Koirat.com

Hesarissa oli viikko pari sitten juttu siedätyshoidoista ja siinä kerrottiin naisesta, joka oli saanut yksityisellä lääkäriasemalla siedätyshoitoa koira-allergiaan. Onko kellään palstalaisella mitään kokemusta tai tietoa siedätyshoidosta? Olen etsinyt internetistä, mutta aika vähän tuntuu löytyvän suomi24-juttujen lisäksi.

Olen jossain määrin allerginen kaikille eläimille, mutta olen siedättynyt perheessämme oleviin jyrsijöihin. Lisäksi on lievää allergista astmaa, koira saa hengityksen vinkumaan. Toiset rodut allergisoivat pahemmin kuin toiset. Minä ja siippani haluaisimme kovasti koiran, mutta emme mielestäni voi suin päin rynnätä ottamaan lemmikkiä oireiluni takia. Asun aika kaukana isommista kaupungeista ja tuntuu mahdottomalta tehtävältä löytää lääkäri joka ei suhtautuisi nuivasti haaveisiini. Tiedän siedätyshoitojen olevan aika kalliita, mutta koirakuume vain pahenee :/

Siedätyshoitoonkaan ei voi luottaa aina. Kaksi serkkuani saivat siedätyshoitoa allergioihinsa ja molemmille puhkesi astma. Itse otin koira-allergikkona riskin ja otin koiran (ei mikään fiksu veto tiedän) ja se toimi siedätyshoitona ja nyt en ole enää koira-allergikko. Siitepölyallergia sen sijaan on pahentunut. Mutta suosittelisin, että lainaisit tutuilta tms koiria hoitoon vaikka muutamaksi päiväksi/viikoksi ja sillä tavalla siedättäisit ja katsoisit että kestätkö yhtään koirien kanssa eloa.

Tämä ei varsinaisesti liity siedätykseen, mutta rotukyselyt -palstalla on monisivuinen keskustelu allergisten koiraihmisten pulina
Sieltä(kin) saattaa löytyä jotain vinkkejä.

Itselläni on koira, vaikka olen testattu allergiseksi vaikka mille. Mut on testattu ruoka-aineille(joita nykyään kaikkia syön tyylikkäästi), siitepölyille, heinille ja viherkasveille allergiseksi. Äiti heitti kaikki viherkasvit pois ja olin täysin syömättä kaikkia niitä ruoka-aineita varmaan jokusen vuoden. Keväät meni lääkkeiden avulla. Eläimiä ei koskaan testattu, mutta nuorempana sain oireita selkeästi esim kissasta ja marsuista.

Sitten noin 10 v. äidin mielipiteestä huolimatta päätin mennä tallille. Ja oireina siitä eteenpäin talleilla mulla oli vuotava nenä, joka väheni mitä enemmän tallilla kävin. Hevosista itsestään ei tuntunut tulevan muuta. Sitten meille tuli kaksi hiirtä kotiin, kun olin 11, eikä niistä tullut oireita. Sen jälkeen tuli vielä yksi kääpiöhamsteri ja senkin kanssa kaikki ok. Koko tämän ajan kävin tallilla ja oireet pysyivät aisoissa. Tähän mennessä olin siis jo menttänyt uskoni astma ja allergialiiton välttelysuosituksiin. Pikku hiljaa aloin syömään myös suurinta osaa niistä "allergisoivista" ruoka-aineista menestyksekkäästi.

Sitten kun täytin 22 otin tuon koira(ei edes ns. vähemmän allergisoiva rotu). Eikä ongelmia ole ollut. Joten näin summasummarum mä olen itse pienestä pitäen tehnyt asioita jotka mua allergisoi. Nykyään esim kissoista tulee lähinnä nuhaa ja kutinan tunnetta kurkkuun ja sekin riippuu kissasta toiset allergisoivat pahemmin kuin toiset. Mä uskon itse vakaasti sellaiseen omaan siedättämiseen/altistamiseen, jota itseasiassa astma- ja allergialiitto tossa pari vuotta sitten alkoi suosittelemaan. Eli sellaista omaehtoista altistamista omien rajojen puutteissa. Toki kukaan ei voi vannoa kuinka käy.

