
Griffon belge
3,5–6 kg20–28 cm

Löwchen on eloisa ja iloinen seurakoira, joka trimmataan perinteisesti leijonan näköiseksi.
Löwchen eli pieni leijonakoira on vanha eurooppalainen seurakoira, joka on sukua bichon-tyyppisille roduille. Rotumääritelmän mukaan kaksi leijonaksi leikattua pientä koiraa on kuvattu Amiensin katedraalin keskiaikaisissa kiviveistoksissa, rodun siluetti tunnetaan 1400-luvun seinävaatteista, ja 1600-luvulla se esiintyi maalauksissa. Rotu oli Burgundin hovin naisten suosikki, ja ranskalainen luonnontieteilijä Buffon kirjoitti jo sen harvinaisuudesta.
1900-luvulla löwchen oli kadota kokonaan. 1940-luvulla jäljellä olevia koiria alettiin koota määrätietoisesti yhteen erityisesti Belgiassa, ja Ranskaan perustettiin rodulle oma yhdistys vuonna 1947. Vielä 1970-luvun alussa löwchenia pidettiin maailman harvinaisimpana koirarotuna: vuonna 1973 rekisteröityjä koiria oli vain 65. Nykyinen maailmanlaajuinen kanta polveutuu tästä pienestä joukosta.
FCI:n rotulistassa löwchenin alkuperämaa on Ranska, ja virallinen nimi on Petit chien lion. Rotu kuuluu ryhmään 9, bichonien ja sukulaisrotujen alaryhmään. Suomeen ensimmäinen löwchen, uros, tuotiin vuonna 1974, ja suomalainen kanta perustuu yhä kapeaan perustajapohjaan.
Löwchen on pieni, tiivis ja sopusuhtainen koira, jolla on lyhyt, leveä kallo, lyhyt kuono ja pyöreät, tummat silmät. Rotumääritelmän mukaan säkäkorkeus on 26–32 cm, ja ihanteesta sallitaan sentin poikkeama kumpaankin suuntaan. Paino on noin 6 kg, ja aikuiset koirat painavat käytännössä noin 4,5–8 kg. Korvat ovat riippuvat ja pitkien hapsujen peittämät, ja häntä kaartuu selän päälle.
Turkki on silkkinen, pitkä, laineikas ja tiheä, eikä siinä ole pohjavillaa. Kiharuus, liian lyhyt karva tai laineiden puuttuminen ovat rotumääritelmässä virheitä. Kaikki värit ja niiden yhdistelmät ovat sallittuja. Kirsun, huulten ja silmäluomien kuuluu olla mustat, ruskeilla koirilla tummanruskeat.
Rodun tunnusmerkki on perinteinen leijonaleikkaus, joka on rotumääritelmän mukaan pakollinen näyttelyissä. Leikkauksessa takaruumis ja raajat ajetaan lyhyiksi, jolloin etuosaan jää vapaasti laskeutuva harja. Perinteisesti raajoihin jätetään karvatupsut nilkkojen kohdalle ja hännän päähän töyhtö. Leikkaamattomia alueita ei muotoilla, vaan ne jätetään luonnollisiksi. Kotikoiralla turkki voidaan pitää myös tasaisen lyhyenä hoitoleikkauksena.
Rotumääritelmä kuvaa löwchenia omistajilleen kiintyväksi, tottelevaiseksi ja tarkkaavaiseksi koiraksi, joka on useimmissa tilanteissa rento ja voi olla käskystä rauhallinen ja huomaamaton. Arjessa se on iloinen, utelias ja leikkisä seuralainen, joka haluaa olla siellä missä perhekin. Kouluikäisten lasten kanssa löwchen on usein mainio leikkikaveri. Pienten lasten kanssa leikkejä kannattaa valvoa, sillä pieni koira voi loukkaantua kovakouraisessa käsittelyssä.
Useimmat löwchenit suhtautuvat vieraisiin ystävällisesti, mutta rodussa on myös arkoja yksilöitä. Suomalaisessa omistajakyselyssä noin 14 % koirista kärsi pelosta tai arkuudesta, ja noin 20 % kasvattajista raportoi ääniherkkyyttä. Löwchen on valpas ja ilmoittaa tulijoista, mutta haukkuherkkyys on yleensä kohtuullinen.
Löwchen tulee tavallisesti hyvin toimeen muiden koirien ja kotieläinten kanssa. Kyselyssä noin 11 % omistajista kertoi kuitenkin koiransa aggressiivisuudesta muita koiria kohtaan, joten sosiaalistaminen pennusta asti on tärkeää. Noin 15 %:lla koirista esiintyi eroahdistusta, ja lähes kaksi kolmasosaa koirista oli omistajien mukaan täysin ilman käytösongelmia.
