Koirat.com

Minkä ikäisiksi wels corgit elää ?? : o meillä on kaks wels corgii molemmat muuten ihan hyvässä kunnossa mutta toisella on sellainen ongelma ettei se pääse enää edes yläkertaan rappusia ylös kunnolla ja kipeä joko selästä tai taka pään lihaksista joten voisiko se johtua vanhuudesta ja sen takia niitten ikää kyselen... ?

iBox kirjoitti:

Meidän pieni poika kotiutui torstaina. Paljoa ei ole kuvia otettu mut tässä nyt pari.
Nimeltään pentu on Jönssi.





MUOKS: Niin ja hassu muuten toi korvahomma, tässä pentueessa kaikilla oli korvat pystyssä jo 6-viikkoisina.

Meidän toisella koiralla ei noussu toinen korvista ollenkaan niinku mun kuvasta huomaakin.. sitä yritettiin teipillä saada ku kasvattaja sano että sillain niiden koirilla nousi mutta vieläki sillä toinen korva lurpallaan vaikka se on jo vissiin 4 tai 5 vuotias...

Koirafani97 kirjoitti:

Minkä ikäisiksi wels corgit elää ?? : o meillä on kaks wels corgii molemmat muuten ihan hyvässä kunnossa mutta toisella on sellainen ongelma ettei se pääse enää edes yläkertaan rappusia ylös kunnolla ja kipeä joko selästä tai taka pään lihaksista joten voisiko se johtua vanhuudesta ja sen takia niitten ikää kyselen... ?

Mä sanoisin, että corgit elää helposti yli 10-vuotiaiksi.

Mutta tuo ei minun korvaani kuulosta normaalilta, jos koiralla on vaikeuksia kiivetä portaita ylös, vaikka koira olisikin vanha. Jos sillä ei ole todettu mitään selkä-, lonkka- tai lihasvaivoja, tutkituttaisin ehdottomasti mikä vaivaa. Joten eläinlääkäriin mars, mars. Sitä on erittäin vaikea lähteä arvuuttelemaan täällä nettifoorumilla mikä koiraasi vaivaa lyhyen sepustuksen perusteella, jolloin eläinlääkäri on varmasti paras ja luotettavin vaihtoehto. :)

Ja vielä: Jönssi on ihan järjettömän suloinen otus!

Lihasjumithan vois olla kans yks vaihtoehto. Siihen auttaa koirahieroja.

Jönssi kiittelee kehuista! Tässä pari uutukaista kuvaa. Meijän paimenkoira näki ekan kerran lehmiä appivanhempien luona.


Kuinka vaikeeta on saada kaks koiraa samaan kuvaan, varsinki ku toinen on pentu, joka ei ymmärrä olla paikallaan? Tämä siis ainoo siedettävä kuva kaikista otetuista.. Toinen haukku on vanhempien corgipoika Hero 4½v.

Joo eläinlääkärille mentiin koska meni niin pahaks ! sillä oli ku mentii sinne lääkärii ni anaali rauhaset ihan täynnä lääkäri puhdisti ne ja sano että 5 päivää kipulääkkeillä! käytettiin se maanantaina siellä... Tänään eli seuraavana päivänä tiistaina koira ei pytyny enää ees kävellä takajaloilla ! ja loppujen lopuks iltapäivällä ei pystyny ees takapäällä liikkumaan ! joten taas eikun lääkäriin ! todettiin joku pullistuma selässä ja sen pullistuman takia takajalat halvaantunu ! koira laitettii leikkauksee ja ooteltiin tossa että eläinlääkäri soittais kunnes lopulta itte soitettii sinne ja kysyttii tilanetta no onneks leikkaus onnistu ! :) huomenna koira mennää hakee sieltä eläinlääkäriltä ja viedään fysioterapeutille ja yritetää opettaa sitä taas käveleen jos se ei opi käveleen niin koira joudutaan lopettaa :( nyt vaan toivotaan parasta ! niin ja tämä koira on 6 vuotias... toivottavasti koira selviää

^ Onneksi menitte käymään eläinlääkärillä, ties mitä olisi voinut käydä. Mutta toivotaan tosiaan parasta teille!

