Koirat.com

Olen ruokinnasta samoilla linjoilla Eldarwenin kanssa. Syötin Kuplalle kasvattajalta saatua Eukanubaa noin 10 kg verran ja sitten siirryin Jahtiin ja Vahtiin. Sitä meni pari säkkiä (20 kg) penturuokaa, yksi säkki (15 kg) Junioria, joka oli ihan surkeata ja sen jälkeen suoraan Jahti ja Vahti Energiaan, joka onkin sopinut. Eli meillä siirtymä aikuisten sapuskaan tapahtui koiran ollessa noin puolivuotias. 16-viikkoinen on kyllä vielä aika nuori ja kaipaa energiaa kasvuun. Eli siinä mielessä syöttäisin penturuokaa pidempään tai sitten just jotain Energia-sapuskaa..

Joo, siks mainitsinkin että meilläkin syötiin extra energiaa. En todellakaan tarkoita että pitäs pentu heti heittää jollekin rasvattomalle ja lihattomalle halpisnappulalle, tottakai sen pitää saada tarvittavat ravintoaineet. Mutta pointtina vaan se, että ei niitä juniori/pentu/aikuisruokia tartte tuijotella paniikinsekaisin tuntein että mitäköhän tässä nyt pitäis syöttää ettei mee rikki.

Nevaakin on muuten pari-kolme kertaa luultu kultaiseksinoutajaksi. Ja sehän on siis musta.

Neva söi ensimmäisen vuotensa Hill'siä kasvattajan suosituksesta, pentuversiona. Sen jälkeen muutaman säkin nutra nuggetsia (tismalleen samat aineet kuin hill'sissä, hinta puolet halvempi), sitten jonkun aikaa BritCare:a, kun ymmärsin yhdistää korvien oireilut ruokaan (alkoi jo hill's -kautena, syyksi epäilen maissia). 2,5 -vuotiaasta se on ollut koti/raakaruokinnalla, kun tuntui ettei hypoallergeeniseksi mainostettu napukaan kunnolla sopinut (hiiva-ongelmia).

Jos nyt aloittelisin pennun ruokintaa, syöttäisin sen luultavasti nappula-liha-sekoituksella, lisäksi vaan loraus öljyä. Ruokkisin Nevankin niin, mutta se ei kestä napua. Olisi kiva saada itseltä vähän vastuuta pois sen vitsku-kalkki -saannista, joka on luultavasti vaan "sinnepäin" edelleen. Ihan älytöntä, miten niitä tiedon rippeitä joutuu esim Ca-P määristä etsimään ympäri internettiä, ja sittenkin mielipiteet eriävät. Jos ne suhteet, ja eritoten MÄÄRÄT on laskettu jo nappuloihinkin, niin miksei voi olla jotain yksinkertaista tietopankkia, josta katsoa just kuinka paljon sitä kalsiumia tai jotain muuta pitää lapata esim kiloon rehutasoista lihaa.

Mutta mä lipsun taas vähän aiheesta. Eikai pentu- ja aikuisnapun välillä ole oikeastaan muuta eroa, kuin että pennussa on vähän enempi rasvaa? Se korjaantuisi ihan öljylorauksella...

Caucasus: Mä siirryn Taavin kanssa aikuisruokaan 6kk iässä ja Aapon kanssa nyt 8kk iässä. Kummallekin sen takia että penturuoka ei enää sopinut, Taavi on allerginen ja jouduin silloin siirtämään sen suoraan allergianappulaan ja Aapolla alkoi pentunappula puskemaan läpi eli ajattelin kokeilla vähärasvaisempaa vaihtoehtoa jos se rasva teki sen että tavaraa tuli ulos enemmän kuin meni sisään. Monethan sanoo että johonkin 15kk asti pitäis penturuokaa syöttää, mutta tiedä sitten. Mä katon koiran vointia näissä jutuissa enkä niinkään ohjeita ja taulukoita. Mulle se kertoo enemmän miten koira jaksaa kuin se mitä suositellaan.
Roturuokiin mäkään en usko yhtään. Ihan samaa tavaraa kaikki, eri rodun kuvat vaan pussin kyljessä. Joskus Taaville erehdyin RC labbisruokaa kokeilemaan niin eihän se sopinut yhtään, korviin tuli hiivakierre ja turkki oli huono, plus että maistuvuuskaan ei ollu paras mahdollinen vaikka tuo on sentään ahne kuin mikä.

