Koirat.com

Luin artikkelin koiran stressistä ja tunnistin ainakin osittain siitä oman koirani. Tilanne on siis se, että meillä on kaksi huskya, joista vanhempi uros 1,5v on todella herkkä. Herkällä tarkoitan siis sitä, että koira reagoi vahvasti kaikkiin muutoksiin ympäristössä. Mielestäni koira on tervejärkinen, todella rohkea ja kovakin luonteeltaan, mutta sen elämä tuntuu välillä olevan todella vaikeaa.. Ensin mietin kipua, mutta koira liikkuu normaalisti. Onko tämä vain jotain yliherkkyyttä? Stressiä?

Koira ensinnäkin läähättää jatkuvasti. Tämä voi johtua myös paksusta turkista tai opitusta tavasta, mutta todella harvoin koira on suu kiinni missään. Jos meillä käy vieraita, koira on sen jälkeen 1-2 päivää todella väsynyt, siis nukkuu. Tämä on ihan selvästi riippuvainen vieraista, koiraa ei ole väsytetty millään muulla normaalista poikkeavasti. Se siis mielestäni stressaa selvästi vieraista. Nyt syksyn viiletessä olemme aloittaneet vetotreenit pyörällä, ja aina treenien jälkeen koira on seuraavan yön rauhaton, vinkuu, haukahtelee ja kävelee ympäriinsä.

Hereilläoloaikana (koirat nukkuvat suurimman osan päivästä pihalla) sisällä koira saattaa tulla viereen ja alkaa vinkua, jopa haukahtelee, mutta mitään syytä tälle ei ole. Koira ei pyydä ulos, ei kinu ruokaa, tekemistä yms. On vain rauhaton.

Koira on muuten todella ihana, juuri sellainen mitä toivoinkin. Se toimii kuin ajatus ja on luonteeltaan todella kiltti ja rohkea. Tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja on mahtava lasten kanssa yms. Tämä levottomuus vaan hankaloittaa tällä hetkellä elämää kun koira herättelee öisin ilman syytä.. En viitsisi olla harrastamattakaan aktiivisen ja energisen huskyn kanssa.

Vinkkejä? Kohtalontovereita? APUA?

M. Tuli mieleeni vielä yksi omituinen juttu. Koirat ovat siis päivisin ulkona tarhassa kun olemme itse töissä, ja aamuisin vanhempi koira jää aina kiertämään tarhaa kun lähden töihin. Se kulkee tarhan reunoja pisin reippaasti kävellen/hölkäten (ja läähättää). Yksinolo ei tälle koiralle ole koskaan ollut ongelma ja tarhaankin on tottunut jo pitkän aikaa sitten.

Olisko sulla linkata tota artikkelia? Olisi mielenkiintoista lukaista itsekkin.

Tässä artikkeli.

Kukikas; kannustan luottamaan omaan tunteeseesi siitä, että ihanan koirasi "oireet" johtuvat stressistä. Painiskelin itse, tai siis painiskelen edelleen, saman murheen kanssa.
Luin kyseisen artikkelin ja muitakin. Ostin kirjan Koirien kieli ja käyttäytyminen (Barbara Handelman).
Nyt ollaan kolme viikkoa vietetty niin stressitöntä aikaa kuin mahdollista ja tuloksia alkaa todella näkyä! Eihän siinä muuta voi tehdä kuin tarkkailla ystäväänsä ja opetella ymmärtämään sen antamia viestejä. Ja hyväksyä sen sietokyky...
Itse olen opetellut laskemaan vaatimustasoani, antamaan koiralleni enemmän vapaata aikaa ja puuhaa, mistä tykkää ja 100% onnistuu. Vierailut on joutunut jättämään, no, nyt käytiin jo yhdessä tutussa paikassa... Ja ihan ylenmääräinen liikuntakaan ei taida meille sopia....???
Tarkoitukseni olisi siis saada koira (alkaa ollakin jo) tasapainoon, ja sitten pikkuhiljaa katsella, mitä sen pääkoppa kestää. Ja millaisten juttujen jälkeen tarvitsee niitä stressittömiä päiviä...