Löwchen on oppivainen ja haluaa miellyttää omistajaansa, joten se on kiitollinen koulutettava. Lyhyet, iloiset harjoitukset ja ruokapalkka toimivat parhaiten, ja koira innostuu temppujen opettelusta. Pienen koiran perustaitoja, kuten luoksetuloa, hihnassa kulkemista ja käsittelyn sietämistä, ei kannata jättää opettamatta, vaikka koiran voisikin nostaa syliin.
Rodun arkuustaipumuksen vuoksi pennun sosiaalistaminen erilaisiin ihmisiin, ääniin ja ympäristöihin on tärkeää. Uusiin asioihin tutustutaan rauhallisesti ja koiran tahdissa, jotta pentu ei joudu ylivoimaisiin tilanteisiin. Yksinoloa harjoitellaan alusta asti lyhyin askelin, koska rodussa esiintyy eroahdistusta.
Turkinhoidon vuoksi käsittelyharjoitukset ovat löwchenille erityisen tärkeitä: pöydällä seisominen, harjaus, trimmauskoneen ääni ja tassujen käsittely kannattaa opettaa pentuna palkan avulla.
Suomessa löwcheneja nähdään agilityssä, jossa osallistumisia oli enimmillään 36 vuonna 2018, sekä yksittäisiä koiria tokossa ja rally-tokossa. Rodulle sopivat myös nosework, temppukoulutus ja näyttelyt, ja osa koirista toimii kaverikoirina. Virallisessa luonnetestissä on käynyt vuosien mittaan noin kymmenkunta löwchenia.
Aikuinen löwchen tarvitsee päivittäin noin tunnin liikuntaa, esimerkiksi pari kävelylenkkiä ja leikkiä. Se on pieneksi koiraksi kestävä ja lähtee mielellään pidemmillekin retkille, kun kunto on kasvatettu vähitellen. Pennun liikunta koostuu lyhyistä ulkoiluista ja vapaasta leikistä, ja korkeista paikoista hyppimistä rajoitetaan polvien vuoksi.
Nenätyöskentely, namien etsiminen ja temppujen opettelu väsyttävät löwchenia tehokkaasti ilman suurta fyysistä rasitusta. Älyllinen tekeminen myös vähentää tylsistymisestä johtuvaa haukkumista ja levottomuutta.
Pitkä, pohjavillaton turkki ei juuri irrota karvaa, mutta irtonaiset karvat jäävät turkkiin ja takkuuntuvat helposti. Siksi turkki harjataan ja kammataan perusteellisesti useita kertoja viikossa, erityisesti korvien takaa, kainaloista ja harjasta. Leijonaleikkaus tai hoitoleikkaus uusitaan muutaman viikon välein, joko itse tai trimmaajalla. Pesu tehdään tarvittaessa, ja turkki kuivataan huolellisesti harjaten. Kynnet kasvavat pienellä koiralla nopeasti, joten ne leikataan säännöllisesti.
Hampaiden hoito on löwchenille tärkeää. Omistajakyselyssä noin viidesosalle koirista oli tehty hammaskiven poisto, ja pysyvien hampaiden puutoksia oli noin 13 %:lla. Päivittäinen hampaiden harjaus on paras ennaltaehkäisy. Pieni koira lihoo helposti herkuista, joten ruoka-annokset mitataan ja painoa seurataan. Lisää vinkkejä koiran ruokinnan oppaassa.
Löwchen on yleisesti terve ja pitkäikäinen rotu. Keskimääräinen elinikä on noin 12–15 vuotta. Suomalaisen omistajakyselyn perusteella rodun yleisimmät terveysongelmat liittyvät polviin, silmiin, hampaisiin ja liikkumiseen.
Ei ole. Löwchen ei kuulu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA), joten pentueen rekisteröinti ei edellytä vanhemmilta terveystutkimuksia. Rodun omat jalostussuositukset ovat kuitenkin selvät:
Koska suositukset eivät ole rekisteröinnin ehto, ostajan kannattaa kysyä niistä itse. Pyydä kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset polvi- ja silmätutkimusten tulokset ennen pennun varaamista.
Aikuinen löwchen voi tottua olemaan yksin muutamia tunteja, kun yksinoloa on harjoiteltu pennusta asti vähitellen. Rotu kiintyy vahvasti ihmisiinsä, ja osalla koirista esiintyy eroahdistusta, joten pitkät päivittäiset poissaolot eivät sille sovi. Toinen koira tai päiväulkoiluttaja voi helpottaa arkea.
