
Belgianpaimenkoira, groenendael
20–30 kg56–66 cm

Ceskoslovensky vlciak on suden näköinen, kestävä ja energinen rotu. Se on vaativa koira, joka sopii vain kokeneelle ja aktiiviselle omistajalle.
Ceskoslovensky vlciak eli tšekinsusikoira on yksi harvoista koiraroduista, joiden synty tunnetaan tarkasti. Vuonna 1955 entisessä Tšekkoslovakiassa aloitettiin armeijan koirakeskuksessa biologinen koe, jossa saksanpaimenkoiria risteytettiin karpaattien susien kanssa. Kokeen tavoitteena oli selvittää, voisiko suden kestävyyttä, aisteja ja sopeutumiskykyä yhdistää koiran koulutettavuuteen. Ensimmäiset risteymäpennut syntyivät vuonna 1958.
Koe jatkui vuoteen 1965, minkä jälkeen alettiin suunnitella varsinaisen rodun jalostusta. Risteymiä ja niiden jälkeläisiä käytettiin rajavartioinnin ja armeijan työkoirina. Rotu hyväksyttiin Tšekkoslovakian kansalliseksi roduksi vuonna 1982, ja FCI hyväksyi sen lopullisesti vuonna 1999. Tšekkoslovakian hajottua rodun vastuumaaksi tuli Slovakia.
Sutta ei virallisesti ole risteytetty rotuun 1980-luvun jälkeen. Nykyiset tšekinsusikoirat ovat siis koiria, joiden suden perimä on peräisin vuosikymmenten takaa, mutta luonteessa ja käytöksessä näkyy yhä paljon alkuperäisiä, susimaisia piirteitä. Juuri tämä tekee rodusta kiinnostavan ja samalla vaativan.
Ceskoslovensky vlciak on rakenteeltaan suden kaltainen: kookas, kuiva ja hieman pitkärunkoinen koira, jonka rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on 10:9. Urosten säkäkorkeus on vähintään 65 cm ja narttujen vähintään 60 cm, ja painon vähimmäisraja on uroksilla 26 kg ja nartuilla 20 kg. Yläraja on jätetty avoimeksi, mutta tyypillisesti koirat ovat noin 60–70-senttisiä. Liikkeet ovat kevyet, maatavoittavat ja kestävät, ja koira pystyy ravaamaan pitkiä matkoja.
Pää on kiilamainen ja muistuttaa suden päätä, ja kuonon ja kallon pituuden suhde on 1:1,5. Silmät ovat pienet, vinot ja meripihkan väriset, ja korvat ovat lyhyet, pystyt ja kolmionmuotoiset. Häntä on korkealle kiinnittynyt ja riippuu levossa suorana.
Rotumääritelmä kuvaa tšekinsusikoiraa eloisaksi, toimeliaaksi, kestäväksi ja nopeareaktioiseksi. Se oppii helposti ja on peloton ja rohkea, mutta myös epäluuloinen, ja omistajalleen se on erittäin uskollinen. Käytännössä koira on usein hyvin tarkkaavainen ympäristönsä suhteen ja reagoi nopeasti uusiin ääniin ja liikkeisiin.
Ceskoslovensky vlciak kiintyy voimakkaasti omaan laumaansa ja haluaa olla sen lähellä. Vieraisiin ihmisiin se suhtautuu yleensä varautuneesti ja ottaa vähän kontaktia, ja osalla koirista esiintyy ihmisarkuutta. Tämä susimainen piirre voi tuottaa yllätyksiä oman piirin ulkopuolella, esimerkiksi vierailla, eläinlääkärissä tai ruuhkaisissa paikoissa. Vihaisuus ja liiallinen arkuus ovat rotumääritelmässä hylkääviä virheitä.
Omaan perheeseen kuuluviin lapsiin tšekinsusikoira voi suhtautua hyvin, mutta koira on iso, voimakas ja nopea, eikä sitä jätetä pienten lasten kanssa valvomatta. Vieraiden lasten juoksu ja kiljuminen voi herättää koirassa saalistus- tai paimennuskäytöstä. Saalisvietti on voimakas, ja kissat, kanat ja muut pieneläimet ovat riskissä. Muiden koirien kanssa rotu tulee usein toimeen, mutta samaa sukupuolta olevien kesken voi syntyä kärhämiä.
Ceskoslovensky vlciak haukkuu verrattain vähän, mutta ilmaisee itseään monipuolisesti: ulvomalla, ynisemällä, murisemalla ja erilaisilla äännähdyksillä. Ulvominen voi kuulua kauas, erityisesti jos koira jää yksin.
Ceskoslovensky vlciak oppii nopeasti, mutta se ei toista tehtäviä pelkästä miellyttämisen halusta. Koulutus onnistuu, kun tehtävä on koiralle mielekäs ja palkka riittävän hyvä. Pitkät toistosarjat tylsistyttävät, ja koira voi alkaa tehdä omia ratkaisujaan. Kovat otteet heikentävät luottamusta, joka on koko yhteistyön perusta.