Koiran hoitoon ottaminen on varmasti hyvä idea ja näin pääsis kokeilemaan tulee oireita siitä yksilöstä. Ja yksinkertaisesti altistaa itseään allergisoiviin asioihin niin paljon kuin mahdollista ja näin kokeilla tuntuuko että oireet pahenevat/pysyvät samoina/helpottavat.
Yksi kaveri käynyt noissa siedätyshoidoissa siitepölyjen takia ja hänellä ne onnistuivat tosi hyvin.

Itsellä tarina on erittäin onnellinen ja välillä se jopa tuppaa unohtumaan, että olen allerginen. Toisaalta en tiedä miten olisin elämäni elänyt ilman eläimiä, ne on niin iso ja tärkeä osa sitä. Toivon kaikkea hyvää ja onnea teidän kokeiluille!

Minulla on koira ja harrastan ratsastusta, vaikka olen allerginen sekä koirille että hevosille. En muista niitä tarkkoja lukuja, mutta koirille taisin olla vielä pahemmin allerginen. Tällä hetkellä täällä taapertaa siis sileäkarvainen collie, joka kyllä, nukkuu välillä sängyssäni ja muutenkin saa käydä makuuhuoneessani. Ainoastaan joskus huomaan itselläni iholla kutinaa (erityisesti taipeet + silmät) - minulla on myös atooppinen iho kuitenkin ja josku ehkä silmät/nenä vuotaa, mutta hyvin harvakseltaan. Useammin näitä kohtauksia tulee tallilla, mutta sekin on lähinnä aivasteluja. Hengitysoireita minulla on ollut tasan kerran.

En syö tällähetkellä allergialääkkeitä, mutta minulla on niitä kaapissa kyllä ja pyrin säästämään niitä ns. pahan päivän varalle. Jotenkin mietin, että entä jos tulen niille immuuniksi. Oloni on yleisellä tasolla muy bueno enkä koe tarvitsevani mitään lääkkeitä.

Itse en kokisi koira-allergikolle ongelmalliseksi koiran hankintaa, kunhan muistaa mennä katsomaan pentuja/koiraa lyhythihasen paidan kera ja antaa sen nuolla kädet ja silmät ja naamat ja katsoa kuinka paha olo siitä tulee. Ja olla itselleen rehellinen pahasta olostaan... Ensimmäisiä pentuja (eri rotua kuin collie) kun käytiin katsomassa, mulle tuli oikeasti paha olo siellä ja alko kutittaa. Kun mentiin katsomaan collieita, niin ei tuntunu oikeastaan missään. Ja hyvä niin. :)

Mulla on sekä astma että allergia, ja meillä on 3 kissaa ja 2 koiraa.

Olen allerginen (=saan oireita) lähes poikkeuksetta kaikista muista eläimistä, paitsi omistani. Mä olen vakaasti sitä mieltä, että omien eläinten hilseeseen/pölyyn siedättyy.

Omalla terveydellä leikkiminen ei sinänsä ole tietenkään järkevää, mutta aikuinen ihminen tehköön ratkaisunsa itse.

Ja kannattaa varmaan ottaa sekin huomioon, että mitä jos oireet ovatkin sitten niin pahat, että koirasta on pakko luopua?
Esim. mulla oli meidän kääpiöpinserin kohdalla todella lähellä, että olisin palauttanut sen kasvattajalle, niin tuskainen olo mulla oli kuukauden verran pennun tulon jälkeen. Mutta sitten jotain tapahtui - oireet katosivat eivätkä ole palanneet. Koira on kohta 7v.

Kissoihin en ole reagoinut ollenkaan, vaikka esim. kissan kuolan sanotaan olevan pahemmin allergisoivaa, kuin koiran.