Pieni koko ja kohtuullinen liikuntatarve tekevät löwchenista hyvän kerrostalokoiran. Omakotitalossa pihan aidan pitää olla tiivis, ja pieni koira tarvitsee pihalla valvontaa.
Pohjavillaton turkki ei lämmitä kovalla pakkasella, etenkään leijonaleikatulla koiralla, jonka takaruumis on lähes paljas. Talvella koira tarvitsee takin, ja lumipaakut pitkässä karvassa sulatetaan lenkin jälkeen. Tiesuola kannattaa huuhdella tassuista. Kesällä löwchen sietää lämpöä kohtuullisesti, mutta helteellä liikunta siirretään viileämpiin aikoihin.
Löwchen irrottaa hyvin vähän karvaa, koska sillä ei ole pohjavillaa. Siksi se voi sopia joillekin lievästi allergisille, mutta allergeeneja on myös hilseessä ja syljessä, eikä mikään rotu ole täysin allergeeniton. Allergisen kannattaa viettää aikaa rodun koirien kanssa ennen päätöstä ja tutustua muihin allergiaystävällisiin koirarotuihin.
Pieni löwchen kulkee helposti mukana kuljetuslaukussa tai autossa kiinnitetyssä häkissä, ja se sopeutuu hyvin uusiin paikkoihin, kun on tottunut niihin pentuna. Ruokakulut ovat pienet, mutta trimmauskäynnit, turkinhoitovälineet, hammashoito ja vakuutus muodostavat merkittävän osan kuluista.
Löwchen on Suomessa harvinainen rotu. 2010-luvulla rekisteröitiin vuosittain noin 20–40 koiraa: vuonna 2014 vain 17, vuonna 2016 37 ja vuonna 2020 35, joista neljä oli tuontikoiria. Pentueita syntyy vuosittain noin kymmenen, ja pentuekoko on pieni, keskimäärin vajaa kolme pentua. Kasvattajia on alle kymmenen.
Rodun harrastajat ovat Suomessa järjestäytyneet omaksi yhdistyksekseen, joka järjestää vuosittain erikoisnäyttelyn. Suomessa järjestettiin löwchenien maailmankongressi vuonna 2018.
Kysy kasvattajalta myös turkinhoidosta: miten turkki kehittyy, milloin ensimmäinen leikkaus tehdään ja opastaako kasvattaja leijonaleikkauksen tekemisessä. Pennun turkki on aluksi lyhyt ja pehmeä, ja aikuisen turkki kehittyy ensimmäisten vuosien aikana.
Rekisteröidyn pennun polveutuminen on tiedossa, ja suku- ja terveystietoja voi tarkastella. Koska PEVISA ei koske rotua, terveystutkimukset ovat kasvattajan vastuulla, ja juuri siksi niiden tulokset kannattaa pyytää nähtäväksi. Lue lisää koiran rekisteröinnistä.
Pentu luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä, mutta pienet pennut muuttavat uuteen kotiin usein vasta noin 8–10 viikon iässä. Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, joten vertaile kasvattajia ja kysy, mitä hintaan sisältyy. Pentueita on vähän, joten jonoon kannattaa ilmoittautua ajoissa. Ensimmäisellä viikolla pentu tarvitsee rauhaa ja säännöllistä rytmiä, ja yksinolon ja harjauksen harjoittelu aloitetaan heti pienin askelin. Muistilista löytyy pentuoppaasta.
Löwchen sopii ihmiselle tai perheelle, joka haluaa pienen, iloisen ja oppivaisen seurakoiran ja nauttii turkinhoidosta tai on valmis maksamaan säännöllisistä trimmauskäynneistä. Se on hyvä valinta kaupunkiin ja kerrostaloon, kiireettömään aikuistalouteen ja myös ensikertalaiselle. Liikunnallisestikin aktiivinen omistaja saa siitä reippaan lenkki- ja harrastuskaverin.
Löwchen sopii myös iäkkäämmälle omistajalle, sillä se on kevyt käsitellä ja tyytyy kohtuulliseen liikuntaan. Pitkä elinikä tarkoittaa kuitenkin, että koira voi elää viisitoistavuotiaaksi, joten hoitojärjestelyt kannattaa miettiä etukäteen.
Rotu ei sovi, jos turkinhoitoon ei ole aikaa tai jos koira jäisi päivittäin pitkiksi ajoiksi yksin, sillä eroahdistus on rodussa tunnettu ongelma. Harvinaisuuden vuoksi pentua voi joutua odottamaan pitkään. Jos pohdit samantyyppistä seurakoiraa, vertaa bichon friséen, havannankoiraan ja coton de tuléariin.
Vastaa viiteen kysymykseen, niin näet, kuinka hyvin löwchen sopii sinun arkeesi, ja mitkä rodut sopisivat vielä paremmin.
