
Bolognese
2,5–4 kg25–30 cm

Shih tzu on pieni, ystävällinen ja arvokas seurakoira, jolla on pitkä ja runsas turkki. Nimi tarkoittaa kiinaksi leijonaa.
Shih tzun juuret ovat Tiibetissä, mutta rotu kehittyi Kiinassa, jossa sitä pidettiin keisarillisissa palatseissa. FCI:n rotumääritelmässä alkuperämaaksi mainitaan Tiibet (Kiina), ja rodun vastuumaa on Iso-Britannia. Koirien arvellaan tulleen Tiibetistä lahjoina ja kulkeneen Kiinaan Silkkitietä pitkin. Nimi tarkoittaa leijonaa, ja rodun leijonamainen ulkonäkö liittyy buddhalaiseen symboliikkaan.
Nykyinen shih tzu muotoutui keisarinna Tzu Hsin palatsissa 1800-luvun lopulla. Keisarikunnan kaaduttua vuonna 1912 koiria alkoi päätyä länteen. Isoon-Britanniaan ensimmäiset shih tzut tuotiin 1930-luvun alussa, ja rotumääritelmän mukaan rotu tunnustettiin siellä omaksi rodukseen vuonna 1934. Se erotettiin samalla lhasa apsosta, jonka kanssa sitä oli aiemmin pidetty samana tyyppinä.
Suomen ensimmäinen shih tzu oli vuonna 1954 syntynyt narttu, ja ensimmäinen suomalainen pentue syntyi 27.8.1957. Rodun kulta-aikaa Suomessa oli 1980-luku: vuonna 1988 rekisteröitiin 127 pentua.
Shih tzu on tukeva ja ylväsryhtinen pieni koira, jonka runko on korkeuttaan pidempi. Rotumääritelmän mukaan säkäkorkeus on enintään 27 cm, ja paino on 4,5–8 kg, ihannepaino 4,5–7,5 kg. Rotutyyppi on rotumääritelmässä tärkeämpi kuin tarkka koko. Uroksilla ja nartuilla on samat kokorajat.
Pää on leveä ja pyöreä, ja kuonon päällä ylöspäin kasvava karva antaa kasvoille rodulle tunnusomaisen krysanteemimaisen ilmeen. Kuono on lyhyt, leveä ja neliömäinen: rotumääritelmän mukaan sen pituus kirsun kärjestä otsapenkereeseen on noin 2,5 cm. Silmät ovat suuret, tummat ja pyöreät, mutta eivät ulkonevat. Korvat ovat suuret, pitkät ja riippuvat, ja runsaskarvainen häntä kaartuu selän päälle.
Rotumääritelmä kuvaa shih tzua älykkääksi, aktiiviseksi, valppaaksi, ystävälliseksi ja itsenäiseksi. Se on seurakoira, joka viihtyy ihmisten keskellä mutta ei ole yhtä riippuvainen sylistä kuin moni muu pieni rotu. Arvokas ulkonäkö kätkee usein leikkisän ja hassuttelevan koiran.
Shih tzu tulee yleensä hyvin toimeen kaikenikäisten kanssa, ja sen tukeva rakenne kestää lasten seurassa elämistä paremmin kuin hyvin hento kääpiökoira. Lasten pitää silti oppia, ettei koiraa nosteta kovakouraisesti eikä sen silmiin tai kasvoihin kosketa, koska suuret silmät vahingoittuvat helposti.
Vuonna 2020 tehdyssä 75 omistajan terveyskyselyssä 66,7 % omistajista ei ollut havainnut koirallaan häiritseviä luonneongelmia. Vihaisuutta ihmisiä kohtaan ei ilmoitettu yhdessäkään vastauksessa, ja ongelmia muiden koirien kanssa ilmoitti 4 %. Arkuutta ja pelkotiloja esiintyi 8 %:lla. Shih tzu on yleensä avoin myös vieraille ja sopeutuu hyvin monen koiran talouteen.
Eroahdistus on rodun keskeisin luonneongelma: kyselyssä sitä ilmoitti 20 % vastaajista. Sitä voidaan ehkäistä pentuajan harjoittelulla ja jalostusvalinnoilla. Itsenäisyys näkyy siinä, että shih tzu tekee mielellään asioita omalla tavallaan, eikä se aina tottele heti. Haukkuherkkyys on rodulla yleensä vähäinen.
