Koirat.com

En olis ollenkaan valmis hoitamaan lasta ja ottamaan toisen elämäst vastuuta, oisin varmaan niin surkee ja itsekäs äiti, haluun pitää viel monta vuotta hauskaa ja elää. En ees tykkää lapsista vaik varmaan mielipide viel muuttuu ja tuun vielä joskus tulevaisuudessa niitä hankkimaan. Mut ei, en todelllakaan olis mikään ihanteellinen äiti hahmo täl hetkellä.

schnii kirjoitti:

Mun mielestä kehitysvammaiset lapset ovat aivan yhtä arvokkaita kuin terveetkin! Mä en ikinä tekisi aborttia sen takia, että lapsi on vammainen. Mä tunnen monia kehitysvammaisia, jotka ovat itsenäistyneet, mutta vain vähän vanhempina kuin terveet nuoret ja tarvitsevat monissa arkisissa asioissa apua. Ja yleensä kehitysvammainen lapsi opettaa koko perhettä iloitsemaan pienistä asioista ja suvaitsemaan erilaisuutta, vaikka vaatiikin enemmän hoivaa ja huomiota.

komppaan täysin. Ja tiedän monta tapausta että on sanottu vanhemmille et lapsesta tulee vammainen, mutta eipäs ole tullutkaan. Kuinka monta tervettä lasta on tapettu vain siksi että vanhemmat ei ole halunnut vammaista kun lääkäri on sanonut että sellainen tulee? En halua ees ajatella. Mutta siis vammainen tai ei, elämä on yhtä arvokas kun kenen tahansa 'normaalin'. Murha se on vammaisen tappaminen siinä missä terveenkin. Ja abortti on aina murha. Mun mielipide (mut sellasen abortin hyväksyn jos äidin henki on siinä vaarassa niinkuin jo aikasemmin sanoin)

Milloin teidän mielestä sen lapsen elämä alkaa?

Mut schnii ja trix, mitä jos raskaus on alkanu raiskauksesta? Viaton vauva se sielä mahassa on ja tuiki tietämätön miten on saanut alkunsa. Onhan sekin murha jos sellasen abortoi, ei se lapsi mitään pahaa kuitenkaan oo tehny.

En mä ole sanonutkaan, että pitäisin aborttia murhana. Mun mielestä se voi olla joissain tilanteissa hyvä vaihtoehto (kuten juuri tossa raiskausjutussa). Mä olen vain sanonut, että en koskaan tekisi aborttia pelkästään sen takia, että kuulisin lapsen olevan kehitysvammainen.

Se olikin sit Trix joka sano sitä murhaksi joten hänen mielipidettä odotellen, sorge sekaannus :)

Mä en kyllä missään nimessä pitäisi lasta, jos tässä ja nyt sattuisi vahinko tapahtumaan. Mulla ei vaan yksinkertaisesti olisi jaksamista/aikaa/halua alkaa huolehtimaan vauvasta näin nuorena. Oi kyllä, kyllä mä myöhemmin, harkinnan kautta ja sopivan elämäntilanteen kohdalla olen mitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsen haluamassa, mutta teini-ikäisenä äidiksi ryhtyminen ei vaan millään mulla toimisi. Kai sen jo pelkästään siitä voi lukea, että en olisi valmis tiputtamaan aikaa harrastuksiltani, kavereiltani ja muulta vapaa-ajaltani vauvanhoitoon tässä iässä.

Dih, enpä mä tiedä mitä muuta voisin tähän sanoa (tai okei, voisin varmaan paljonkin, mutta jo pelkästään sen, ettei musta olisi kantamaan sitä täyttä vastuuta ihmislapsesta, pitäisi kertoa että mä en todellakaan olisi valmis teiniäidiksi).

Mä kyllä hyväksyn abortin, mutten itse pystyisi sitä tekemään. Tulisin aina miettimään, että mitäs jos olisinkin pitänyt sen lapsen. En mä ketään lähtis abortista syyllistämään, mutta siitä kylläkin, jos ei ehkäisystä jakseta huolehtia ja tämän takia abortti tehdään.

MAD kirjoitti:

Mut schnii ja trix, mitä jos raskaus on alkanu raiskauksesta? Viaton vauva se sielä mahassa on ja tuiki tietämätön miten on saanut alkunsa. Onhan sekin murha jos sellasen abortoi, ei se lapsi mitään pahaa kuitenkaan oo tehny.