Meillä siirryttiin jo tosi varhaisessa vaiheessa normiruokaan. Saatiin kasvattajalta eukanubaa ja sitä syötin tuolle säkin, mutta Nellin maha ei oikein tykännyt. Jatkuvasti massu löysällä ja tavaraa tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Tän jälkeen kokeiltiin Royal Caninia, mutta sama juttu: Nellin massu oli löysällä ja jatkuvasti juostiin ulkona tekemässä tarpeita. Äidin kehotuksesta syötin Nellille jonkun aikaa puurojauheliha-mixiä ja sitten vaihdettiin aikuisten ruokaan (olikohan se ihan hauhauta?) 4-5 kk iässä ja koiran kehityksessä ei ollut häikkää, hyvät lonkat, nätit lihakset, kiiltävä turkki ja kirkkaat silmät. Pikkunenhan se on, mutta niin on äitinsäkin.

Itse olen sitä mieltä, ettei se koiran ruokinta mitään rakettitiedettä ole. Pääasia, että haukku voi hyvin. Kyllä sen näkee, jos ruokavalio on puutteellinen tai ei sovi. Tällä hetkellä meillä syödään J&V:tä ja hyvin näyttää kelpaavan.

Olen viime aikoina ollut vainoharhainen: meilläpäin liikkuu joku hullu. Aluksi oli rotanmyrkkyä koirapuistossa ja nyt on niitä myrkkysyöttejä ollut kadunvarsilla. Millainen ihminen tekee tuollaista? Vahtaan ihan paniikissa Nelliä koko lenkin ajan ja mihinkään ei sovi jäädä pidemmäksi aikaa haistelemaan. Mies ilmoitti jo, että hän ei ainakaan uskalla viedä Nelliä pitkälle lenkille juuri tästä syystä. Minä haluan muuttaa maalle..

Mua ei ole koskaan nuo myrkkyuutiset hätkäyttänyt. Vihaksi se pistää, mutten aloita mitään erityistoimia, kun kyttään aina todella tarkkaan mitä neiti pientareella tekee, oli myrkkyvaroituksia tai ei. Tuo ahne elukka voi kiskoa naamaansa ihan mitä tahansa sieltä, mitä ei ole sinne juuri koirien kiusaksi jätetty vaan enemmän roskausmielessä.

Meiltä on linnuntietä noin kymmenen kilometriä tuohon Pirkkalaan missä sitä rotanmyrkkyä on, anopin ystävän koirakin sitä söi, mutta onneksi vain vähän ja selvisi kun pääsi nopeasti hoitoon. En käsitä minkälaiset ihmiset tuollaiseen kykenee. Varmaan samat jotka lähtee lahtaamaan talviunilla olevia karhuja.

Mäkään en oo aiemmin noita myrkkyuutisia sen kummemmin noteerannut, kattonut vaan tarkemmin jos koira viipyy jossain penkassa. Nyt kun on Aapo niin oon tullu tarkemmaksi noiden maassa olevien eväiden kanssa. Se hotkaisee salaman nopeesti maasta syötävät. Siinä ei kerkiä edes kissaa sanoa kun voit vaan arvuutella että mitähän se nyt söi. Se on ihan käsittämättömän nopee. Eikä siinä auta mitkään irti-käskyt kun kyse on syötävästä. Joskus onnistun kaivamaan sen suusta pois, yleensä taas en koska se on nopeampi kuin minä.

Bailey opettaa Blakelle miten tärkeitä aamupesut on. Se on siis Bailey joka örisee.

Pitäis Blakelle varaa kyllä aika lonkkien ja kyynärien kuvaukseen, on kyllä tosi jännä nähdä että millanen tulos sieltä tulee. Bailey ja Blake on niin erilaiset ihan "liikkuvuudeltaankin", että on hauska nähä onko sillä mitään tekemistä lonkkien kanssa. Baileyllä oli siis B/C ja se on kankea kuin rautakanki jalkojen suhteen, toisin kuin Blake joka on ku vuorikauris. Tänään yllätin sen taas seisomasta auton katolta.