Shih tzu oppii hyvin, mutta se on itsenäinen ja motivoituu parhaiten ruokapalkasta ja leikistä. Lyhyet, iloiset harjoitukset toimivat paremmin kuin pitkät toistosarjat. Kova käsittely ei sovi rodulle, ja liian suuri paine saa koiran helposti jättäytymään yhteistyöstä.
Omistajakyselyssä sisäsiisteysongelmia ilmoitti 12 % omistajista, joten sisäsiisteyden opettaminen voi vaatia aikaa. Yksinolon harjoittelu kuuluu ensimmäisiin asioihin, jotka pennun kanssa aloitetaan. Lisäksi pentu kannattaa totuttaa varhain harjaukseen, kampaukseen, silmien puhdistukseen ja pesuun, sillä turkinhoito on rodun arjessa jatkuvaa.
Suomessa shih tzuja harrastetaan eniten näyttelyissä. Virallisia agilitytuloksia kertyi rodulle vuonna 2025 yhteensä 31 ja rally-tokotuloksia 16. Lisäksi rotu sopii temppukoulutukseen ja noseworkiin, ja osa shih tzuista toimii kaverikoirina. Liikunnallisissa lajeissa rasitus annostellaan lyhytkuonoisuuden vuoksi maltillisesti ja viileällä säällä.
Aikuinen shih tzu tarvitsee päivittäin noin 30–60 minuuttia liikuntaa, esimerkiksi kaksi tai kolme rauhallista lenkkiä ja leikkiä. Moni shih tzu jaksaa pidempiäkin kävelyjä, kun vauhti on maltillinen ja sää viileä. Pennulla ulkoilu koostuu lyhyistä hetkistä, ja hyppiminen sohvalta ja portaissa juokseminen pidetään vähäisenä polvien ja selän vuoksi.
Nenätyöskentely, etsintäleikit, aktivointilelut ja temput väsyttävät shih tzua ilman suurta fyysistä rasitusta. Älyllinen tekeminen on erityisen hyvä vaihtoehto helteellä, kun pitkät lenkit eivät ole lyhytkuonoiselle koiralle hyväksi.
Pitkä turkki harjataan ja kammataan käytännössä päivittäin iholle asti, koska aluskarva takkuuntuu helposti. Pesu tehdään yleensä muutaman viikon välein ja aina, kun turkki on likainen, ja turkki kuivataan huolellisesti. Lyhyeksi leikattu kotiturkki on helpompi, mutta sekin vaatii harjausta ja leikkauksen muutaman viikon tai kuukauden välein. Turkki ei juuri irtoa, koska kuollut karva jää kiinni turkkiin.
Silmät ja niiden ympärys puhdistetaan päivittäin, ja päälaen karvat sidotaan tai leikataan niin, etteivät ne ärsytä silmiä. Rotumääritelmän mukaan karva ei saa haitata näkemistä. Silmävammat ovat rodulla melko yleisiä, joten silmien punoitukseen tai siristelyyn kannattaa reagoida nopeasti. Myös korvien karvat ja anturoiden välit siistitään säännöllisesti.
Lyhyessä leuassa hampaat ovat ahtaasti, ja hammaskiveä kertyy helposti. Hampaiden harjaus kuuluu siksi viikoittaiseen, mieluiten päivittäiseen hoitoon. Ylipaino rasittaa lyhytkuonoisen koiran hengitystä ja lämmönsäätelyä, joten painoa seurataan vaa'alla.
Shih tzun keskimääräinen elinikä on noin 11–15 vuotta, ja moni elää selvästi pidempään. Suomalaista elinikätilastoa rodusta ei ole. Rodun tärkeimmät terveyskysymykset liittyvät lyhytkuonoisuuteen, polviin ja silmiin.
Shih tzu on brakykefaalinen eli lyhytkuonoinen rotu, mutta sen kuono on maltillisempi kuin esimerkiksi mopsilla. Liian lyhyt kuono vaarantaa hengityksen ja lämmönsäätelyn normaalin toiminnan, ja shih tzulla voi olla lyhytkuonoisuudesta johtuvia oireita: hengitys voi olla äänekästä ja rasituksensieto heikkoa. Ahtaat sieraimet ovat rotumääritelmässä vakava virhe. Omistajakyselyssä 34,7 % vastaajista ilmoitti koirallaan ahtautta, tuhinaa tai kuorsausta, ja 50,7 % ei ollut havainnut ongelmia.
