Koirat.com

Edellinen serpoi (ajokoira-husky-kultainen-lapukka) oli oikein kompakti agilityssä, perustottistakin vähän harjoiteltiin parin kurssin verran ja silloin tällöin käytiin metällä, mutta muuten lähinnä kotioloissa harjoiteltiin omaksi iloksi kaikenlaista :)

Nykyisen kanssa ei ole tullut kotioloissa peruskäskyjen harjoittelun lisäksi muuta harrasteltua silloin kun asu vielä mulla, nykyisin metällä on isä sitä ruennyt käyttelemään (mä jos olen reissuilla mukana, koira seuraa vain mua eikä suostu kauemmaksi mun luota menemään, niin iskä sanonut suoraan, että mä en sitten saa mukaan tulla kun Retu pyörii vaan mun vieressä ) kun Retua kiinnostaa jänöt ja hirvet aika paljon. Kyllä siitä varmasti saisi vaikka tottiskoirankin koska se hakee kontaktia niin perhanan hyvin ja yrittää tehdä parhaansa, vaikka hetken kestääkin tajutessa, mitä emäntä yrittää selittää (esimerkiksi istumisen opetteluun meni ½vuotta, mutta nyt istuu heti kun [minun sanomana] käsketään), mutta enemmän tuo on tuollainen "taivaanrannan maalari" ja silminnähden onnellinen vain vapaana olosta, metsällä käydessä ja rapsuteltavana :) En sille koskaan olekaan mitään perusjuttuja enempää opettanut, koska tuo menee heti hirmu araksi ja pelokkaaksi, jos alkaa enempää "vaatimaan", ihan sama miten nätisti sille puhuisi Tohon koiraan ei kyllä voikaan yhtään minkäänlaisia "kovia otteita" koittaa, vähänkin jos ääntä korottaa sen ollessa lähellä, niin luikkii karkuun.

Jossain vaiheessa otan kyllä vielä sellasen seropisekotuksen, minkä kanssa ois mahdollista harrastella muutakin kuin metsästystä.

Pakko laittaa tännekin tää kuva, osaa tää koira vihaseltakin näyttää tarpeen vaatiessa vaikkei se sitä ikinä olekaan

No meillä myös enimmäkseen harrastetaan ulkoilua mitä moninaisimmissa muodoissa. Muru kyllä oppii nopeasti ja nauttii kaikesta harrastamisesta. Bennystä en vielä tiedä, luulen että on aika taivaanrannan maalari kans, suurinta hupia tällä hetkellä fasaanien jälkien seuraaminen (ihan hihnassa vaan), menee ohi jopa ulkona vapaana olemisen . Eli metsästysviettiä kyllä löytyy. Ja "istu"-käskyn osaa, mutta eipä juuri muuta.

Mutta kivan näköinen koira sulla ja näyttää kyllä tosiaan vihaiselta

koitanpa kans linkittää yhden kuvan jos osaan



talvinen syleily

(no niin onnistuipa vihdoin viimein!)

Täällä kans on yks seropi uros Eppu nimeltään.Ikää herralle on kertyny jo kohta 6 vuotta,mutta ei ikä paina ollenkaan.Eppu onkin melkonen sekotus,emän puolelta tulee pohjan- ja suomenpystykorvaa sekä norjan harmaata,isän puolelta schipperkeä ja pinseriä.
Tällä hetkellä Eppu on vanhempieni luona hoidossa ja nauttii olostaan :) Sen kaverina sillä on siellä kolme muuta koiraa.
Mitään erityistä en ole Epun kanssa harrastanu.Jäljestystä kesäisin silloin tällöin.Perustottelevaisuus on hanskassa.
Tuo on vaan tuollainen lenkkeilykaveri ja perheenjäsen

Nellan kanssa ollaan löydetty agilityn riemut :D Alkeiskurssi käyty, seuraavasi siirtyminen toiseen ryhmään.

