Koirat.com

Toivon, että joku jaksaa lukea tämän ja kommentoida jos pystyy auttamaan..olen jo aivan poikki tästä lohduttomasta tunteesta kun tuntuu ei mikään auta.

Kyseessä 9v kääpiösnautseri narttu, jolla leikattu virtsakivet 2 kertaa, viimeksi elokuussa 2011. Leikkaus meni hyvin, ruoka vaihettiin hillsiin (oli kokeiltu royal caninia edellisen leikkauksen jälkeen, tuli kiteitä joten kokeiltiin kotiruokaa, tuli kivet, nyt siis hills). Elokuussa maksa-arvot (afus?) olivat todella korkeat, jotain 1200 ja testattiin onko cushing, ei ollut. Kontrolloitiin ja arvot olivat laskussa ja kivileikkauksen jälkeen saatiin hetkeksi kiteetkin pysymään poissa. Koira kuitenkin alakuloinen ja väsynyt koko syksyn, mutta muutoin terve, syönyt normaalisti, leikkinyt toisten koirien kanssa jne.

Sitten tullaan tilanteeseen 1,5 viikkoa sitten torstaina kun koira yhtäkkiä syönnin jälkeen oksensi lähes heti syötyään. Ei oltu käyty vasta lenkillä eikä koira ollut mitenkään kiihtynyt kun söi tms. Ajattelin ettenpä huolestu vaan seurailen, mutta sitten oksensi seuraavana päivänä taas kaiken ruokansa. Katselin portaitten alla sijaitsevaa petiä tarkemmin niin näkyi länttejä, jotka ilmeisesti oksennuksesta jonka itse tai joku muu koirista syönyt. Koira todella väsynyt tässä vaiheessa mutta kuitenkin syö. Tuli viikonloppu ja sunnuntaina koira oli todella kipeän oloinen, häntä koipien välissä, ruoka ei kelpaa, ei vesikään ja eiku päivystykseen. Nesteytystä ja pepcidiä vatsan toimintaan, kuvia ei ottanut kun meinas että joku mahakatarri.

Maanantaiaamun koira suht pirteä, muttei syönyt mitään. Iltaa kohden olo huononi taas.

Tiistaiaamuna koira oli todella, todella heikossa kunnossa, ei jaksanut olla edes seisaallaan enää, ei uikuttanut, niinkuin ei koskaan aiemminkaan mutta halusi vaan maata mahallaan. Äkkiä soitto päivvystykseen josta ei vastattu, soitto yksityiselle ja vaadin kuviin pääsemistä, onnistuin saamaan ajan. Heti sinne ja kuviin joista selvisi, että maha oli noi kolminkertaisen kokoinen normaaliin verrattuna. Äkkiä nesteytys päälle ja letkut koiran vatsaan. Koira meni pieneen shokkitilaan eikä vastustellut lainkaan letkutusta. Ilmaa tuli jonkun verran ulos, koiralle annettiin happea ja koira alkosi hieman virota ja koira jäi tarkkailuun päiväksi. Illalla soittivat että koira on pakko leikata, että maha oli turvonnut uudestaan. 2h myöhemmin soittavat että leikkaus oli keskeytettävä koska sykkeet alkoivat nousta ja verenpaineet laskea ja koira olisi siihen menehtynyt. Hain koiran kotiin ja yö oli suht rauhallinen. Koira käveleskeli hieman, kävi pissillä usein, tottakai kun oli nesteytetty niin paljon.

