Koirat.com

Hei! Meidän narttukoiramme on käyttänyt todella kummallisesti viimeaikoina, emmekä nyt oikein tiedä mitä tehdä. Se on nyt 5-vuotias, ja taustatietoja sen verran, että on tyyppiä "ikiliikkuja" ja todella aktiivinen koira. Yritimme astuttaa sitä viime juoksuun, mutta narttu päästi vain kerran uroksen selkäänsä eivätkä jääneet nalkkiin. Oletimme siis astutuksen epäonnistuneen.

Nyt juoksujen loppumisesta on noin 5 viikkoa, ja noin 6 viikkoa siitä, kun uros pääsi kerran käymään selässä (tarkalleen 46 päivää). Juoksujen lopututtua meni noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen koiramme alkoi olla vaisu. Kotona makoili paljon leikkimisen sijaan ja lenkeillä teki pysähdyksiä ja halusi ensimmäisestä risteyksestä takaisin kotiin. Suunnilleen 25 päivää epäonnistuneesta astumisesta se oksensi kolmena aamuna - tällöin meillä heräsi jo ajatus, josko olisi sittenkin tärpännyt? Kuitenkin päällimmäisenä oli hirveä ajatus kohtutulehduksesta juuri vaisuuden vuoksi, joten kiikutimmekin nartun sitten eläinlääkäriin. Siellä se ultrattiin ja tutkittiin, ei ollut viitteitä kohtutulehduksesta eikä pennuista. Eläinlääkäri kuitenkin kehotti meitä tulemaan viikon päästä uuteen ultraukseen, koska oli vielä mahdollista, että mahdolliset alkiot /sikiöt olivat liian pieniä näkymään ultrassa.
Teimme uusintaultrauksen vasta kahden viikon kuluttua (eli 37 päivän kuluttua astutuksesta), jossa näkyi edelleen tyhjää. Nyt koiramme onkin onneksi jo hieman piristynyt, joskin on edelleen oudon hellyydenkipeä ja pysähtelee lenkeillä. Eilen iltalenkillä pysähtely meni aivan uusiin ulottuvuuksiin, ei kerta kaikkiaan suostunut enää jatkamaan pidemmälle, harasi kaikilla tassuilla vastaan. Jos sen pakotti etenemään se pysähtyi taas uudestaan. Lopulta menimme sitten koiran tahtomaan suuntaan (eli suoraan kohti kotia) jonne se lähtikin tepsuttelemaan oikein reippaasti. Ei siis onnu tai vaikuta muuten kipeältä, kotona leikkii hetkittäin rajustikin pallon perässä. Ruokahalukin on ollut nyt todella hyvä ja katse on pirteä. Käydään kolme-neljä lenkkiä päivässä, vähintään yksi näistä vapaasti metsässä. Jos sinne asti päästään, juoksee siellä kyllä mielellään. Lähtee myös kotoota lenkille mielellään (lähti myös eilen illalla) mutta sitten kun pitäisi jonnekin ihan oikeasti kävellä niin harasi vastaan.

Mistä ihmeestä nyt tämä kaikki johtuu? Ei ole todellakaan meidän koiramme tapaista! Yleensä juoksun jälkeinen valeraskauskin on ilmennyt eestaas ramppaamisella, vinkumisella ja lelujen hoivaamisella. Nyt ei tee edes pesää saatika kanna sinne tohveleita. Onko nyt kyseessä joku oireiltaan täysin erilainen valeraskaus? Masennusta hoivaamisen sijaan? Sittenkin tiine vai jotenkin sairas? Tuntuu, että tässä on nyt jo viikkotolkulla vain seurailtu toisen vointia! Hulluksihan tässä tulee.. On omituista, kun perheenjäsen on niin kovasti muuttunut.

Meidän tiibetinspanieli oli ihan samanlainen epäonnistuneen astutuksen jälkeen. Oli todella haluton liikkumaan, kärttyinen muille koirille ja muutenkin outo. Aluksi ruokahalua oli reilustikin ja sitten ruokahalu loppui kokonaan. Pistettiin valeraskauden piikkiin tuo outo käytös. Meni ohi, kun se oletettu pentujen syntymäaika oli ja meni. :D