Laitetaas meiltäkin kuvaa:
http://i679.photobucket.com/albums/vv159/Haukku/Maaliskuu2010159.jpg

Meillä on kiinanharjakoiran ja perhoskoiran sekotus Wilma 5kk. Ei vielä mitään harrasteta, pentukurssilla ollaan käyty... Haaveilen et tokoa ja agilityä alettais harrastaan ihan omaks iloks.

Yääää, kauhea ikävä tuli tuota miun entistä seropia Remua kun löysin vanhoja kuvia :'( Hirveesti edesauttaa vieläpä, kun taustalla soi Led Zeppelin - Knocking on Heavens Door.

Ehkä onnistunein ja nätein kuva Remusta meidän yhteiseltä, kahdeksan vuotta kestäneeltä taipaleelta:



Pääsi muuten avaksikin.

Huomenna koko viikonlopuksi Retun kanssa touhuamaan maalle, meikäläinen varmaan taas pillittää hillittömästi kun nään sitä viikon tauon jälkeen. Taitaa tää tyttö lähteä sen kanssa piiiiitkälle lenkille ihan vaan kahdestaan, oli sää mikä hyvänsä. Vois yrittää salakavalasti ottaa uusia kuviakin, edelliset kun on pari vuotta vanhoja jo, jos Retu ei huomiois lenkillä ollessa kameraa ollenkaan (se kun pelkää sitä).

Kylläpäs tänään on herkkä olo Täällä pitäisi olla joku itkuhymiö.

Meiltä löytyy seropityttö Neppi, joka tuli meille "joululahjaksi" 22. joulukuuta, kun vanhalla omistajalla ei ollut enää aikaa neidille. Alunperin Neppi on Rekku Rescuen kautta tuotu Valgan koiratarhalta, Etelä-Virosta ja RR uudelleenhaki myös nyt kodin tytölle. :) Ainoa rotu, joka tiedetään, on saksanpaimenkoira, vaikka kaikkea mahdollista muutakin on veikattu: porokoiraa, corgia, laikaa, collieta yms. :D Nyt ikää on kertynyt reippaat 1,5 vuotta, kun syntymäaika on 21/25.10.2008. Tosiaan, pentueita oli tarhalla kaksi ja siellä ei kai muistettu(?) kumpana päivänä Neppi ja kolme siskoa syntyi... Mutta 25. päivä on siis nykyisin käytössä. Neppi on vähän arkajalkainen kaveri, ei enää tosin niin paljoa, kun meille tullessaan. Ritiläportaat, lapset ja autot on jo ihan okei. :D

Meillakin on yksi ADHD monirotu tapaus Otto poika 6kk
isä oli puhdas sheefferi ja emä oli sheefferin ja suursnautserin sekoitus.
ihan veikeä tapaus tällä hetkellä korkeutta n65cm ja painoa 23-24 kg suurin piirtein

Meillä asustaa 8-vuotias sekarotuinen neiti. Siinä on ainakin suomenpystykorvaa ja sakasanpaimenkoiraa. Pienestä pitäen erittäin välkky tapaus ja helppo koulutettava. Euroakaan en maksanut sillä työkaverin luota haettiin. Äitini ehdoton seuraaja. Mieli on tehnyt teettää pennut kun likalla on mahtava luonne ja ainakin valeraskauksissa tahtoisi hoitaa kaikkkia sukkia myöten.

Rucan koiralla on ihanat korvat

Täälläkin on yksi hyvin energinen pieni sekarotuinen neiti!
Koira on ns. vahinkopentu, ja nyt se on noin 2v 4kk vanha, ollaan käyty pentukurssi sillon pari vuotta sitten, ja agility aloitettiin vuosi sitten. Kisoihin osallistumista olen harkinnut sen sata kertaa, mutta ei vain ole tullut mentyä. Haluaisin itse kovasti, mutta rohkeus ei ainakaan näillä näkymin taida ihan vielä riittää... Harrastetaan myös tietysti metsälenkkejä ja "kotitokoa". Tässä on siis kahta rotua: emä on huomattavan iso suomenlapinkoira ja isä jackrussellinterrieri, niinkuin allekirjoituksestakin ilmenee...Neiti rakastaa palloja ja sohvalla retkottamista, on innokas ja helposti motivoitava koira ;)