Sosiaalistaminen on rodun kohdalla tärkein yksittäinen asia. Pentua totutetaan rauhallisesti erilaisiin ihmisiin, paikkoihin, ääniin, liikenteeseen ja käsittelyyn heti kotiin tulosta alkaen, ja totuttamista jatketaan koko nuoruusiän. Pennun ei pidä joutua tilanteisiin, joista se ei selviä, sillä huonot kokemukset voivat vahvistaa varautuneisuutta.
Tyypillisiä haasteita ovat luoksetulo saalistilanteessa, voimakas vetäminen hihnassa, yksinolon vaikeus ja varautuneisuus vieraita kohtaan. Vapaana pitäminen onnistuu vain turvallisissa, aidatuissa paikoissa tai hyvin koulutetun koiran kanssa.
Suomessa tšekinsusikoiria nähdään erityisesti jäljestyksessä ja palveluskoiralajeissa (pk-lajit), kuten pk-jäljessä ja hakutyössä, sekä vetokoirailussa, vaelluksella ja noseworkissa. Myös toko ja rally-toko ovat mahdollisia, kun harjoitukset pidetään vaihtelevina.
Aikuinen tšekinsusikoira tarvitsee päivittäin reilusti yli kaksi tuntia liikuntaa, ja se jaksaa pitkiäkin matkoja väsymättä. Hyviä liikuntamuotoja ovat pitkät metsälenkit, pyöräily, juoksu ja vetolajit, kuten canicross ja pyöräjoring, kun koira on täysikasvuinen. Pennun liikunta pidetään vaihtelevana ja omatahtisena, ja pitkät tasaiset lenkit sekä vetäminen aloitetaan vasta, kun luusto on kehittynyt.
Fyysinen liikunta ei yksin riitä. Jäljestys, etsintätehtävät ja muu nenätyöskentely väsyttävät tšekinsusikoiraa tehokkaasti ja vahvistavat yhteistyötä omistajan kanssa. Tylsistynyt koira voi tuhota tavaroita, kaivaa tai yrittää paeta pihalta.
Suora turkki on helppohoitoinen ja pysyy melko puhtaana. Tavallisesti harjaus kerran viikossa riittää. Karvanvaihto on kuitenkin runsasta: talviturkin pohjavilla irtoaa keväällä suurina tuppoina, ja silloin koiraa harjataan päivittäin pohjavillaharjalla tai karstalla. Pesua tarvitaan harvoin.
Aktiivinen koira tarvitsee laadukasta ruokaa liikunnan määrän mukaan. Painoa seurataan tunnustelemalla kylkiä, ja kasvavan pennun ei anneta lihoa, jotta nivelet kehittyvät rauhassa. Osa koirista on ruoan suhteen herkkävatsaisia. Lisää aiheesta koiran ruokinnan oppaassa.
Tšekinsusikoiraa pidetään yleisesti kestävänä rotuna, ja keskimääräinen elinikä on noin 12–16 vuotta. Rodun pieni alkuperäinen kanta tarkoittaa kuitenkin, että perinnöllisiä sairauksia kannattaa seurata huolella.
Jalostuskoiralle suositellaan lonkka- ja kyynärkuvausta sekä DM-geenitestiä. Pyydä kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset ja geenitestien tulokset sekä tiedot suvun koirien terveydestä ja eliniästä.
Rekisteröidyn koiran taustalla ei virallisesti ole sutta vuosikymmeniin. Vuodesta 2019 Suomessa kasvatettavilta ja maahan tuotavilta susikoirilta on edellytetty polveutumisen varmistamista, jotta voidaan osoittaa, ettei koiran lähisuvussa ole sutta. Tämä on myös pennunostajalle tärkeä turva.
Yksinolo on tšekinsusikoiralle usein vaikeaa. Laumaansa vahvasti kiintyvä koira voi ulvoa, tuhota tai yrittää karata, jos se jätetään yksin ilman huolellista harjoittelua. Yksinoloa opetellaan pennusta asti hyvin pienin askelin, ja monessa perheessä toinen koira helpottaa tilannetta. Pitkiä työpäiviä rotu ei siedä hyvin.
Kerrostalo ei ole tšekinsusikoiralle hyvä ympäristö. Ulvominen kuuluu naapureille, ja koiran varautuneisuus vieraita kohtaan tekee rappukäytävistä ja hisseistä stressaavia. Omakotitalossa piha-aidan pitää olla korkea ja tiivis, ja koira voi kaivaa aidan alta, joten aidan alaosaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Ceskoslovensky vlciak on vahva vetäjä, joten hihnassa kulkeminen opetetaan jo pentuna, ja aikuiselle kannattaa hankkia hyvin istuvat valjaat. Varautunut koira tarvitsee lenkeillä tilaa: väistä ahtaissa paikoissa ajoissa, äläkä anna vieraiden ihmisten koskea koiraa ilman sen omaa halua. Rauhallinen etäisyys auttaa koiraa pysymään levollisena.
