suomenmaan? Niiltä saa etukäteen tilattua vaikka mitä "herkkuja" koirille ja hakea sitten jostain paikasta aikataulun mukaisesti.
Meistä taitaa tulla ko. firman asiakkaita

Millaisia kokemuksia muilla on kennelrehun kanssa asioimisesta?

Kalkkilisä nyt ainakin on syytä ottaa käyttöön jos nappulaa on alle puolet ruuasta.

^^ Meillä on koira (tai nykyisin koirat) syöneet Kennelrehun tuotteita jo reilun vuoden ajan. Ei valittamista, ovat edullisia (<-mä kyllä ajattelen rahapuoltakin, kun on kaksi koiraa ruokittavana ja muutenkin taidan olla melkoinen talousihminen), auto on tullut aina ajallaan ja palvelukin ollut ystävällistä.

On tosin muutamia tuotteita mitä en enää osta, lähinnä hajun vuoksi. Toinen on naudan maha joka on Kennelrehulla pesemätöntä, ja toinen on raaka jauhettu lohi. Mutta yleisesti omalta osaltani voin suositella.

(Tämä ehkä hieman väärän otsikon alla, mutta saa siirtää...)

Me laskeskeltiin juuri kuluvalla viikolla, että nykyinen ruokinta tulee jopa halvemmaksi kuin nappula-aikaan. Ainakin niiden nappuloiden osalta, mitä oma koira söi.
Tulee myös hieman väärän otsikon alle, mutta meillä koira syö lähinnä ns. kotiruokaa, ei siis barffaa ja nappuloita syö hyvinhyvin satunnaisesti. Kun syö nappulaa, niin en anna mitään lisäravinteita. Meillä perustan luo keitetty riisi ja kennelrehun jauheliha (kalkkuna). Sen lisäksi saa öljyjä, b-vitamiinia, teräsrekkua, c-vitamiinia kuureina, kauraleseitä, erilaisia hapanmaitotuotteita, raakaa kananmunaa, raakaa kalaa toisinaan, raakoja luita jne. Me ollaan ruokittu koiraa jo pitkään näin, koska sille tuli iho-oireita kaikista nappuloista. Ainakin vielä se on hengissä ja voi hyvin

Kennelrehun auto toimii todella hyvin. Soitan aina päivää-kahta aiemmin ja teen tilauksen. Auto ja ruuat tulee ajallaan. Jonottamiseen kannattaa välillä varata aikaa, mutta systeemi on muutoin kyllä äärimmäisen hyvä.

Kalkkilisä nyt ainakin on syytä ottaa käyttöön jos nappulaa on alle puolet ruuasta.

Vaikka koira söisi JOKA päivä raakoja luita sekä saisi kananmunan aina kuorineen?

Monna kirjoitti:


Vaikka koira söisi JOKA päivä raakoja luita sekä saisi kananmunan aina kuorineen?

No silloin se on eri asia. Mä käsitin tuosta aiemmasta viestistä (Samajan viesti muistaakseni) että nappulaa olisi alle puolet ja loppu koostuisi lihasta + sisäelimistä ja satunnaisesti muista jutuista.

Täällä mennään kanssa sekaruokinnalla ja Kennelpakasteiden lihoilla. Sanoisin että hieman päälle puolet koiran ruokavaliosta on lihatuotteet+muu ja loput nappulaa ja HauHau Championin nappuloita. Lihatuotteisiin kuuluu Kennelpakasteiden paketit, joita saadaan ostettua lähimarketista, kerran viikossa maksa/sydän/munuainen/naudan kieli, joita yleensä löytyy liha-altaiden alelaareista halvalla. Jokaiseen ateriaan kuuluu loraus lohiöljyä ja viiikottain tulee mukaan pari kananmunaa, raakoja possun kylkiluita, piimää, raastettua raakaa porkkanaa ja keitettyä riisiä + namit, jotka ovat kuivia ruisleivänpaloja, nakkeja, kurkkua ja Pedigree-hammassuojaluita. Kennelpakasteiden tilalle saattetaan joskus ostaa NEUta, lähinnä kana/kalkkunamassaa maistuvuuden takia.