Täällä entinen 'Murunen', nykyiseltä nimeltään Kettuprinssi. :)/

Minulla on siis 10-vuotias seropiuros Aku, emä puhdas labradorinnoutaja ja isä tiibetinterrierin ja kingcharlesinspanielin sekoitus. Kokoluokkaa 43cm/14kg, musta pörriäinen, kiltti, reipas, sosiaaline ja toisinaan omantunnonarvoinen, toisinaan taas höhlä häslääjä. Huumorintajuinen ja aktiivinen koira, matkakokoa mukavuussyistä. :D Ensimmäinen oma koirani, ollaan harrastettu agilitya monet vuodet ja metsässä hölkkäämistä.

Muutamia uusia kuvia tältä keväältä:

- Aku & Bella Bella on kaverien uusi koira, suloinen nuori narttu, pembroken ja saksanpaimenkoiran sekotus. Aku ihastui häneen heti.
- Namikerjuri
- Kahlaamassa
- Portaissa
- Kaverukset
- Aku helmikuussa

Täältä löytyy seropiuros, 1v 5kk, isä on puhdas Berninpaimenkoira ja emo sekarotuinen jossa on varmaksi sanottuna ainakin labukkaa. Mutta koska koira on hyvinkin lapaseksi jäänyt voisi kuvitella, että siinä on jotain "pikkukoiraakin", veikkeuksia saa esittää :)

Aksu on oikea energiapakkaus joka on aina menossa, varsinkun kun pääsee ulos. Vinkuvat lelut saavat pojalta pään aivan sekaisin, sempä takia niitä meillä harvemmin sisällä näkyy ;) Harrastuksiin kuuluu ei niin totinen tokoilu, olemme käyneet koirakoulussa pentu- ja starttikurssin, koiralla olisi potentiaalia vaikka kisakentille asti, mutta omistajaa ei pahemmin tuo kilpaileminen kiinnosta. Omaksi iloksemme siis tokoilemme.

Aksu 18.12.2009
Aksu 18.12.2009

Aksu 23.4.2010
Aksu 23.4.2010

Meillä häntää vispaa seropinarttu Oona. Ajokoira isänä ja emä hyvinkin sekarotuinen pystykorvainen. Painoo 17kg ja korkeutta 52cm. Virkeä epeli syntyi 17.7 -06.

Meiltä löytyy tämmönen 10-vuotias vanhus. Emä on puhas harmaannorjanhirvikoira, isä taas suomenpustykorvan ja villakoiran sekoitus.Serkuilta saatiin, vahinko pentueesta. Oli onnea Köpöllä... Nyt on ainut pentueen elävä koira.
Toinen korva pystyssä ja toinen lurpallaan se käppäilee lenkilläki. Energiaa löytyy kyllä vielä esteidenkin hyppimiseen ja uusien asioiden opetteluun.

Mitään ei harrasteta Köpön kaa mut, uuen koiran (jonka saamme, kunnes köpö on... ) niin aijon harrastaa ainaki TOKO:a...

Täältä löytyy puolivuotias poika Rico jonka emä on saksanpaimenkoiran, rotikan, alaskan.malam ja suden ristetys. Isä on joku ohi juossut komea koiruus mihin Ricon Emma äiti palavasti rakastui ;)

Viime mittausten mukaan (n. 1vk sitten) säkää oli 61cm ja painoa 18kg :)

Opeteltu ollaa tutun avustuksella (kouluttaa rajavartio ja poliisikoiria) tottelevaisuutta ja hän kehuu pojan olevan tosi avoin ja fiksu koira sekä aktiivinen (minkä kyllä olen huomannut!)

