Koirat.com

Puolen vuoden lääkärikierteen jälkeen ell epäili kasvaimia (polyyppeja) nenässä.

Viime talvena alkoi aivastelu, rään yskiminen ja lievä lämpöily. Ensimmäisellä käynnillä oli hengitystieäänet lievästi korostuneet sekä lämpöä. Kennelyskä epäily ja Loxicom kipulääke sekä Amoxiclav antibiootti 7pv.

Yskiminen väheni ja meni melkeinpä pois.

Helmikuussa sitten alkoi uudelleen, yski ja sylki limaa sekä aivasteli ja oli selkeästi todella kipeä. Kennelyskä epäily sekä yskänlääke, Clavubactin antibiootti ja Rimadyl.

Oireet ei poistunut niin mentiin uudelleen. Nielu tähystettiin sekä rintaontelo kuvattiin. Diagnoosi nielurisat tulehtunut, röntgenissä ei havaittu poikkeavaa. Otettiin bakteeriviljely ja aloitettu Doximycin antibiootti 15vrk.

Oireet ei poistunut, joten päädyttiin nielurisaleikkaukseen.

Risaleikkauksen jälkeen liman eritys ja yskiminen loppui. Aivastelu ei. Joten jälleen kerran eläinlääkäriin hakemaan stronghold kuuri. Oireet vähenivät mutteivat poistuneet.Tähän ell epäili siitepölyallergiaa, sillä lainaten lekuria "kyllä yksi stronghold kuuri auttaa nenäpunkkiin". Sanoi että suosittelee tähystystä (nielu) jos oireet ei lopu.

Nyt viimeisimpänä tähän "soppaan" tuli sitten tassujen bakteeritulehdus, otettiin ihonäytteet ja ei löytynyt hiivaa tai sientä. Fuciderm rasvaa ja malaseb shamppoota hoidoksi. Lisäksi kefavet antibiootti. Antibiootti ei pysynyt sisällä, joten päätettiin lopettaa se ja jatkaa rasvauksella.

Tänään sitten vaihdoin eläinlääkäriä ja saatiin Interceptor kuuri. Tämänpäiväinen lekuri epäili polyyppeja eli kasvaimia nenäontelossa, ja suositteli että käydään tutkituttamassa nenäontelot, mikäli oireilu ei täysin poistu tämän kuurin myötä. Tassut on hyvässä kunnossa ja epäili mm. stressin aiheuttaneen tulehduksen (=järsii tassujaan kun stressaa yksinoloa, alkoi nimittäin heti muuton jälkeen).

Järjettömän pitkän sairaskertomuksen päätteeksi vielä että koira on 1,5 v shelttiuros ja olen ollut kasvattajaan yhteydessä, vanhemmilla tai sisaruksilla ei ole vastaavaa.

Onko kellään muulla ollut kasvaimia nenäontelossa, miten nämä on todettu ja onko niiden poisto onnistunut? Kaikki kokemukset aiheesta olisi kullanarvoisia, yritin googlettaa ja hakea täältä, mutta kokemuksia ei aiheesta juuri tunnu olevan..

Koira on pirteä, aktiviinen aivastelusta huolimatta. Jonkun verran on nenästä karvaa lähtenyt, koska hankaa sitä, mutta muuten pirtsakka poika.

Meillä oli entisellä seropiruoksella (noin 40-50cm korkea, seropi/villakoira, normaalin pituinen kuono) kasvain/kasvaimia/jotakin nenässä. Eli siis monta vuotta sillä oli korvan ravistelua, ajateltiin sen olevan vain töhkää korvassa, jota puhdisteltiin siis usein ja eläinlääkärikin näin sitten diagnosoi. Useamman vuoden siis oli niin, että ravisteli korvaa, eläinlääkäri ei siitä ihmeempiä löytänyt. Sitten alkoi reverse sneezing kohtaukset ja niitä tuli toisinaan ja koiran hengitys alkoi rohista. Rohina paheni hitaasti, mutta varmasti. Sai nenäpunkkilääkekuurin, ei poistunut rohinat tai muut.