/ Ibox: Jönssi, mikä hurmuri!

Laitoin tän jo pentu-palstan kuvatopiciin, mutta pakko tulla hehkuttamaan tännekin..


Nyt tosin on jo molemmat korvat pystyssä :-)

Voi elämä miten suloinen, sekä koira että kuva

Hei koirafani 97, hyvä että lekuriin menitte ja tsemppiä. Mutta tuosta Corgien iästä vielä että helposti saaattavat elää yli 10 vuotiaaksi mikäli pidetään kunnossa ja ei tule mitään viheliäitä sairauksia tms. Omat aikaisemmat edesmenneet rakkaat Corgimme elivät 12,5v sekä lähes 15 vuotiaiksi saakka.

Mikähän siinä on kun aina pitää siihen pienimpään petiin änkäytyä? Monalle on ostettu samanlainen oma, 2-3 kertaa isompi kuin tuo, sellainen missä mahtuisi selällään rötköttämään täydessä pituudessaan mutta ei.. tuo äidin tiibetinspanielille ostettu on silti paras, kyllähän tuo sinnekkin näyttää mahtuvan Karvalakki

Sudenpentuhattu!

Laitan tännekin kuvan; Jönssi 11vk. :)

Kääk miten suloinen viikari iBoxilla!!

Meille tulossa siis lokakuun alussa uros.. jännittää kamalasti, onks se normaalia? :D Tässä on suunniteltu jo kovasti ja tehty ostoslistaa.. Mutta yhtä juttua olen pohtinut, eli mitenkä paljon teidän corgit vaatii aivotyöskentelyä ja liikuntaa päivisin, eli riittääkö TAVALLISENA arkipäivänä kunnon lenkit, koulutustuokiot, leikit, vai olisiko hyvä ottaa heti tavoitteeksi agi/toko tms. Vapaana pääsisi juoksemaan silloin tällöin, mutta harvemmin.. Ja jotain aktivointihässäkkää ja naminetsintää voisi keksiä, niin saa aivonystyrät työskennellä.
Haluaisin kovasti tarjota meidän koiralle tarpeeksi tekemistä, ettei se turhaudu.. Voihan tietysti olla, että se paljastuu luonteeltaan sohvaperunaksi, ei sitä tiedä.. :D

Toi Jönssi on niin söpö, että sydän sulaa joka kerta kun sen kuvia täällä foorumilla näkee! Ja huomasin Nurkassakin samaa söpöyssaastetta, mihinkään ei pääse pakoon

Ei voi kuin ihmetellä, kuinka söpö Jönssi onkaan! Koulussani yhden opettajan lempinimi on Jönssi, joten tuntuu jännältä ajatella se nimi koiralla. :D

Tässä tuoreita kuvia meidänkin piiperoisesta, jonka ikä alkaa jo lähennellä viittä kuukautta.

"jes söör!"

painia villakoiran kanssa

"jospas vähän maistelisin sun korvaa?"

No hei!

Minäkipä kirjotan tähän ketjuun nyt jotain, kun oon vaan lueskellut läpi koko keskustelua. :D