Kasvattajien kartoituksessa suurin osa piti shih tzuja hyvinä hengittäjinä, ja rodun suurin ongelma ei ole varsinainen hengitysvaikeus vaan kehon lämmön nousu rasituksessa ja stressissä. Rodun BOAS-testeissä oli toukokuuhun 2026 mennessä testattu 95 koiraa, joista 88 hyväksyttiin, 4 hylättiin ja 3 testiä keskeytettiin. Hylkäykset johtuivat pääosin ruumiinlämmön noususta.
Shih tzulla on Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA), joka on voimassa 1.1.2025–31.12.2026. Pentue rekisteröidään, kun molemmilla vanhemmilla on astutushetkellä seuraavat tulokset:
Vuosille 2027–2029 on hyväksytty jatko-ohjelma, jossa polvi-, silmä- ja BOAS-vaatimukset säilyvät, eikä ulkomaisten koirien poikkeus enää koske koiria, joilla on BOAS-aste 1–2 tai polvien aste 2. Lisäksi suositellaan lonkka-, kyynärnivel- ja selkätutkimusta useamman pentueen jalostuskoirille. Pyydä ennen pennun varaamista kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset.
Eroahdistus on shih tzun yleisin luonneongelma, joten yksinoloa harjoitellaan pennusta asti pienin askelin: ensin muutama minuutti, sitten vähitellen pidempään. Aikuinen koira voi tottua olemaan yksin muutaman tunnin, mutta pitkiin päivittäisiin poissaoloihin rotu ei sovi. Lähdöt ja paluut kannattaa pitää rauhallisina.
Pieni koko, vähäinen haukkuherkkyys ja maltillinen liikuntatarve tekevät shih tzusta erinomaisen kerrostalokoiran. Omakotitalossa pihalla oleskelu ei korvaa lenkkejä, ja kesällä pihalle tarvitaan varjoisa paikka. Pitkä turkki kerää pihalta helposti roskia ja lunta.
Helle on shih tzulle talvea suurempi riski. Lyhytkuonoinen koira ei pysty viilentämään itseään läähättämällä yhtä tehokkaasti kuin pitkäkuonoinen, ja kuuma sää, stressi ja innostuminen voivat aiheuttaa hengitys- ja lämmönsäätelyvaikeuksia. Helteellä lenkit siirretään aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan, koiralle tarjotaan varjoa ja vettä, eikä koiraa jätetä autoon. Talvella pitkä turkki suojaa, mutta lumi paakkuuntuu karvoihin, joten moni käyttää lumihaalaria. Tiesuola huuhdellaan tassuista lenkin jälkeen.
Shih tzu ei ole herkkähaukkuinen, mutta se voi ilmoittaa ovikellosta tai oudoista äänistä. Liiallinen haukku liittyy usein yksinoloon, joten eroahdistuksen ehkäisy vähentää myös haukkumista.
Shih tzu irrottaa vähän karvaa, koska kuollut karva jää turkkiin, kunnes se harjataan pois. Allergeeneja on kuitenkin koiran hilseessä ja syljessä, eikä mikään rotu ole täysin allergiaton. Allergisen kannattaa viettää aikaa shih tzujen kanssa ennen päätöstä ja tutustua allergiaystävällisiin koirarotuihin.
Pieni shih tzu kulkee helposti mukana kuljetuslaukussa tai -häkissä. Lyhytkuonoisuuden vuoksi auto pidetään viileänä, ja kesämatkoilla pidetään taukoja varjossa. Monet lentoyhtiöt rajoittavat lyhytkuonoisten rotujen kuljettamista ruumassa, joten ehdot kannattaa tarkistaa etukäteen. Lisää vinkkejä koiran kanssa matkustamisen oppaassa.
Ruokakulut ovat pienet, mutta turkinhoito tuo omat menonsa: harjat, kammat, shampoot ja hoitoaineet tai säännölliset trimmauskäynnit. Silmien ja hampaiden hoitoon kannattaa varautua koko koiran eliniän ajan.