On sekin murha, mut kyl mä ehkä sen ymmärrän jos ei halua pitää raiskauksesta alkunsa saanutta lasta.. Ei se varmasti helppoa olis. Mut itse pitäisin sen,en vain pystys aborttiin,vaik olishan se kauhee ajatella et kantaa jonku sellasen raiskaajan lasta,mutta niinkuin sanoit se vauva on viaton, ei sitä pidä rangaista.

En kyllä pidä aborttia murhana. Se ei kumminkaan ole vielä niin kehittynyt ihminen, että se selviäis tässä maailmassa jos se syntyis sillon kun abortti on vielä mahdollinen. Jos se olis murha se olis laitonta.

^ Kehittynyt tai ei, elämä sillekkin kuuluisi siinä missä meille muillekkin.

mut ei se pienenpieni alkio tiedä mitään tästä elämästä eikä siis itse tiedä menettävänsä mitään. kyllä mun mielestä pitää ajatella siltä kannalta et jos ei oo kykeneväinen tai edes halukas kasvattamaan lasta niin "luovuttaa" siinä raskauden alkuvaiheessa jo, eikä sillon ku lapsi on jo maailmassa.

Se siinä abortin tekemisissä varmaan pahinta olisi, kun käy kelailemaan jälkeenpäin että hei, mulla voisi nyt olla lapsi. Miettimään lapsen mahdollisia syntymäpäiviä ja kaikkea. Sitä millaista olisikaan olla äiti.

Mä en oo ikinä oikein osannut päättää, onko abortti mun mielestä murha vai ei. Toisaalta siinä ihan tosiaan lopetetaan ihmiselämä. Mutta milloin voidaan katsoa syntymättömän sikiön olevan ihminen? Jotenkin tosi kaksipiippuinen juttu koko raskaudenkeskeytys.
Mutta ihan otsikon kysymykseen; en olisi valmis teiniäidiksi.

En ole vakituisessa seurustelusuhteessa, haluaisin että lapsella olisi isä joka osallistuu lapsen elämään. Haluan että lapsellani olisi molemmat vanhemmat.
Mulla on myös opiskelut kesken. En voi enkä halua enää lykätä koko juttua eteenpäin lapsen takia, kun niitä ehtii hankkia myöhemminkin.
Oon myös niin hiton lapsellinen, mulla on nuoruusaikaa vielä jäljellä ja mä tosiaan haluan käyttää sen. Mä haluan välillä riekkua baareissa umpitunnelissa ja olla huoleton. En mä voisi olla vastuussa kenestäkään muusta, kun on jo välillä hirveä homma pitää edes itsestään huolta.

Mutta silti abortti on hirveä asia. En tiedä. Syntymättömältä lapselta pysäytetään sydän. Yh.

Trix kirjoitti:


On sekin murha, mut kyl mä ehkä sen ymmärrän jos ei halua pitää raiskauksesta alkunsa saanutta lasta.. Ei se varmasti helppoa olis. Mut itse pitäisin sen,en vain pystys aborttiin,vaik olishan se kauhee ajatella et kantaa jonku sellasen raiskaajan lasta,mutta niinkuin sanoit se vauva on viaton, ei sitä pidä rangaista.

Oletetaan että nyt vaikka Minttu 18 wee raiskataan ja siitä alkaa raskaus. Aborttia ei tehdä koska se on murha. Muksu syntyy, Minttu ei osaa hoitaa lasta eikä vanhempia tai ketään muutakaan huvita auttaa. Lapsi itkee, itkee itkee ja Mintun mielenterveys alkaa pettää ja paha olo ja epätoivo purkautuu siihen viattomaan lapseen. Menee vuosia, Minttu katkeroituu ja purkaa aina vaan enemmän oloaan muksuun. Läpsii, tiuskii, jättää yksin. Lapsi kehittyy huonosti liian vähistä virikkeistä yms johtuen. Jossain vaiheessa sossu puuttuu asioihin. Annetaan keskusteluapua, kasvatusapua. Mikään ei auta. Muksu otetaan huostaan vaikka kuuden vanhana. Joutuu laitokseen josta pompautetaan sijaiskotiin. Muksun tulee äitiä ikävä (kyllä, vaikka vanhemmat olisikin surkeita niin usein niitä vaan ikävä tulee). Tunteet on ristiriitaisia ja myöhemmin kun alkaa enemmän ymmärtämään alkaa mielessä pyörimään se että mitenkäs se äiti huusikaan mun saaneen alkuni, muistaa kaikki läpsäisyt, huudot, turvattomuuden. Se purkautuu epäluottamuksena kaikkea ja kaikkia kohtaan.
Ja Mintun elämä menee ihan pipariksi koska se potee kamalaa syyllisyyttä lapsensa takia.