Olin alusta pitäen miettinyt kauheasti, että pemu vaiko cardi? Corgiseuran sivuilla kerrottiin jotain näiden eroista, mutta molemmat vaikuttivat kivoilta enkä osannut päättää pelkästään luetun tekstin kautta. Onneksi Raahessa järjestettiin juuri sopivasti kesäkuussa näyttely Hummastinvaaran raviradalla joten lähin sinne tutustumaan molempiin corgeihin. Paikalla ulkonäöllisesti ero oli selkeä ja ymmärsin nyt ne kaikki mitä corgiseuran sivuilla oli mainittu ulkonäön kannalta. Luonteet ei tietenkään tulleet niin hyvin selville, mutta sain kuitenkin oivan esimerkin! Puhuttelin erästä cardia, mutta tämä ei tullut heti luokseni vaan tuijotti omistajaansa ja kohta sitten hoksasi minut paremmin ja tuli nuuhkimaan kättäni. Jututin myös pemua ja omistaja juuri ja juuri kerkes sanoa "varo se tulee syliin asti!" ja pemu olikin puoliksi mun sylisä :DDD Oli kovin ystävällinen ja mua nauratti kauhiasti. Onhan se luonne ihan koirakohtasta aina, mutta huvitti miten tuosa lyhyesä ajasa heti vähä näky nuita luonne-eroja :D Yhen ihmisen corgi; cardi ja koko korttelin corgi; pemu. Kuitenkaan en vieläkään tiennyt KUMPI koska molemmat mielyttivät eikä mikään piirre tehnyt toisesta jotenkin "parempaa". Etsin siis pentueita molemmista corgeista vaikkakin silti.. Jotenkin pemu tuntui enemmän omalta.

Toukokuusa tosiaan aloitin tosissani pennun etsinnät ja olihan se monen kyselyn ja pettymyksen takana. Olin asenteella "pessimisti ei pety" joten en halunnut laittaa liikaa toivoa peliin (vaikka salaa sitten kuitenki niin tein, olin jotenki alitajuisesti varma, että eräs Oulun kenneli on se mistä pentuni saan).

Tuli vastaan jonkinlaisia epämääräisiä kasvattajia. Eräs mm. suuttui minulle, kun sanoin hänen narttunsa jättäneen epilepsiaa? Ihan ystävällisesti sanoin asiasta, mutta minulle suututtiin. Eräs tuttuni on mukana kasvatustoiminnassa ja hän minulle kertoi, että pentue on linjattu epilepsiaa jättäneeseen narttuun. Tosin en tiedä mistä moinen tieto.. Silti halusin kysyä sitä myös kasvattajalta koska säikähdin ja eihän ole kauhean asiallista suuttua pennunostajalle jos tämä vain kyselee? Reaktio kertoisi mun mielestä, että "osu ja uppos". Hän alkoi myös päteä vihaiseen sävyyn, että "jokainen koirahan sairastuu jossain välissä elämäänsä!" .. No shit? Mun mielestä kuitenki on eri asia jos koira sairastuu joskus elämänsä aikana, kuin että kärsii pennusta asti epilepsiasta :'D No kuitenkin, se siitä. Eräs kasvattaja myös kauppasi cardejaan Halpa-Hallin ilmoitustaululla..

Ohitin nämä tapaukset ja jatkoin kyselyitä. Moni narttu jäi tyhjäksi, jotkut kasvattajat eivät vastanneet ollenkaan s-posteihini. Olen tosi arka soittelemaan joten ekana keinona turvaudun aina s-postiin. Kuitenkin myös soittelin, kun alkoi näyttämään siltä, että pennut kävivät iha niukemmin saataviksi! Onhan soittaminen kannattavampaa, kun silloin saa paljon paremman käsityksen ihmisestä kuin pelkän s-postin kautta.

Oulun kennelistä kuulu, että narttu oli nyt astutettu ja nyt vaan odotettaisiin. 4 viikon päästä kasvattaja aikoi ilmoittaa miten asiat oli edenny. Asiat olivat hyvin ja emä näytti todellakin kantavalta. Aikoi ilmoittaa kun pennut syntyvät. Mietin että tämä on liian hyvää ollakseen totta ja jotenkin koitin haihduttaa tämän asian mielestäni.

Mentiin perheeni kanssa Ouluun kahtomaan englanninbulldogin pentuja. Minulla on siis 8-vuotias bulliherra joka kuitenkin asuu vanhempieni luona (8km päässä, että pääsen katsomaan häntä milloin haluan) huonojen lonkkien takia (myös siksi koska sillä on kova halu tappaa mun muut pieneläimet :D). Muuten on oikein vetreä ja reipas tapaus. Bulldogilleni kaveria katsottiin. Juuri kun päästiin bullikennelin pihaan puhelimeni soi. Siellä oli tämä Oulun corgikasvattaja joka sanoi "täälä ois sulle yks urospentu". Menin aivan hämilleni enkä osannut sanoa oikeen mitään :DD Seuraavana päivänä oli pakko soittaa kasvattajalle varmistaakseni, että se kaikki oli totta koska olin oikiasti niin pihalla uutisesta, että en muistanu meijän aiemmasta puhelusta mitään :'D Yksi pentu oli nyt sielä mua varten, mutta silti pelkäsin, että jos täsä nyt kävis jotn hullua.