Löwchen on pieni koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 26–32 cm ja paino 4,5–8 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Löwchen elää tyypillisesti 12–15 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on keskiverto: aikuinen koira tarvitsee noin 1–1,5 tuntia päivässä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Kyllä, rotu sopii yleensä hyvin ensimmäiseksi koiraksi.
Rodun karvanlähtö on hyvin vähäinen. Turkki: pitkä ja laineikas, perinteinen leijonaleikkaus. Turkinhoito on työläs.
Kyllä, rotu sopii yleensä hyvin kerrostaloon, kunhan päivittäinen ulkoilu hoituu ja yksinoloa harjoitellaan pennusta asti.
Löwchen kuuluu FCI:n ryhmään 9 (seurakoirat ja kääpiökoirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti seurakoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla erittäin hyvä. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Leijonaleikkaus on rodun vuosisatoja vanha perinne, josta se on saanut nimensäkin: löwchen tarkoittaa saksaksi pientä leijonaa. Rotumääritelmän mukaan leikkaus on pakollinen näyttelyissä. Kotikoiran turkki voidaan pitää myös helppohoitoisena, tasaisen lyhyenä.
Löwchen irrottaa hyvin vähän karvaa, joten se voi sopia joillekin lievästi allergisille. Allergeeneja on kuitenkin myös hilseessä ja syljessä, eikä mikään rotu ole täysin allergeeniton. Vietä aikaa rodun koirien kanssa ennen päätöstä.
Aikuinen löwchen voi tottua olemaan yksin muutamia tunteja, kun yksinoloa on harjoiteltu pennusta asti. Rotu kiintyy vahvasti omistajaansa, ja osalla koirista esiintyy eroahdistusta. Pitkiin päivittäisiin poissaoloihin rotu ei sovi.
Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan. Pentueita syntyy Suomessa vuosittain vain noin kymmenen, joten jonoon kannattaa ilmoittautua ajoissa. Kysy samalla vanhempien polvi- ja silmätutkimuksista.
Löwchen on valpas ja ilmoittaa tulijoista, mutta sen haukkuherkkyys on yleensä kohtuullinen. Tylsistyminen ja yksinolo voivat lisätä haukkumista. Riittävä aktivointi ja rauhoittumisen harjoittelu auttavat.
Molemmat ovat bichon-tyyppisiä seurakoiria, ja rodut ovat todennäköisesti sukua toisilleen. Bichon frisé on aina valkoinen ja sen turkki on kihara, kun taas löwchen voi olla minkä värinen tahansa ja sen turkki on laineikas. Löwchenille on lisäksi ominainen leijonaleikkaus.
Usein kyllä. Löwchenilla ei ole lämmittävää pohjavillaa, ja leijonaleikatun koiran takaruumis on lähes paljas. Pakkasella koira tarvitsee takin, ja kovilla pakkasilla lenkit pidetään lyhyempinä. Pitkään karvaan tarttuvat lumipaakut sulatetaan lenkin jälkeen.
Leijonaleikkaus tai hoitoleikkaus uusitaan yleensä muutaman viikon välein. Pitkät osat harjataan ja kammataan useita kertoja viikossa, jotta ne eivät takkuunnu. Moni omistaja opettelee leikkaamaan koiransa itse kasvattajan opastuksella.
Kuva: Löwchen (piirroskuva). Värit: Kaikki värit. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja pyytää nähtäväksi vanhempien terveystutkimusten tulokset. Päivitetty 2.11.2026.
Kaikki rodut ryhmässä seurakoirat ja kääpiökoiratKaikki pienet koirarodutAllergiaystävälliset koirarodutKerrostaloon sopivat koirarodutLapsiperheelle sopivat koirarodutAloittelijalle sopivat koirarodut
Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksistaan löwchenin kanssa. Omistajien kokemukset auttavat rotua harkitsevia enemmän kuin mikään rotukuvaus.
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

3,5–6 kg20–28 cm

3–6 kg23–30 cm

4,5–11,5 kg38–43 cm

3,5–6 kg20–28 cm

5,5–8 kg30–33 cm

3,5–6 kg22–28 cm