Hyvin ollaan pärjätty tällä valiolla, etenkin lohiöljy teki terää, minä kun inhoan raa'an kalan käsittelyä, joten tahdoin skippaa sen session jotenkin ja kalanmaksaöljy aiheutti lievät hengitysaromit koiralle.
Kyseessä on 10-vuotias aktiivinen, 14 kg kiloinen sekarotuinen leikkaamaton uros joka saa ruokaa 200-300 g päivässä kerran, lihaa yrittänyt vaihtaa hieman vähärasvaisempiin vaihtoehtoihin (lintua ja riistaa), koska jonkinlaista lihoamista on havaittavissa.

Sekaruokinta meilläkin. Noin puolet kuivamuonaa ja puolet lihaa, yleensä Vauhti-Raksun autosta ostettua. Lihana possua, hevosta, lammasta, lohta ja broilerin sisäelinseosta vaihtelevasti. Lisäksi kananmunia satunnaisesti. Lohta syötän korkeintaan kerran viikossa. Rypsiöljyä joskus lorauttelen ruokaan, muuten ei tule mitään lisäiltyä.

Meillä mennään nykyään myös sekaruualla ja olen löytänyt ehkä maailman parhaan lisäravinteen! Osteomax-K sisältää mm. magnesiumia, kalkkia ja D-vitskua, homeopaatti sitä meille suositteli. Niin loppui vanhemman koiran tärinä ja krampit ja nuoremmankin luotan saavan tarvitsemansa kivennäiset ym. kun liikkuu niin järjettömästi. Suosittelen.

Lisäksi saavat sitten kala- ja helokkiöljyä plus vanhempi vatsaa ja päänuppia tasapainottavaa kauranversouutetta.

D-vitamiini kannattaa aina, mutta kramppeihin toimii parhaiten nimenomaan kalium ja magnesium. Neuro-B-vitamiineja kannattaa aina harkita. Mutta tuotteita löytää halvemmallakin.

^ Jeps, nimenomaan magnesiumin puutteesta taisi olla noiden tärinöiden yms. kanssa kyse, koira kun sai vielä sinkkiä minkä kuulin näin jälkikäteen olevan Mg:n vastavaikuttaja eli on varmaan haitannut sen vähänkin imeytymistä..

Magnesiumin määrä on sen verran sinkkiä korkeampi, että uskoisin nimenomaan sinkin kärsivän siitä, että magnesium vie imeytymisreitin. Tuntuu muutenkin siltä, että ei tuota asiaa paljoakaan kannata murehtia - enemmänkin teoriaa kuin käytäntöä.

Ema kirjoitti:

Puolet ja puolet, mutta jos nappulat itsessään sisältävät runsaasti valkuaista ja lihaa, niin entäs silloin, paljonko lihaa uskaltaa lisätä nappuloihin? Milloin lihaa ja valkuaista on "liikaa"? Jos nappulat sisältävät esim. 40% ja annan 100g nappuloita ja 100g lihaa, niin olenko ihan hakoteillä jos saan silloin suhteeksi n.73/ 133g (kuiva- ainetta), olettaen että liha sis.n 66% kosteutta. Ja mitäköhän se sitten jo valkuaismäärää nostaa, vai itseasiassa laskeeko, eihän se lihakaan pelkkää protskua ole...
Plaah.

Sarahia kirjoitti:

[quote=Ema]Puolet ja puolet, mutta jos nappulat itsessään sisältävät runsaasti valkuaista ja lihaa, niin entäs silloin, paljonko lihaa uskaltaa lisätä nappuloihin? Milloin lihaa ja valkuaista on "liikaa"? Jos nappulat sisältävät esim. 40% ja annan 100g nappuloita ja 100g lihaa, niin olenko ihan hakoteillä jos saan silloin suhteeksi n.73/ 133g (kuiva- ainetta), olettaen että liha sis.n 66% kosteutta. Ja mitäköhän se sitten jo valkuaismäärää nostaa, vai itseasiassa laskeeko, eihän se lihakaan pelkkää protskua ole...
Plaah.

