Koirat.com

Astetta huonompia uutisia. Narttu oli synnyttänyt perjantaina 7 elävää ja yhden kuolleen pennun. Yhtä lukuunottamatta elävät pennut olivat kovin pieniä ja heikkoja. Eilen elossa oli enää neljä (2+2), mutta kasvattaja vähän arvaili - että nämä saattavat nyt sitten selvitä. Ei kuitenkaan uskaltanut mennä vannomaan, ja sanoi laittavansa kuvan pennuista vasta muutaman päivän päästä.

Eli meillä on pienet mahdollisuudet että pentu on tulossa tästä yhdistelmästä - mutta voi olla että etsiminen jatkuu. Nyt täytyy vain toivoa parasta.

Voi ei miten surullista! Pidetään kovasti peukkuja.

Täälläpäin odotellaan aussieta joka ensi kuussa astuu taloon. Ensi viikolla katselemaan:)

Ikäviä uutisia maksavompatilla. Toivottavasti nuo elossaolevat pennut selviävät ja niistä kasvaa rankasta alusta huolimatta terveitä ja iloisia otuksia. Peukut pystyssä, ettei tarvitse teidän alkaa katsella uutta yhdistelmää.

Elämä on niin täynnä yllätyksiä.

Täällä lennellään ylihuomenna halki ilmojen pentuja kattomaan! En malta odottaa!

Ja vaihdettiin pennunhakusuunnitelmaakin, ei ajetakaan py:n kanssa edestakaisin autolla vaan minä menen yksin hakemaan, yöjunalla sinne ja lentämällä takaisin. Just soitin Blue1:lle varmistuksen koirapaikasta. Tällä tavalla reissulle tulee hintaa n. 100 e (35 e juna, 44 e lento, 20 e lemmikki matkustamossa) + matkat rautatieasemalta kasvattajalle ja kasvattajalta lentokoneeseen. Ja kokonaisuudessaan olen hakumatkalla vain 16 tuntia, verrattuna siihen että oltaisiin oltu joku 36 tuntia. Ja about samanhintaiseksihan tuo kuitenki tulee.

Katotaas jos mäkin liittyisin tähän topikkiin jo nyt, enkä vasta n. puolen vuoden päästä kuten alunperin oli suunnitelmat.

Listatkaapa prot ja conit sen suhteen, tuleeko pennele keskellä talvea (näillä näkymin vuodenvaihteessa) vai kesällä?
Talvella ei ole mahdollisuutta pitkään lomaan, ainakaan näillä näkymin, kun kesällä taas mulla ainakin oletettavasti on ainakin jonkun verran kesälomaa.
Talvella on kylmä, ja pentu on inhottavampaa opettaa ulos, kesällä sekin on kivempaa.

Se narttu mistä pennun siis piti tulla, onkin jo nyt juoksussa, ja kasvattaja ei halua astuttaa sitä, koska toisella nartulla on la lokakuun loppupuolella ja pentueiden väliin jäis tosi lyhyt aika/ne olis päällekkäin. Tästä nyt kantavasta nartusta siis tarjottiin meille nyt pentua, yhdistelmässä ei ole mitään vikaa ja se saattaa itse asiassa järjellä mietittynä olla parempikin kuin alkuperäinen suunnitelma (alkuperäinen olis samasta nartusta kuin Hugo, mikä sinäänsä olis kyllä ihan mukavaa), mutta kun luovutus olis keskellä pimeintä talvea..

Teenkö mä siitä nyt ihan älyttömän härkäsen, johan ihmiset ottaa pentuja ympäri vuoden ja ilman pitkiä lomia?

Odottaisitteko te vielä lisää, vai ottaisitteko tosta nyt syntyvästä?

Meillehän piti tulla pentu jo alkuvuodesta, mutta syntyi vain yksi värivirheellinen narttu, ja Hugon äitiä ei välttämättä edes pitänyt astuttaa enää. Enkä mä tiedä astutetaanko sitä sitte enää seuraavaan juoksuun, ja jos astutetaan, niin jaksanko mä odottaa sinne asti, tai mitäs jos sieltä ei tuukkaan mitään, jne jne jne...!?

Tietysti esim. sisäsiistiksi opettaminen on helpompaa kesällä, mutta kyllä minusta tärkeämpää on, että yhdistelmä miellyttää ja pentu on muutenkin sellainen kuin haluaa. Itse en ainakaan jättäisi muuten täydellistä pentua ottamatta vuodenajan takia. Lomaakaan ei minusta tarvitse kuin pari päivää varsinkin kun teilläkin on vanhempi koira, eli pentu ei jäisi ypöyksin.

Sani tuli meille toissa kesänä kovimpien helteiden aikaan, eikä ollut kivaa sekään. Pelkäsin että pentu läkähtyy, mietin juokohan se tarpeeksi, voiko lähteä harjoittelemaan hihnakävelyä kun mittarissa on "enää" +25 jne. Eli ei se kesäkään aina autuaaksi tekevä asia ole!

Meidän käppänä on tullut joulukuun alussa ja oppisi ihan nopeasti sisäsiistiksi vaikka talvi olikin. Neidille meidän äiti teki sellaisen fleeceloimen alkuun, jota käytettiinkin koko talvi, kunnes jäi pieneksi.
Ei mitään ongelmaa nähnyt enkä mitään syytä ainakaan silloin miksi en voisi ottaa pentua talvella.
Kuitenkaan pennun kanssa ei tehdä mitään älyttömän pitkiä ulkoiluja alkuun, niin ihan sama mikä keli ulkona on.
Koiruus kyllä tarkeni, jos liikuttiin paljon.