Shih tzu on Suomessa melko pieni rotu. 2000-luvun huippu oli vuonna 2011, jolloin rekisteröitiin 121 kotimaista pentua ja yhteensä 136 koiraa. Viime vuosina kotimaisia pentuja on rekisteröity noin 50–100 vuodessa: vuonna 2022 yhteensä 106, vuonna 2024 noin 62 ja vuonna 2025 noin 65 pentua. Kasvattajia on vuosittain vain noin kymmenen.
Rodun rotujärjestö on Shih tzu ry, joka perustettiin Forssassa 21.10.1971 ja sai rotujärjestön oikeudet vuonna 1978. Pekingeesin rotukerho liittyy yhdistykseen, ja sen nimi muuttuu 1.1.2027 alkaen muotoon Shih tzu ja Pekingeesi ry. Yhdistys ohjaa rodun jalostusta ja kerää terveystietoja.
Luonnetestattuja tai MH-kuvattuja shih tzuja ei Suomessa juuri ole, eikä jalostustarkastuksia ole järjestetty. Luonnetta koskeva tieto perustuu siksi pääosin omistajakyselyihin.
Katso pennun ja vanhempien sieraimet: niiden pitää olla avoimet, ja koiran pitää hengittää levossa äänettömästi. Kohtuullinen kuono ja avoimet sieraimet ovat terveysominaisuuksia, eivät pelkkä ulkonäköasia.
Rekisteröidyn shih tzun vanhemmat ovat täyttäneet PEVISA-ohjelman vaatimukset, eli niiden polvet, silmät ja hengitys on tutkittu. Rekisteröimättömän pennun vanhempien terveyttä ja hengitystä ei voi varmistaa. Lue lisää koiran rekisteröinnistä.
Pentu luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. Pennun hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, eikä virallista suositushintaa ole. Vertaile useampaa kasvattajaa ja kysy, mitä hintaan sisältyy. Koska pentuja syntyy Suomessa vähän, jonoon kannattaa varautua. Ilmoituksia voi selata Koiratorilla.
Ensimmäisinä päivinä pentu tarvitsee rauhaa ja säännöllisen rytmin. Yksinolon harjoittelu aloitetaan heti muutaman minuutin jaksoilla, ja harjaus sekä silmien puhdistus tehdään lyhyinä, palkitsevina hetkinä joka päivä. Muistilistan ensimmäisiin viikkoihin löydät pentuoppaasta.
Shih tzu sopii ihmiselle, joka haluaa ystävällisen, kohtuullisen rauhallisen ja tukevan seurakoiran ja nauttii sen hoitamisesta. Se on hyvä valinta kaupunkiin, kerrostaloon, iäkkäämmälle omistajalle ja lapsiperheeseen, jossa lapset osaavat käsitellä koiraa rauhallisesti. Ensikertalaiselle rotu sopii, kun turkinhoitoon ja yksinolon harjoitteluun varaudutaan.
Turkinhoito on rodun suurin päivittäinen vaatimus. Jos pitkän turkin hoito ei houkuttele, lyhyeksi leikattu kotiturkki helpottaa arkea, mutta trimmauskäynnit tai oma leikkaaminen kuuluvat silloin ohjelmaan.
Rotu ei sovi omistajalle, joka hakee lenkki- tai urheilukaveria pitkille kesäretkille, eikä kotiin, jossa koira olisi päivittäin pitkiä aikoja yksin. Lyhytkuonoisuuden vuoksi shih tzu ei myöskään ole oikea valinta, jos koira joutuisi usein kuumaan ympäristöön. Samankokoisista tiibetiläisistä roduista kannattaa verrata myös lhasa apsoa, jolla on pidempi kuono.
Vastaa viiteen kysymykseen, niin näet, kuinka hyvin shih tzu sopii sinun arkeesi, ja mitkä rodut sopisivat vielä paremmin.
Shih tzu on toisena vanhempana näissä suosituissa risteytyksissä. Risteytykset eivät ole virallisia rotuja.
Shih tzu on pieni koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 20–27 cm ja paino 4,5–8 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Shih tzu elää tyypillisesti 11–15 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on kohtalainen: aikuinen koira tarvitsee noin 30–60 minuuttia päivässä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Kyllä, rotu sopii yleensä hyvin ensimmäiseksi koiraksi.