Meillä taas Taavi on kankee ja klenkkaa kummallisn jäykästi ja kuvattu A-lonkat ja 0 kyynärät. Aapo on joustava kuin vieteri ja hyppii kuin apina ja korkeitakin loikkia tekee, sillä on tietysti jotku D-lonkat sit kun on ihan päinvastainen kuin Taavi liikkeissään

Jäykkyys saattaa johtua myös lihasjäykkyydestä, ei välttämättä lonkkien tai kyynärien ongelmista.

Juu, mutta ei johdu Baileyllä lihasjäykkyydestä. Se on ollu tollanen ihan siitä asti kun se alko keräämään massaa. Eläinlääkärille siitä mainittin niin sano että se on niin iso ja massiivinen ettei se varmaan koe sitä mukavaks hyppiä miten sattuu, ja että lonkatkin saattaa vaikuttaa asiaan. Unohtamatta sitä että sen toinen takajalka on käytännössä kokonaan metallia.

Blake taas on oikeesti sellanen vuorikauris ettei mitään rajaa. Kuten sanoin, auton katolla se tykkää oleskella ja katella maailman menoa. Toinen lempipaikka on tollasen ison halkopinon päällä. Mutta Blake onkin tollanen pitkäjalkanen ja aika atleettisen mallinen.

Vanha kuva(vuoden 2006 talvelta) mutta sopii tähän päivään ja toivotukseen: Hyvää ystävänpäivää kaikille koirille omistajineen!

Täällä pikkuneiti täytti tänään kolme vuotta. Ei ollut mitään erityistä synttäritekemistä kun itse oon toista päivää kuumeessa. Tosin ei tuo taida mitään synttäreistä tajutakaan. Otan silti vahingon takaisin jahka oma kroppa taas toimii ja vien neidin toooosi pitkälle lenkille. Itseäkin alkaa jo ketuttaa sisällä nyhjääminen eikä Nelluska ole päässyt kovin pitkille lenkeille kun isäntä on kiireissään käyttänyt vain tarpeilla. Neiti kyllä vissiin tajuaa, että emäntä on sairaana kun on vaan häärännyt mun ympärillä ja halunnut nuolla mun nenää.

Selasin pentukuvia ja löysin kumman tutun asennon. On se ehkä välissä kasvanut, mutta sohvalla koisaaminen on edelleen mieluisaa.

^Onnea! Ihanat kuvat, sama asento mutta koira vaan kasvanut välissä

^Ei kun kyllä mä olen suht varma, että se on vaan sohva joka on kutistunut!
Mutta hieman myöhästyneet onnittelut synttärisankarille täältäkin!

Onnea Nellille!

Onnea!

Luna täyttää ensi kuussa jo SEITSEMÄN vee! Hui!

^Samaa mietin minä yks päivä Taavin kohdalla Mihin tää aika rientää? Muistan kuin eilisen päivän sen kun hain Taavin kotiin ja siitä on kohta se 7v aikaa.

Mie kriiseilen sitä, kun minun seropi, Rippu, täyttää jo 9 vuotta toukokuussa! Mihin tämä aika menee, sehän on kohta jo ihan vanhus ja minusta tuntuu, että vasta se oli 3-vuotias ja itekki olin vasta ihan penikka ja yläasteella. :D

Se näyttää kuvissa aina hakatulta ihan yhtä lailla kuin Rellalla on aina tuo sama totinen tuijotus. (: Tässä ne on minun "suuressa" koira-autossa. ;)


Nyt on hoidossa musta metsästyslinjainen labbis uros, Luca, ja voi jeesus, että voi olla ärsyttävää. Luca on ihan tosissaan rakastunut Rellaan ja Rellakin on urosten perään ihan mahdoton. Samassa tilassa ollessan Luca kuolaa Rellaa koko ajan ja kipittää sen perässä ihan koko ajan. Portin taakse jäätyään se aloittaa vinkumisen. Oven toiselle puolelle se ei sentään Rellan perässä yritä...

Saa nähdä mitä menin tekemään. Ilmoitin minut ja Lunan taipparikurssille... en tiedä miten lie suhtautuu riistaan mokoma hurtta kun ei ole sitä kosaan suussaan pidellyt. Lelujakin ravistelee toooosi antaumuksella... noh ei se ota jos ei annakaan.