Keskiviikkona aamulla takaisin ell ja valmisteltiin leikkaukseen. verikokeet osoitti että afu-arvot eli nää maksajutut taas koholla, oli yli 700. tulehusarvot noin 25 eli ei pahat, muut arvot ihan hyvät. oli tarkotus ottaa maksasta koepala leikkauksen yhteydessä. koira jäi leikattavaksi mutta taas sama juttu, koira olisi menehtynyt jos olisi jatkettu nukuttamista ja äkkiä herätys. Maha ei ollut kuitenkaan suurentunut mutta kaasua siellä oli vieläkin. Kuitenkaan letkutusta ei enää tehty koska suunta kohti pienempää, normaalikokoista mahalaukkkua oli selvä. Koira oli tarkkailussa päivän ajan ja sai nestettä. Ravintoa ei muuta kuin sitä nutriplus geeliä. Illalla hain koiran kotiin ja hieman häntää heilutti ja jaksoi hieman kävelläkin. Päivällä oli kuuluma kerran kakannut. Yö oli rauhallinen.

Torstaina kontrolliin heti aamusta ja kuvissa näkyi, että maha jo lähes normaalin kokoinen eikä siellä edelleenkään näkynyt mitään ylimääräistä josta turpoaminen johtuisi. Koira sai rutkasti lääkkeitä jo keskiviikkona joiden syöntiä käskettiin jatkaa. Mutta koira ei suostunut syömään joten lääkkeet piti murskata ja laittaa ruiskulla pienen vesimärään kanssa suuhun. Sentään suostui ne nielemään. Torstaina koira jo hieman virkeämpi ja kiinnostunut perheen askareista ja äänistä ja ulkona kävi lähes mielellään, hetken vain kun niin kova pakkanen ja mahanalus ajeltu niin kylmähän siellä tuli. Syömään tuli pari kertaa itse ja noin viittä eri vaihtoehtoa vaikka olin laittanut niin nuuhkaisi vain ja lähti pois kupin luota. Kerran oksensi iltapäivällä jossa oli pienenpieni karvatuppo, en usko sen sitä saaneen tässä viikon sisällä kun ei ole mitän syönykkää jonka mukana ois voinu mennä.. Vettä joi hieman oma-aloitteisesti. Yö meni rauhallisesti eikä maha tuntunut päällepäinkään edelleenkään turvonneelta.

Perjantaiaamuna koira hieman heikompi jälleen. Iltapäiväksi sain kontrolliajan ja mentiin kuviin. mahalaukku normaalikokoinen ja vain suolistossa tietyssä kohtaa paksusuolen alkupäässä ilmaa. aamulla koira oli hieman kakannu ehkä ruokalusikallisen verran löysää LIMAISTA kakkaa, kuten myös hieman torstaina, nyt kun muistelen ja muistiinpanoista tarkistan. eli limaa kakassa lähes joka kerta viime päivinä ja joutuu änkäämään sitä ruokalusikallistakin vaikka kuinka kauan. ell määräsi tietynlaista muhennosta, jota pakkosyötetään koiralle vähintään 6 kertaa päivässä 20 ml kerralla. Iltapäivällä koira kerran latki muutaman sekunnin ajan ruokaa ja näyttää että sitä kiinnostaa hieman mitä ruoka on mutta kaikki ällöttää eikä mitään suostu ottaa. maha ei eilen kuitenkaan päällisin puolin ollu turvonnu. lenkille ei suostu, mutta onki pakkasta yli 20..pihalla hissukseen juoksee pissille ja äkkiä takas sisään. Illalla koira vaan nukkui, kylläkin semmosissa asennoissa etten usko mahan olleen kauhean kipeä. Syömään ei halunnut tulla joten pakkoruiskuteltiin muhennuslitkua edelleen. Litkun seassa sellasta kananmakusta suoliston toimintaa helpottavaa nestettä. kaksi antibioottikuuria, kaksi tulehduskipukuuria, mahan suojalääkettä sekä semmosta lääkettä jonka pitäs edistää suolen toimintaa. Yötä kohden olo huononi selkeästi eikä enää mikään kiinnostunut. kuitenkin jaksaa kävellä ja selvästi pakoilee minua koska tietää minun tyrkyttävän aina jotain lääkettä tai houkuttelvan syömään ynnä muuta..hieroin vatsaa ja näytti tykkäävän siitä eikä jännittänyt, tuskin maha siis kovin kipeä. Yö oli rauhallinen.