Täälläpä pitää seropin virkaa 3,5-vuotias Ropi, jonka emä on amstaffi ja isäukko siperianhuskyn (½), sakemannin (1/4) sekä belgianpaimenkoiran (1/4) sekoitus. Karvakaulusamstaffiksi tuota sanonkin, kun naamasta näkee emän perimän, mutta muuten Ropi on rutkasti isompi ja sirompi kuin amstaffiurokset, vaikka rintakehää löytyy ja jalat on melko lyhkäiset. Ja karva on pehmoista ja kaulaa kiertää hurmaavat karvapyörteet.
Nuoruuden Ropi oli aikamoinen villikko, mutta pikkuveljen myötä tuli aikuistuminen melkein yhdessä yössä ja herra on mitä ihanin kumppani. Kärsivällisen koulutuksen myötä Ropista on tullut tottelevainen ja kontaktihakuinen herra, jolta ei taistelutahtoa puutu tippaakaan (eli sen verran on huljahtanut sekaan pk-rotujen verta). Ropi on yllättänyt myös hurjalla nopeudellan viehetreeneissä, vaikka siviilissä herra on löntystäjä ja toisinaan jopa perässä vedettävää mallia. Vapaana kyllä singotaan kuin tykin suusta, mutta toisten koirien kanssa taasen ei muka pysytä perässä.
Ropi on myös ihmisrakas ja pieninkin huomio tutuilta ja vierailta ihmisiltä, juopoilta tai vaikka takaa tupsahtavilta narkeilta on tervetullutta ja koira on heti maassa pötköttämässä ja vaatimassa paijaamista.

SaMaJa kirjoitti:

Ropi on myös ihmisrakas ja pieninkin huomio tutuilta ja vierailta ihmisiltä, juopoilta tai vaikka takaa tupsahtavilta narkeilta on tervetullutta ja koira on heti maassa pötköttämässä ja vaatimassa paijaamista

"takaa tupsahtavilta narkeilta" ...reps...

^Jeps, todistettu on monesti. Ihan sama kuka sieltä tulee känni- ta piripäissään höseltämään, niin Ropi alkaa ilkamoimaan kuin pentu.

Meillä kans Rico ei sano näistä juopoista mitään mut porukoilla on kaksi malamuuttia ja toinen(7v uros) ei voi sietää juoppoja. Se rupee heti murisemaan ja näyttelemään hampaita. Sekin on tullut tässä vasta vanhemmiten, ennen ei ollut mitään ongelmia.
Viime kesänä olin sen kanssa terassilla(kaverit pyysivät siihen kun ohi kävelin) ja laitoin sitten koíran siihen terassin tlppaan kiini ja siinä istui nätisti ja tutkaili tapahtumia. Sitten siihen tuli mies erittäin humalassa ja rupesi että "ompas söpö koira, minäpäs menen silittämään". Sainoin kolme kertaa että älä koske siihen koiraan, mutta mies ei uskonut kun koia oli niin "lutuisen näkönen". Onneks baarin omsitaj li siinä ulkona ja kuulin kun sanoin miehielle että ei mene kosekemaan koiraan sillä mies st meni siihen ja oli kättä juuri ojentamssa koiraa kohti kun koira rähähti ja yritti purra. onnek hihna stoppas ja ei ylettänyt mutta kyllä sillon alko sellnen huuto mieheltä että! "hullu koira, tollanen pitäs ampua" ja mitä muuta se siinä meuhas. no baarin omsija sitten tuli siihen ja sanoin että olisit kuunnellut mitä tyttö sanoi. hän sanoin ainakin kolme kertaa, että älä koske ja sillon se olisi ollut ihan oma syysi jos koira olisi sina purrut. mies sit lähti mutisten sisälle ja sen läkeen ei kyllä ole koiraan koskenutkaan. muille ihmissille ei ole milläänsäkkään ja on tosi kiltti (kummityttö 4v riehuu sen kanssa pitkin pihoja ihan onnessaan) mutta juopoista ei pidä yhtään.

Mitä jos koira olisi purrut miestä? olisko se ollut miehen syy sillä mulla oli siinä todistajia jotka kuulivat kun kielsin koskemasta koiraan ja koira oli kytkettynä.