Käytettiin eläinlääkärillä ja koira röntgenkuvattiin. Nenässä oli jokin möykky, joka tulkittiin kasvaimeksi. Koira oli 10 vuotias kun diagnosoitiin tämä kasvain ja noin kuukauden eli sitten kasvaimen diagnosoinnin jälkeen. Loppuun asti oli todella vireä, elämäniloinen ja jopa pentumainen koira. Hajuaisti heikkeni myös pikkuhiljaa, viimeisinä viikoina ei haistanut enää ollenkaan. Kasvain oli tuhonnut koiran hajukyvyn. Viimeisinä päivinä sitten se heikkeni selvästi, rohisi enemmän hengitys ja ei jaksanut lenkkeillä, ei varmaan saanut tarpeeksi happea. 10 vuotiaana koira jouduttiin lopettamaan ja päätös oli oikea.

Toinen vaihtoehto olisi diagnosoinnin yhteydessä ollut mahdollinen leikkaus, joka olisi tehty vain jossain pääkaupunkiseudulla(?). Siinä siis ensiksi poistetaan kasvain, sitten muotoillaan kuono uudelleen. Koira on puoli vuotta mahaletkuruokinnassa. Meille annettiin tämmöinen vaihtoehto, josta kieltäydyimme. Kasvain oli siis meidän tapauksessa jo iso ja oikeastaan olisin laskenut eläinrääkkäykseksi sen, että sille oltaisiin tuo leikkaus tehty... koska se oli jo kymmenenvuotias, vaikka todella rakas ja maailman paras koira.

Toivottavasti sinun koirallasi olisi vähän lohdullisempi tulevaisuus ja saisit sen kanssa monia hyviä vuosia. Ne kasvaimet voi toki poistaa, mikäli niitä on ja uskon että koira kykenee elämään hyvän elämän ilman hajuaisitakin, mikäli leikkaus sen sitten poistaisi. Mutta itse mahaletkuruokinta ei kuullostanut mukavalta vaihtoehdolta. :/ Nenä on kuitenkin vaikea paikka poistaa kasvaimia.. Toivon kuitenkin valoisaa tulevaisuutta sinulle ja koirallesi ja jaksamisia. Se on hirveä paikka kun on koiralla kasvain, voin sen sanoa =(

Kirjoitin tästä jo kerran syöpäketjuun, sieltä voi lukea tarinan myös.

Virtshepo kertoi syöpäsairaasta koirastaan. Polyypit ovat hyvänlaatuisia limakalvopullistumia. Niiden poisto on luultavasti yksinkertaista, muta ne myös uusiutuvat herkästi.

Triikki, syöpä tai kasvain, koskaan ei koepalaa otettu että mitä siellä oli, koska koira oli jo kuitenkin vanha ja vähän huonossa kunnossa sen jutun takia. Kuvissa näkyi iso möhkäle nenässä. Mutta jokatapauksessa ajattelin nyt kertoa.

Meidän sairaskertomukseen sen verran jatkoa, että taas todettiin keuhkoissa korostunutta hengitysääntä ja tuo aivastelu jatkuu (interceptor syöty loppuun ja ei minkäänlaista muutosta). Lisänä sitten on tässä muutaman kerran taas yskinyt. Nyt ois sitten seuraava etappi nenän sekä nielun tähystys ja keuhkojen röntgen.

Oma paikka tätä ei tee, joten täytyy alkaa tekemään pk-seudun kattava hintavertailu. Hieman haastavaksi sen tekee suurpiirteinen hinta-arvio, joka on tällä hetkellä ollut parissa paikkaa 700-900 euroa.
Noh eipähän tarvii pohtii mihin veronpalautukset menee.

Vanhempieni walesinspringerillä oli muutama vuosi sitten nenäontelossa todennäköisesti juurikin polyyppi. Se oireili aivastelulla ja runsaalla nenäverenvuodolla. Koiran nenä tähystettiin Viikissä, eivät osanneet sanoa siitä mitään ja ehdottivat jotain kalliita kuvia, joiden jälkeen sen olisi voinut jotenkin leikata, mutta sekään ei kuulemma välttämättä olisi toiminut ja riskejä oli melkoisesti. Koira sai antibioottikuurin erääseen toiseen vaivaan ja kuurin loppupuolella rajun nenäverenvuoden yhteydessä nenästä plompsahti lattialla sellainen peukalonpään kokoinen rakkula. Ehkä juuri se polyyppi, en tiedä. Oireet loppuivat kuin seinään eikä vastaavaa vaivaa ole ollut koiralla sen jälkeen.