Tänä aamuna koiran vointi huono, kävi pissillä muttei ottanut ruokaa, ei edes vettä juonut. pakkoruiskutin muhennusta sen 20 ml jossa siis tätä nestettä mukana että sais nesteytystä samalla. kakkaa ei aamulla tullu. lääkkeet meni murskattuna muhennoksen mukana. Päivällä kävi kahesti pissillä pikaisesti, kerran joi vettä mutta ei ota ruokaa. pakkoruiskutusta siis edellee. nyt iltapäivästä on alkanu tuntua että maha on turvonnu. pakotin ulos kävelemään vähän enemmän ja meniki lopulta puskaan kakalle. änkäs änkäs ja tuloksena limaista hyvin löysää kakkaa noin 1 rkl. koira koittaa ollla reipas ja heiluttelee häntää mutta näkee että kaikki ei oo hyvin. laitoin koko laumalle (meillä kolme koiraa) puvut päälle ja miehen kanssa pikkulenkille. kävelivät noin 10 minuuttia, koira kokoajan tuli perässä ja piti houkutella kunnes yhtäkkiä oksensi kuuluma kaikki pihalle, ei oltu ruokittu pariin tuntiin joten ei ollu vissii päivän ruiskutukset sulaneet vielä yhtään..tulivat sisälle ja koira paineli suoraan portaitten alle nukumaan ja nukkuu nyt edelleen siellä mahallaan, jalat suorina takana..annan nyt levätä ja koiran houkutella syömään taas myöhemmin

eli tämänhetkinen tilanne: koira vaan nukkuu, ei pyydä ulos, ei tule syömään eikä syö vaikka menee viemään kipon eteen..kolmesti päivässä annan lääkkeet muhennuksen seassa ruiskulla suuhun. nutriplus geeliä oon antanu pari kertaa päivässä lisänä.

onko kellään antaa vinkkejä? tämä on hirvee tilanne kun tietää et koiran pitäs saada ravintoo kun toista viikkoo ollu lähes syömättä ja olo vaan heikkenee. mikä ihme sitä mahaa turvottaa? väärä ruoka? merkkiä pitäny vaihtaa virtsakivien kanssa pari kertaa viime kesän jälkeen? liikkumattomuus? mut ku ei jaksa/halua kävellä? vierasta objektia mahassa ei kuvissa näy? maha ei oo kiertyny missää vaiheessa kerta letkutus onnistu heti tuolloin tiistaina kun koira oli todella kipeä?

voiko koira väsähtää noin totaalisti siitä tiistaista jolloin letkuteltiin, meni pieneen shokkitilaan ja on ollut toista viikkoo syömättä että se vaan yksinkertasesti heikkouttaan ei ala syömään? tämänpäivnänen oksennus mietityttää kans..

jos joku voi auttaa, niin auta, kaikkeni alan olla kohta tehny enkä haluais vielä luovuttaa. koira ei näytä kärsivän kuitenkaan koska ympäristö vielä kiiinnostaa mutta pakko on kohta alkaa miettiä sitä viimestäki ratkaisua..