Rodun karvanlähtö on hyvin vähäinen. Turkki: pitkä ja runsas. Turkinhoito on erittäin työläs.
Kyllä, rotu sopii yleensä hyvin kerrostaloon, kunhan päivittäinen ulkoilu hoituu ja yksinoloa harjoitellaan pennusta asti.
Shih tzu kuuluu FCI:n ryhmään 9 (seurakoirat ja kääpiökoirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti seurakoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla erittäin hyvä. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Shih tzu on lyhytkuonoinen rotu, ja sillä voi olla hengitysoireita, kuten kuorsausta ja heikentynyttä rasituksensietoa. Omistajakyselyssä noin kolmannes vastaajista ilmoitti ahtautta, tuhinaa tai kuorsausta. Suurempi ongelma on lämmön nousu rasituksessa, ja siksi jalostuskoirilta vaaditaan BOAS-testi.
Molemmilla vanhemmilla pitää olla astutushetkellä voimassa oleva polvitutkimus (raja-arvo aste 2), silmätarkastuslausunto ja hyväksytty BOAS-testi (raja-arvo aste 2). Asteen 1–2 BOAS-tuloksen koira paritetaan vain asteen 0 koiran kanssa. Ohjelma on voimassa vuoden 2026 loppuun, ja jatko-ohjelma vuosille 2027–2029 on hyväksytty.
Aikuinen shih tzu voi tottua muutaman tunnin yksinoloon, kun sitä on harjoiteltu pennusta asti. Eroahdistus on kuitenkin rodun yleisin luonneongelma: kyselyssä sitä ilmoitti 20 % omistajista. Pitkiin päivittäisiin poissaoloihin rotu ei sovi.
Shih tzu irrottaa vähän karvaa, ja moni allerginen pärjää sen kanssa. Allergeenit ovat kuitenkin hilseessä ja syljessä, joten reaktio on yksilöllinen. Tapaa rodun koiria ennen pennun hankintaa.
Helle on lyhytkuonoiselle shih tzulle riski, koska sen lämmönsäätely on heikompaa kuin pitkäkuonoisilla roduilla. Helteellä ulkoillaan aamulla ja illalla, koiralle järjestetään varjoa ja vettä, eikä sitä koskaan jätetä autoon.
Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, eikä virallista suositushintaa ole. Vertaile useampaa kasvattajaa ja varmista, että vanhemmilla on PEVISA-ohjelman vaatimat polvi-, silmä- ja BOAS-tulokset. Pentuja syntyy Suomessa vain noin 50–100 vuodessa.
Molemmat ovat pitkäturkkisia tiibetiläisiä seurakoiria, ja niitä on aiemmin pidetty samana tyyppinä. Shih tzun kuono on lyhyempi ja pää pyöreämpi, ja se on luonteeltaan yleensä avoimempi vieraille. Lhasa apso on pitkäkuonoisempi ja usein pidättyväisempi vahti.
Rotu ei ole trimmattava, mutta pitkä turkki pitää harjata käytännössä päivittäin. Moni kotikoira pidetään hoidon helpottamiseksi lyhyeksi leikatussa turkissa. Silmien ympäryksen karvat pidetään lyhyinä tai sidotaan, jotta ne eivät ärsytä silmiä.
Kuva: Shih tzu (piirroskuva). Värit: Kaikki värit. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja pyytää nähtäväksi vanhempien terveystutkimusten tulokset. Päivitetty 28.10.2026.
Kaikki rodut ryhmässä seurakoirat ja kääpiökoiratKaikki pienet koirarodutAllergiaystävälliset koirarodutKerrostaloon sopivat koirarodutLapsiperheelle sopivat koirarodutAloittelijalle sopivat koirarodut
Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksistaan shih tzun kanssa. Omistajien kokemukset auttavat rotua harkitsevia enemmän kuin mikään rotukuvaus.
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

2,5–4 kg25–30 cm

1–3 kg15–23 cm

1,8–3,2 kg20–27 cm

3,6–6,3 kg25–27 cm

6–8 kg23–26 cm

3–4 kg20–25 cm