Talviturkissa tšekinsusikoira kestää kovatkin pakkaset, ja Suomen talvi on sille ihanteellinen. Kesähelteellä liikunta siirretään aamuun ja iltaan, ja koiralla pitää olla varjoa ja vettä. Vetolajeja ei harrasteta helteellä.
Ceskoslovensky vlciak ei sovi allergiselle. Pohjavillaa irtoaa karvanvaihdon aikaan erittäin runsaasti, ja karvaa on kotona ympäri vuoden.
Isoa koiraa varten tarvitaan autoon tilava ja kiinnitetty kuljetushäkki. Matkustaminen ja vieraat paikat kannattaa totuttaa pennusta asti, jotta ne eivät myöhemmin aiheuta stressiä. Lisää vinkkejä koiran kanssa matkustamisen oppaassa.
Ruoka- ja varustekulut ovat ison, aktiivisen koiran tasoa. Kuluja tuovat lisäksi tukevat aidat, kuljetushäkki, vetovarusteet, harrastusmaksut ja vakuutus. Jos koira ei voi jäädä yksin, myös koirahoito tai -päiväkoti voi olla säännöllinen menoerä.
Ceskoslovensky vlciak on Suomessa harvinainen rotu. Koiria on vähän, ja suuri osa kannasta perustuu tuontikoiriin ja niiden jälkeläisiin. Rodun harrastajat tuntevat usein toisensa, ja kasvattajia on vain muutamia.
Rotu herättää Suomessa paljon kiinnostusta ulkonäkönsä vuoksi, ja keskustelua on käyty myös siitä, miten susikoirarotuja kohdellaan lainsäädännössä. Suomessa suden ja koiran risteymien pitäminen ja maahantuonti on kielletty vieraslajeja koskevalla asetuksella neljässä ensimmäisessä polvessa. Rekisteröidyt tšekinsusikoirat ovat rotukoiria, joiden polveutuminen voidaan varmistaa DNA:n avulla.
Hyvä kasvattaja haastattelee ostajaa tarkasti ja kertoo avoimesti rodun haasteista, kuten yksinolon vaikeudesta ja varautuneisuudesta. Jos kasvattaja korostaa vain ulkonäköä tai lupaa helposti koulutettavan perhekoiran, kannattaa olla varuillaan.
Rekisteröimättömän susikoiran taustaa ei voi varmistaa, ja tällaisen koiran kohdalla on mahdollista, että lähisuvussa on sutta. Se voi tuoda sekä luonteeseen että lainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Valitse siksi rekisteröity pentu, jonka polveutuminen on varmistettu. Lue lisää koiran rekisteröinnistä.
Pentu luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. Pennun hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, ja tuontipentuun tulee lisäksi kuljetus- ja tuontikuluja. Vertaile useampaa kasvattajaa ja kysy, mitä hintaan sisältyy. Ilmoituksia voi etsiä myös Koiratorilta.
Ensimmäisinä päivinä pentu tarvitsee rauhaa ja turvallisen oman paikan. Yksinolon harjoittelu aloitetaan heti muutaman minuutin jaksoilla, ja uusia ihmisiä ja paikkoja tutustutaan vähitellen. Varmista, että piha-aita on pitävä ja että johdot ja muut pureskeltavat tavarat ovat pois ulottuvilta. Muistilistan pennun tuloon löydät pentuoppaasta.
Ceskoslovensky vlciak sopii kokeneelle, aktiiviselle omistajalle, joka on valmis käyttämään koiran kanssa paljon aikaa joka päivä ja hyväksyy rodun susimaiset piirteet: varautuneisuuden, voimakkaan saalisvietin ja tarpeen olla lauman lähellä. Paras koti löytyy usein maaseudulta tai pientalosta, jossa on tilaa ja tiivis aita, ja omistajalta, joka harrastaa jäljestystä, pk-lajeja tai vetolajeja.
Rotu ei sovi ensimmäiseksi koiraksi, eikä kotiin, jossa koira jäisi päivittäin pitkiksi ajoiksi yksin. Se ei sovi myöskään perheelle, joka toivoo kaikkien kanssa sosiaalista ja helposti mukaan otettavaa koiraa. Jos haluat palveluskoiralajeihin soveltuvan, mutta helpommin koulutettavan rodun, vertaa esimerkiksi saksanpaimenkoiraa tai malinoisia. Myös saarloosinsusikoira on syntynyt suden ja saksanpaimenkoiran risteytyksistä, mutta se on luonteeltaan vielä pidättyväisempi.