Nyt on kulunu aikaa ja viikko sitten käytiin perheeni kanssa kahtomasa pentuetta. Aivan ihania pieniä töppöjalkoja kaikki! Haltioissani niitä hoidin ja juttelin kasvattajan kanssa. Emääkin kehuin kauhiasti moneen otteeseen kuinka hienoja pentuja se oli tehnytkään ;)

Nyt on oottelua enää pari viikkoa ja silloin minun pitäisi päästä hakemaan pentuni! Nimikin on ollut jo pitkään valmiina, mutta haluan paljastaa sen vasta, kun pentu on minulla ;) En malta oottaa meijän yhteistä alkavaa taivalta! :>

PS. Tässäpä Raamatun verran tekstiä! 10 pistettä ja papukaijamerkki sille joka jaksaa lukia! :D

iBox, Surkuli, hellanlettas teijän pentuja! O______O Huusin täältä oman koneen ääreltä miehelle että tuu nyt äkkiä kattomaan, ihan ku joku tulipalokiire ois :D Siinä sit ihasteltiin.. :)

Edelliselle kirjoittajalle: tosi hyvä että kyseenalaistat asioita ja kasvattajia. Eihän sitä elämänkumppania (seuraavaksi lähes 15 vuodeksi) pidä valita kevyin perustein eikä silloin, jos yhtään kasvattaja epäilyttää! Onnea pennunodotukseen sinne :)

AinoKo kirjoitti:



Edelliselle kirjoittajalle: tosi hyvä että kyseenalaistat asioita ja kasvattajia. Eihän sitä elämänkumppania (seuraavaksi lähes 15 vuodeksi) pidä valita kevyin perustein eikä silloin, jos yhtään kasvattaja epäilyttää! Onnea pennunodotukseen sinne :)

Aivan! Kaikenlaisia kasvattajia sitä onki liikenteesä. Oon aika uusi koiranhankintahommissa joten joskus on hyvin vaikeaa erottaa kuka on huijari! Tällaista "untuvikkoa" niinku minä on hyvin helppokin huijata :( :D

Niin ja kiitoksia! :>

Shane kirjoitti:

Laitoin tän jo pentu-palstan kuvatopiciin, mutta pakko tulla hehkuttamaan tännekin..


Nyt tosin on jo molemmat korvat pystyssä :-)

Kylläpäs on varsin hellyyttävä :')

Heippa Gorgi ihmiset! Tulen hieman tunkeutumaan keskusteluunne esittämään muutaman kysymyksen

Gorgi rotuna kiinnostaisi kovasti, etenkin meillä perheen isäntä on ihastunut rodun olemukseen ja luonteeseen. Itsekin kovasti tästä sympaattisesta koirasta pidän.
Mitä rodusta olen selvää ottanut kaikki vaikuttaisi hyvältä, mutta mikä on yleisesti gorgien terveystilanne?
Katselin Gorgiseuran pentuevälityslistaa, ja merkille laitoin erityisesti koirien lonkkatulokset. Harvassa yhdistelmässä edes toisella vanhemmista oli B-lonkat, yleisempää oli C ja D. Johtuuko tämä vain rodun rakenteesta, vai onko tilanne noin kehno?
Entä silmäsairaudet? Ovatko samat mitä yleisesti paimenkoirilla? Meillä siis tällä hetkellä sheltti.

Voi olla että ehkä meille muuttaa kodinvaihtaja nuori gorgi uros, katsotaan mitä tämänhetkinen perhe päättää, pitävätkö vai luopuvatko koirasta.