Koira voi olla väsynyt ihan siitä huonosta olosta ja lääkkeistä. Onko se nyt saanut sitä Hillsin ruokaa mistä alussa mainittiin? Vai pelkästään sitä muhennosta?
TUli vaan mieleen kun tossa syksyllä vaihdoin oman koirani ruokaa kokeillakseni sopiiko toinen nappula. Koira alkoi oksentelemaan epäsäännöllisesti enkä ensin edes yhdistänyt tähän ruokaan koska ei oksentanut mitenkään lähellä ruokailuja. Ja oksentelussa saattoi olla parikin päivää väliä. Eläinlääkärillä käytiin muiden asioiden tiimoilta ja samalla mainitsin tästä niin hoidettiin närätyksenä, ei auttanut nekään lääkkeet, koira vaan oksensi. Jossain vaiheessa tajusin kokeilla vaihtaa entiseen ruokaan takaisin, ihan vaan varmuuden vuoksi. Oksentelu loppui samantien eli siinä uudessa nappulassa oli jotain sellaista mikä ei sulanut ja koira saattoi oksentaa seuraavana päivänä edellispäivänä syömänsä sulamattomat nappulat. Koira myös röyhtäili tuolloin tavallista enemmän. Tuona aikana kun oli oksentelua, koira oli väsynyt ja haluton. Kyllä se söi mutta ei oikein halunnut lenkkeillä. Myös turkki oli huonossa kunnossa. Kaiken tämänkin pistin tassutulehdusten piikkiin. Ruuan vaihdon yhteydessä myös koiran olemus ja vauhti muuttui, se alkoi taas kulkemaan reippaasti lenkeillä, ei enää löntystänyt perässä, ei apaattisuudesta tietoakaan ja turkkikin on nyt taas parempi. Eli sopimaton ruokakin voi aiheuttaa kaikenlaista oiretta mitä ei välttämättä ihan heti yhdistäisi siihen ruokaan.

Tuo limakakka viittas mun mielestä paksusuolitulehdukseen? (korjatkaa joku viisaampi, jos muistan väärin..) Joku vierasesine tai tukos siellä?

Onko koiraa siis ollenkaan tähystetty? Tai edes ultrattu? Pelkästään kuvien (oletan röntgen) ei yleensä paljoa kerro.

Rakkaani nukkui pois 31.1.2012..pää on niin sekaisin että koitan lyhykäisesti kertoa..tytön olo huononi edellisen kirjoituksen jälkeen päivä päivältä niin että lopulta 31.1 aamulla menimme taas eläinlääkärin pakeille. Tyttö oli pienessä shokkitilassa ja aivan jo luovuttanut..päätimme kokeilla kolmannen kerran leikkausta, täällä ei ole 200 kilometrin säteellä mitään tähystysmahdollisuuksia, kysyin kyllä että voiko mitenkään muuten nähdä suolistoon kuin leikkaamalla, ei kuuluma voi näillä korkeuksilla..kainuussa..ja ell mielestä suolessa ei näyttänyt olevan mitään ja että tod näk vika olisi nyt maksassa..

Annoin luvan leikkaukseen joka tehtäisiin parin tunnin päästä, sen ajan koira sai nesteytystä jotta olisi parempi mahdollisuus selvitä leikkauksesta. Hyvästelin rakkaani ja kysyin siltä usean kerran, että lähdetäänkö kotiin. Tähän hän ei enää reagoinut, joten tiesin mitä tekisin jos leikkaus ei onnistuisi..koirani oli antanut periksi..minun piti kuitenkin tietää mikä hänet romahdutti, onhan kotona hänen jälkeläisiään, olisiko jotain perinnöllistä?

Leikkauksen aikana minulle käytiin kertomassa, että suolisto oli mennyt kuolioon ja siellä oli ollut kapea pitkä tukos, pumpulia ja pieni pala jotain muovia. Niin sekaisin olin, etten tajunnut sanoa, että tahdon sen muovinpalan, siis tietää mikä se oli. Ehkä hyvä etten tajunnnut kysyä, tämä jossittelu olisi varmasti vieläkin pahempaa.. ohutsuoli oli repeillyt useammasta kohtaa, vatsakalvontulehdus myös..miten tuskainen hän on varmasti ollut eikä kertaakaan valittanut, ei kertaakaan! tämä on asia, jonka yli en tiedä miten pääsen..

Eutanasian jälkeen sain nähdä vielä rakkaani, katsoin hänen silmiinsä viimeisen kerran ja kannoin hänet paikkaan josta rakkaani lähti odottamaan tuhkausta..se hetki..en tiedä mitään kauheampaa..mutta toisaalta en olisi halunnut olla missään muuallakaan sillä hetkellä..