Ja lisätään vielä se, että astmalääkitystä en ole joutunut lisäämään, enkä syö mitään allergialääkkeitä. Eli oma astma ei ole pahentunut eläinten myötä.

Kiitos kannustavista vastauksista. Tiedän että omille lemmikeille siedättyy usein. Kuten minä jyrsijöille (2 rottaa), mutta koiran kanssa haluan olla varmempi. Olisin kiitollinen jos joku osaisi kertoa ihan tuosta siedätyshoidosta. Esimerkiksi lääkärien reaktiot kiinnostavat. Mistä löytää lääkärin joka suostuu edes ohjaamaan toiselle lääkärille tämän asian takia?

Tästä lääketieteellisestä siedätyshoidosta, hoito kestää n 2 vuotta, siihen pitää olla 100% sitoutunut, pistoksia on hoidon aikana useita (pistoväli 2-6 viikkoa, riippuen siedättämiskohteesta) ja se maksaa PALJON (en muista oliko se 700€/vuosi vai koko homma). Ja pistokset tulisi aloittaa noin kahta kuukautta ennen allergeenille altistumista. Halvempaa ja helpompaa on siis kokeilla siedättämistä muiden koirilla ja eri roduilla, pistossiedätys kun ei ikävä kyllä ole 100%.

Krista, oletko itse läpikäynyt siedätyshoidon? Tuota tietoa olen juuri yrittänyt etsiä, että miten pian koiran voi ottaa siedätyshoidon alkamisen jälkeen. Onko muutaman kuukauden hoito todella riittävä ja sitten voi ottaa koiran? Olen ollut tekemisissä tuttavaperheiden koirien kanssa ja saan niistä aina oireita. Kerran oli koira hoidossa viikon ja oireet eivät alkaneet hellittää koko aikana. Rotille siedättyminenkin kesti mutta niistä en saanut alunperinkään niin pahoja oireita.

^Opiskelen sairaanhoitajaksi ja muutamissa pistostapahtumissa olen ollut mukana. Tuo "kaksi kuukautta ennen" pätee varmasti ainakin lehtipuuallergikoille, mutta miksei eläimiinkin, en sitten vaan tiedä paljon aikaisemmin altistusta hoito pitäisi aloittaa, saati tepsiikö yhtä hyvin kuten vaikkapa koivuallergiaan ja todellakin, tämä siedätys on "valmis" vasta sen kahden vuoden jälkeen, ei muutaman pistoksen jälkeen. Käypähoito, lue tuosta, siinä kyllä sanotaan siedätyksen kestävän 3-5 vuotta, mutta tuo ei ole se uusin versio, linkitän senkin, jos löydän..

janes kirjoitti:

Hesarissa oli viikko pari sitten juttu siedätyshoidoista ja siinä kerrottiin naisesta, joka oli saanut yksityisellä lääkäriasemalla siedätyshoitoa koira-allergiaan. Onko kellään palstalaisella mitään kokemusta tai tietoa siedätyshoidosta?

Olen jossain määrin allerginen kaikille eläimille, mutta olen siedättynyt perheessämme oleviin jyrsijöihin. Lisäksi on lievää allergista astmaa, koira saa hengityksen vinkumaan. Toiset rodut allergisoivat pahemmin kuin toiset. Minä ja siippani haluaisimme kovasti koiran, mutta emme mielestäni voi suin päin rynnätä ottamaan lemmikkiä oireiluni takia. Asun aika kaukana isommista kaupungeista ja tuntuu mahdottomalta tehtävältä löytää lääkäri joka ei suhtautuisi nuivasti haaveisiini. Tiedän siedätyshoitojen olevan aika kalliita, mutta koirakuume vain pahenee :/

Hei Janes!
Tiedän hoidosta jonkin verran, omakohtaisesti.
Hoito kestää kolmisen vuotta. Eka viikot hoitoja on viikottain, sen jälkeen käyntiväli pitenee kuukaudeksi ja sitten loppuvaiheessa hoitoväli on vielä joustavampi n 4-8 vkoa.