Elikkäs viestini siirrettiin tänne :)

Tarkennetaan siis vielä. Otetaan esimerkiksi yksi katsomistani nappuloista, joka sisältää
40% lihajauhoa
29% protskuja

Jos annan sapuskaa suhteessa 100g napuloita ja 100g lihaa, tuleeko lihaa "liikaa" vai voiko tuon oikean lihan laskea kuiva- aineeksi, jolloin tekisi tuon n. 40g.(nappuloista) +33g. (liha kuiva- aineena)/ 133g (nappulat+liha kuiva- aineena) eli himpun yli puolet lihaa? Kyseessä kasvunsa loppupuolella oleva nuori, energinen koira.

Mutta sitten tuohon ongelmallisempaan. Osaako joku laskea paljonko protskuja ko. sörsseli sisältää, jos otetaan lihaksi vaikka 15g/ 100g protskuja sisältävä liha? 33% ? 22% ? Millä ihmeen kaavalla tuossa tuoreen lihan proteiinit ja kuiva- aineen protskut saadaan vertailukelpoisiksi?

Ruoka toki säännöstellään sen mukaan miltä koira näyttää, se toimii energialaskurina, mutta ettei sapuska mene liian valkuaisainepitoiseksi (yli 30% tälle koiralle kyllä liikaa), niin mietin pitääkö sitten kuitenkin valita kevyempi ruoka. Vai kummin päin se menee, nouseeko vai laskeeko, kun laitetaan lihaa sekaan? :)

Olipas sekava sepustus.

Kirjoitin pidemmän sepustuksen, mutta kiitos foorumisoftan, se häipyi bittitaivaaseen... oikeasti, onko aivan mahdotonta palauttaa normi toiminnallisuus, eli toimiva back?

No joo. Lyhennetään sitten.

Älä välitä valkuaisesta. Ei sillä ole väliä. Rasvalla on.

Muuta kaikki prossat ensin grammoiksi. Sitten otat veden pois, ynnäät jäljelle jääneet yhteen ja lasket summasta niiden grammojen mukaan kuiva-aineen prossat.

Esim. 100 g lihassa on 20 % eli 20 g valkuaista, 15 % eli 15 g rasvaa, 5 % eli 5 g mineraaleja ja 60 % eli 60 g vettä. Vesi otetaan pois, niin jäljelle jää 20+15+5=40g (tai 100-60, sama asia) kuiva-ainetta. Siitä 20g valkuaista on 50 %, 15 g rasvaa on jotain 37,5 % paikkeilla ja 5 g on 12,5 %.

Joten sinun täytyy aina tietää vähintään kolmen määrä, että voit laskea sen puuttuvat neljännen ja prossat. Kuivamuonissa tulee mukaan lisäksi hiilihydraatit.

Et voi periaatteessa verrata suoraan lihan kuiva-määriä ja kuivamuonaa, koska kuivamuonissa on luokkaa 10 % vettä - se täytyy vähentää ensin laskuista. Mutta joo, käytännön elämässä päästään riittävän lähelle.

Lue tuo. En tiedä mitä siitä hyödyt, mutta onpahan pari laskuesimerkkiä
http://www.jakkelehtonen.fi/katiska/ravitsemus/laihuutta-lihapatojen-aaressa/

Ok. Noin sitä jotenkin koitinkin laskea, mutta tulos oli niin huima valkuaisainemäärä... 29%/ g. + lihan protskut.../ kokonaiskuiva- ainemäärä, niin tulla tupsahti jo tuo 33% lukemaksi, joka kuulostaa jo aika hurjalle, enkä keksinyt miten sen saa suoraan verrannolliseksi. Ei siis mitenkään.
Valmistaja väittää ruuassa olevan 4050kcal/ kg, jossa 36% koostuu valkuaisaineista, 32% rasvoista... Raakarasvaksi ilmoitetaan 16% ja siihen siis lihat päälle. Ja öljyt. Ja kananmunat. Ja rautalankaa.

Laske aina ensin aidot grammat, ja vasta sitten prossat. Grammoilla kuitenkin pelataan, prosentti on vain suhdeluku, joka ei sinällään merkitse muuta kuin yksi sadasta.