Nyt odotan tuhkia kotiin..itsesyyttely on valtavaa, miksi annoin pentukoirallemme (menetetyn rakkaani tytön tytölle) pehmoleluja, koska niistä se pumpuli varmaan oli..toisaalta mietin, miksi hän söi pumpulia? ruohon sijasta? ja miksi ne afos-arvot olivat niin huiman korkeat? olisiko rakkaani elänyt kauan joka tapauksessa kun virtsakivien kanssa oltiin jo taisteltu viimeiset kolme vuotta? olisiko minun pitänyt vielä pyytää yrittämään suoliston leikkausta vai teinkö oikein kun annoin nukuttaa? ja ennenkaikkea, ymmärsikö koirani että minä tarkoitin hyvää kun PAKOTIN sitä syömään vaikka se kuinka yritti sanoa, että älä, se sattuu..tiesikö se että rakastin?

tuska tuntuu loputtomalta, jokainen saman menetyksen kokenut varmasti tietää mistä puhun..tiedän myös että tästä selviän, mutta juuri nyt..en tiedä..yritän olla vahva rakkaani jälkeläisten vuoksi, kotona on tytär ja tytön tytär, joista ensimmäinen on selkeästi hukassa..nuoleskelee etutassujaan ja reagoi vatsallaan tilanteeseen..seurailee minua ja välillä näyttää niinkuin makoilisi vain jotain odottaakseen..mutta se jokin ei enää tule..

toivon että lopetan tämän jossittelun joskus ja voin keskittyä surusta yli pääsemiseen..ja noiden kahden hoitamiseen. kiitos kun luit.

Anumk kirjoitti:


tuska tuntuu loputtomalta, jokainen saman menetyksen kokenut varmasti tietää mistä puhun..tiedän myös että tästä selviän, mutta juuri nyt..en tiedä..
toivon että lopetan tämän jossittelun joskus ja voin keskittyä surusta yli pääsemiseen..

Nämä sanat on melkein kuin mun suusta kohta 2kk sitten. Otan osaa suruusi
Kenenkään sanat ei lohduta yhtään, tiedän, mutta kunnioitan itse niitä joiden kanssa surun voi jakaa ja jotka edes kuvittelevat ymmärtävän.

Mielestäni teit oikein, kun päästit koirasi menemään. Tilanne oli kuitenkin niin huono, että se oli palvelus ystävälle.

Anumk kirjoitti:

toisaalta mietin, miksi hän söi pumpulia? ruohon sijasta?
ohutsuoli oli repeillyt useammasta kohtaa, vatsakalvontulehdus myös..

Omalla koirallani oli ongelmia mm. vatsan/suoliston kanssa pitkän ajan (oireet alkoi 2010)
Koiraa tutkittiin verikokeista tähystyksiin ja ainoa mitä löydettiin oli vierasesineet vatsassa, jotka leikattiin pois. Koira parani aikanaan, mutta lopullinen mahdollinen syy vierasesineiden (käpyjen) syöntiin selvisi ruumiinavauksessa. Koira oli jossain vaiheessa sairastanut haimatulehduksen, joka oli kuitenkin jo parantunut, mutta jäljelle oli jäänyt krooninen paikallinen vatsakalvon tulehdus, joka ei oireillut. (koira ei ollut enään kipeä)

Mutu-tuntumana kuulostaa samalta tuo koirasi vierasesineiden syönti ja vatsakalvontulehdus löytö omaan koiraani, eli jos koirallasi on jostain syystä tullut vatsakalvon tulehdus, se on oloaan helpottaakseen syönyt vierasesineitä, jotka on jääny suoleen, suoli tulehtunut jne? Tai sitten vatsakalvontulehdus on muodostunut tulehtuneen suolen/vierasesineiden takia.

Oma koirani tosiaan parani vierasesineleikkauksesta ym. tutkimuksista, ja oli terve, mutta menehtyi ennen joulua rutiinitoimenpiteessä (hammaskiven poisto) jostain syystä. "Tutkimus" on vielä kesken, -epäillään nukutusaineen yliannostusta.