Ennen hoitoa luin asiasta ja keskustelin ja joka puolella painotettiin sitoutumista, kun hoito kestää niin pitkään. Minusta hoito on kuitenkin sujunut tosi nopeasti ja mtään ongelmia sen suhteen ei ole ollut, käyntikertoja on kuitenkin niin harvoin, kuten yllä kuvasin.

Eläinallergiaan ei ollut helppoa saada hoitoa. Saattaa olla vanhakantaisia käsityksiäkin vielä. Mutta pääsin hoitoon Terveystalossa. Siellä ollaan ikään kuin kehityksen kärjessä, onhan allergia- ja astmasairaalan lääkärit ja hoitajat nyttemmin sen palveluksessa, mm Valovirta.

Hoidon hinta ei ollut mielestäni mikään paha. Hinta on bruttona noin plus miinus kolme tonnia, mutta kela korvaa hoidon (siis silti vaikka hoidon syy on se että haluan itse lemmikin), joten maksettavaa jää n 1500 euroa, plus miinus.. ) . Ihmettelin lääkärilleni että miten kela voi tällaisinkin hoitoperustein korvata - olinhan varautunut maksamaan hoidosta sen kolme tonnia, joten tieto kelakorvauksesta tuli kuin siniseltä taivaalta. Lääkäri vain totesi, että allergiasairauden hoitoahan tämä on ja kela korvaa sairauden hoidon.
Hinta 1500 euroa, suurinpiirtein, ei tule kerralla maksettavaksi vaan summa koostuu lääkehankinnoista, läääkärilläkäynneistä ja piikityskertojen hoitomaksuista. Eli makselet sitä pikkuhiljaa kolmen vuoden aikana, eniten alkuvaiheesssa, kun silloin on käyntejäkin tiheämmälti.

Koitan miettiä mitä negaitiivisia puolia tähän hoitoon olisi liittynyt niin saisit kokonaisvaltaisen kuvan hoidosta, mutten oikein tahdo keksiä mitään ikävää johon suosittaisin valmistautumista. kaikki on sujunut niin joustavasti, jopa hoitoajat olen saanut järjestymään kätevästi työpäivän jälkeen, miltei silloin kun olen itse toivonut.

Piikityspäivänä ei raskasta liikuntaa tai alkoholia sillä se lisää kehon histamiineja. Piikityksen jälkeen ollaan vastaanotolla puolisen tuntia, hoitajat seuraavat ettei tule mitään shokkia tai muita vaarallisia oireita. Minulle ei ole tullut mitään sellaista. Tavallisesti pistokohtaan jää pieni punainen näppylä joka hieman kutisee.

Tuosta mainitsemasta astmastasi vielä. Minullakin on astma. Se ei kuitenkaan ollut este hoison aloittamiselle. Este on jos astmasi ei ole hyvässä hoitotasapainossa. Jos astmasi kuitnekin on arkena lähes "näkymätön",ei sen pitäisi olla este.

Niin ja vielä, hoitovastehan on yksilöllistä. Jollakulla häviää oireilu kokonaan, toisella taas oireet vähenevät huomattavasti muttei kokonaan. Olen kuitenkin lääkärin ja allergiahoitajien kanssa keskustellessani kuullut todella monta onnistumistarinaa enkä oikeastaan yhtään epäonistumistarinaa. Toivon ettei oma tarinanikaan sellaiseksi jäisi. Tai sinunkaan =)

Tsemppiä sinulle koirahaaveisiisi. Toivottavasti pääset hoitoihin. Haasteellista voi olla löytää hoitoa tarjoava hoitolaitos jos asut kovin syrjässä, mutta jos oikein panostat niin ehkä pääset reissaamaan isompaan kaupunkiin hoitoa varten - etenkin kun käyntikerrat harvenevat reilusti alkuvaiheen jälkeen.

Kysele lisää jos minulla jäi jotain kiinnostavaa kertomatta =)