Kun sotket lihaa ja kuivamuonaa, niin laske ensin kuinka paljon saat vaikkapa valkuaista lihasta ja kuinka paljon kuivamuonasta, grammoina, ja ynnäät ne. Sitten punnitset kokonaisannoksen, ja lasket siitä prosentit. Kun sekoitat eri vahvuuksia, niin silloin aina laimennat. Tai vahvistat, riippuu kumpaa mietit perusaineena ;)

Pussien kalorit ovat laskennallisia. Ne on joko suoraan muunnettua Atwaterin kertoimilla grammoista, tai ynnätty jollain valmistajan omalla systeemillä. Ne ovat kuitenkin aina teoreettisia kaloreita, joilla ei ole mitään tekoa elävän elämän kanssa.

Et tiedä kuinka suuren osuuden energiaravintoaineista ylipäätään pystytään hyödyntämään. Raakavalkuainen pitää sisällään ihan kaiken, myös kasvispuolen valkuaisen tai luut - eikä niiden hyötysuhde ole korkea tai on nolla (raakaproteiini itseasiassa kertoo vain typen määrän ruuassa). Sitten mukaan tulee se, että jos jotain käytetään johonkin muuhun, niin siitä ei saada energiaa. jokainen protskugramma, joka menee uuden kudoksen tuottamiseen, on pois energiatuotosta. Sama juttu rasvoilla ja hiilareilla. Ja protskuja ei edes käytetä energiaksi, ellei ole pakko - eli rasvaa ja hiilareita ei ole tarpeeksi. Ylimäärä proteiineista (siis aminohapoista) pissitään pihalle, niistä ei tehdä edes läskiä.

Kun miettii energiaa, niin ainoa, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on rasva. Ja pitää mielessä, että korkeampi proteiini itseasiassa laskee kokonaisenergiaa verrattuna korkeampaan hiilihydraattiin.

Jagster kirjoitti:



Kun sotket lihaa ja kuivamuonaa, niin laske ensin kuinka paljon saat vaikkapa valkuaista lihasta ja kuinka paljon kuivamuonasta, grammoina, ja ynnäät ne. Sitten punnitset kokonaisannoksen, ja lasket siitä prosentit. Kun sekoitat eri vahvuuksia, niin silloin aina laimennat. Tai vahvistat, riippuu kumpaa mietit perusaineena ;)

KIITOS. Taas.
Ja miten selvitetään nappuloiden lihaperäinen valkuainen? Lihajauhon osuus raakavalkuaisesta?
Eli periaatteessa laimennan nappula- annosta lihalla?
Kokonaisannos 100g+ 100g vai 100g+ liha kuiva- aineena? :)

Ja sama pätee siis rasvan laskemiseen? Tai tarvinneeko tuota loppupeleissä laskea: energiamäärä kuulostikin jo hyvälle tuossa annoksessa (kun tälläkin hetkellä vetelee sellaista 750-850kcal päivässä, jolla pysyy hyvin kasassa) ja rasvaakin pitäisi olla tarpeeksi. Tuon annoksen energiamääräksi sain siis 750kcal: nappulat, liha, öljyt. (Kananmuna siihen sitten sillointällöin päälle, keltuainen oli muistaakseni jotain 280kcal luokkaa?)
Kuulostaako rasvan määrä riittävältä ja valkuaisen määrä maltilliselta?
Tai voiko koiralle edes antaa liian tujua ruokaa, jos pysyy kuosissaan ja pakki toimii? Laimeammalla nappulalla, ilman munia, pienemmällä rasvalisäyksellä ja pienellä lihamäärällähän annoskoko toki kasvaisi samassa kalorimäärässä, mutta ensimmäinen vaihtoehto tuntuu jostain kumman syystä mielekkäämmältä.

muoks*
Jonkunlaisen laskelman sain, että tuo sotkotus sisältäisi
n.35% rasvaa (47g/ 133g)
n.33 % raakavalkuaista (44g/ 133g)
n.32% muuta (42g/ 133g)
Energiaa 750kcal, kalsiumia 1810mg, fosforia 1350mg
Sis. nappulat100g, liha100g + öljyt. Nappuloiden kosteutta ei ole huomioitu, eikä kananmunia, joita ei ihan joka päivä saa.

Miten ruokitte sillä 50/50 tyylillä? Eli onko ruuasta silmämääräisesti puolet lihaa ja puolet nappulaa? Vai tilavuudesta? Vai painosta?