Vastaa viiteen kysymykseen, niin näet, kuinka hyvin ceskoslovensky vlciak sopii sinun arkeesi, ja mitkä rodut sopisivat vielä paremmin.
Ceskoslovensky vlciak on iso koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 60–70 cm ja paino 20–30 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Ceskoslovensky vlciak elää tyypillisesti 12–16 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on erittäin runsas: aikuinen koira tarvitsee yli 2 tuntia päivässä sekä säännöllistä aivotyötä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Ei yleensä. Rotu tarvitsee kokeneen ja johdonmukaisen omistajan.
Rodun karvanlähtö on runsas. Turkki: suora ja tiheä, talvella runsas pohjavilla. Turkinhoito on helppo.
Kerrostalo on mahdollinen, mutta rodun suuri koko ja runsas liikuntatarve kannattaa ottaa huomioon. Riittävä päivittäinen liikunta ja aktivointi ovat tärkeimmät edellytykset.
Ceskoslovensky vlciak kuuluu FCI:n ryhmään 1 (lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)). Nykyään sitä käytetään erityisesti harrastuskoirana ja vahti- ja palveluskoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla vaihteleva. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Ei ole. Rotu syntyi 1950-luvulla saksanpaimenkoirien ja karpaattien susien risteytyksistä, mutta sutta ei virallisesti ole risteytetty rotuun 1980-luvun jälkeen. Nykyiset rekisteröidyt tšekinsusikoirat ovat koiria, vaikka niissä näkyy yhä susimaisia luonteenpiirteitä.
Yksinolo on rodulle usein vaikeaa, ja se on harjoiteltava pennusta asti hyvin vähitellen. Yksin jäävä koira voi ulvoa, tuhota tai yrittää karata. Toinen koira voi helpottaa, mutta pitkiin päivittäisiin poissaoloihin rotu ei sovi.
Ceskoslovensky vlciak haukkuu verrattain vähän. Se ääntelee sen sijaan ulvomalla, ynisemällä ja murisemalla, ja ulvonta voi kuulua kauas. Kerrostalossa tämä on usein ongelma.
Se on valpas ja epäluuloinen vieraita kohtaan, joten se huomaa tulijat herkästi. Varautuneisuus voi kuitenkin näkyä myös välttelynä eikä aina vartiointina, joten vahtiominaisuuksia ei kannata pitää valinnan perusteena.
Ei sovi. Rodulla on runsas pohjavilla, joka irtoaa karvanvaihdon aikaan suurina määrinä. Allergeeneja on myös hilseessä ja syljessä.
Molemmat syntyivät saksanpaimenkoiran ja suden risteytyksistä. Ceskoslovensky vlciak kehitettiin Tšekkoslovakiassa armeijan työkoiraksi, ja se on yleensä harrastuksissa aktiivisempi ja koulutettavampi. Saarloos wolfhond on hollantilainen rotu, joka on usein vielä pidättyväisempi ja varautuneempi.
Rotumääritelmä antaa vain vähimmäispainot: uroksilla 26 kg ja nartuilla 20 kg. Urosten säkäkorkeus on vähintään 65 cm ja narttujen vähintään 60 cm. Hyväkuntoinen koira on kuiva ja lihaksikas, ei raskas.
Kyllä. Kestävä ja liikkuva tšekinsusikoira sopii hyvin esimerkiksi canicrossiin, pyöräjoringiin ja hiihtojoringiin. Vetäminen aloitetaan vasta, kun koira on täysikasvuinen.
Kuva: Ceskoslovensky vlciak (piirroskuva). Värit: Kellanharmaa tai hopeanharmaa, vaalea maski. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja pyytää nähtäväksi vanhempien terveystutkimusten tulokset. Päivitetty 2.11.2026.
Kaikki rodut ryhmässä lammas- ja karjakoiratKaikki isot koirarodut
Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksistaan ceskoslovensky vlciakin kanssa. Omistajien kokemukset auttavat rotua harkitsevia enemmän kuin mikään rotukuvaus.
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

20–30 kg56–66 cm

20–30 kg56–66 cm

20–30 kg56–66 cm

20–30 kg56–66 cm

23–32 kg55–62 cm

22–40 kg55–65 cm