Okei kärjistin tosi pahasti, harvoin se noin menee mutta niinkin voi käydä. Tuollaisissa tapauksissa on kaikille hyvä että raskaus keskeytetään alkumetreillä.

Mä hyväksyn abortin jos siihen on kunnon perusteet.

MAD kirjoitti:

mut ei se pienenpieni alkio tiedä mitään tästä elämästä eikä siis itse tiedä menettävänsä mitään.

Tietääkö ja tajuaako pieni lapsi sen enempää tästä elämästä vaikka olisi jo syntynyt?

Abortin suhteen olen samaa mieltä Swin kanssa. En pidä sitä murhana, mutten silti hyväksy sitä ihan heppoisin perustein. Tällainen perustelu on vaikkapa huolimaton ehkäisy.

ei tiedä, mutta pienen lapsen murhaaminen olis rikos, joten jos ei lapsesta ole kykeneväinen huolehtimaan niin tehköön sen laillisen 'murhan'.
ja kyllä se pieni lapsi sit kokee konkreettisesti äidin rakkauden ja vihan. alkio ei koe äidin turhautumista ihollaan mut jos pientä lasta läpsäsee niin toki sitä sattuu ja itkee ja tuntee pahaa oloa. mielummin abortoi kun purkaa turhautuneisuutta lapseen.

Sipulu kirjoitti:

Tietääkö ja tajuaako pieni lapsi sen enempää tästä elämästä vaikka olisi jo syntynyt?

Onhan pieni lapsi paljon kehittyneempi kuin vaikka 9-viikkoinen alkio. Vauva tunnistaa äidin, sillä on refleksejä ja se on pieni ihminen. Alkio taas on lähinnä kasa jonkin verran erilaistuneita soluja, tavallaan osa äitiä.

Mun mielestä abortti ei ole murha, mutta siihen on oltava erittäin pätevät perustelut.

Mä en ollut itse asiassa koskaan aiemmin keskustellut abortissa (siis ihan irl) ennen viime kevättä kenenkään kanssa. En edes muista, mistä mulla ja kaverilla oli puhe, mutta jotenkin abortti sitten yhtäkkiä ilmestyi siihen keskusteluun ja kaveri vaan totesi, että se on murha ihan missä tapauksessa se sitten tehdään.

No joo, mä en ole ikinä pitänyt aborttia murhana. Mulla ei ole varsinaisesti ollut siihen minkäänlaista mielipidettä, koska se ei ole koskaan (ainakaan vielä) koskettanut itseäni, eikä ketään tuttuani - mä en vaan ole ikinä varmastikaan ton takia tullut juuri miettineeksi asiaa. Mun on turha sanoa asiaan juuta taikka jaata, koska en tiedä itsekään mitä aiheesta miettiä. Mutta jotenkin vaan pysähdytti hetkeksi toi kaverin erittäin jyrkkä mielipide, kun en aiemmin siltä kannalta ole asiaa edes osannut katsoa (no okei, en mä ole sitä osannut juuri miltään kannalta miettiä, mut ehkä juuri siksi?).

ai olisinko valmis teiniäidiks? never. piste.

ja miksi sitten? no syitä on monii mut päällimmäisenä ihan vaan se, etten halua. tahon elää omaa elämää, niin ettei mun tarvii vastuussa kenestäkään muusta. lapsi ei sopis mun elämänsuunnitelmiin, joihin kuuluu esimerkiks matkustelua yms. ja aion pitää huolen tästä kunnon ehkäisyl. abortin kyl hyväksyn, mut niinku moni jo sano, siihen pitää olla hyvä syy.

Nii, siis silleen minäkin aattelen et kumminkin jos vauva on jo syntyny, niin se on pieni ihminen, joka näkee,kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Mut taas alkio, joka on niin pienen pieni siinä vaiheessa kun abortti voidaan tehdä, se on vain jotain soluja ja suonia. Mut en mä silti pidä aborttia minään ehkäsykeinona. Ihminen on erehtyvöinen, ja jos vahinko sattuu tai raiskataan yms. niin okei. Mut jos niitä abortteja alkaa useemmin tulemaan, niinkn joskus kerroin tytöstä jolle tehtiin 3 aborttia pienen ajan sisällä, niin siinä ei kyllä oo vissiin kauheesti mietitty.