Jos saan tästä pentueesta pennun mikä nyt syntyy, niin pentu tulee juuri talvea vasten.. Luovutus lokakuun puolen välin jälkeen.

MUNKIN mielestä kannattaa miettiä enemmän sitä yhdistelmää ja pennun luonnetta kuin ottamisajankohta.

Ehkä meillekin joskus tulee pentu kesällä niin saan kokea onko jotain eroa mihin aikaan vuodesta tulee pentu.

Kiitokset vastauksista...
Mä taidan itse olla valmis ottamaan pennun vuodenvaihteessa, vielä pitäis avokki saada vakuutettua. Pelkää ehkä ihan aiheellisestikin, että pentu saattais tehdä enemmän tuhojaan jos joutuu alkuun olemaan ilman valvovaa ihmissilmää, mutta kun saattaishan se tehdä niitä muutenkin. Eivätkä perhoset oo mitään erityisen tuhoamisvimmaisia koiria, Hugon lukuun voi laskea yhden kännykän laturin ja muutamat nenäliinat (toki se sitten vähän maisteli mm. keittiönjakkaraa ja rintaliivejä, mutta... ).

Täytyy vielä miettiä, varsinkin "kun tää tuli nyt vähän äkkiä" jne jne.

Toivottavasti meille nyt vielä joskus se toinen Tempramentia-perhonen kotiutuis kuitenkin

Täältä hyviä uutisia

Tänään oli sirutus ja ell, kaikki kunnossa pienillä! Kyllä tuota piti vähä jännittää.
Se olis kaks viikkoa ja neidin hakuun ;)

Me täällä odotellaan infoa pennuista.. Mikäli on vielä elossa, ikää on jo melkein 9 vuorokautta! Parin päivän sisällä pitäisi tulla vähän enempi tietoa kasvattajalta.

Olen kuitenkin alkanut jo katselemaan muita yhdistelmiä, jotta ei olisi niin kova isku jos sitä pentua ei nyt saakkaan. Pari muuta rotuakin on pyörinyt mielessä, täytyy nyt katsoa että mihin suuntaan tässä lähdetään. Ehkä meillä ei olekkaan talvipentua, vaan odotellan kesään asti.

Tämmönen siellä oli! ♥ Kasvattaja sanoi että tätä tyttöä on mulle miettinyt, kun on selkeesti, hmm, enemmän vääntöä tässä pennelissä siskoonsa verrattuna.

Vielä 18 päivää kotiutumiseen. APUA! Ihan kohta!

^Aivan ihana nappisilmä

^ Harmi kun sun haukut on niin pieniä, ois tosi kiva treffata ku ei olla niin pitkään aikaan nähty. Pelkään vaan että toikin on kotiutuessaan jo semmonen mörssäri että menee toitsut ihan mukkelismakkelis kun hän painaa menemään.

Olihannää aika sulkku tää innnan penneli Ja mikä tukka!

Juteltiin tänään avokin kanssa, ja siis juteltiin ihan järkevästi niinko aikuset ihmiset parhaimmillaan keskustelee. Kyllä hän vissiin vois ottaa pennun talveakin vasten, muutama juttu on vielä auki (muidenkin asioiden suhteen mm. finanssipuoli) mutta hyvältä näyttää

jannie: Lulu tuli mulle viime vuonna 2010 joulukuun puolessa välissä 8-viikkoisena ja en kyllä nähnyt mitään ongelmaa sisäsiisteys opettelun kanssa. :) tietty vähän kylmää oli ulkona, mut eipä tuo sinällään oikeastaan mitään haitannut,en muista mitään negatiivista =D Ja nyt kun otat pennun vuodenvaihteessa niin keväällä voit tehdä senkaa jo pitempiä lenkkejä.
Lulu joutui ihan heti alkujaan olee yksin päivisin viikon ajan, kun olin koulussa mutta sekin sujui loistavasti (ei itkenyt perään). Viikon päästä ottamisesta mulla alkoikin jo joululoma...

Vää, innnan minimudi on ihan laittoman suloinen!

Onpa ällöttävä tuo mudilapsi!

Enpä voi kuin komppailla edellisiä. Ei millään malttais odottaa, että neiti Permis jo kotiutuis!

Neiti Permis Ihana

Tää on varmaan ihan vakkari keskustelunaiheita, mutta kysynpä silti (tuli tosta mieleen, siis, ja kun itellä asia on vielä työn alla), että missä vaiheessa ootte antaneet pennulle lempinimen?

Ootteko päättäneet jo etukäteen (kuten me tehtiin Hugon kanssa, ja nytte sitä kutsutaankin melkeen enemmän Jupsuksi kuin Hugoksi... tai vieraille sanon aina että Hugo, mutta tutuille puhun Jupsusta), sopeutuneet kasvattajan antamaan nimeen (kuten meidän edelliset koirat, nimet tuli suoraan oikeista nimistä, Small Hobby Benja Heartjoy oli Benja ja Kanervakeijun Antero... Antero tietysti xD) vai odottaneet pennun kotiutumista ja päättäneet sitten nimen?

Meille nimi on jotenkin kauheen tärkeä, avokille ehkä jopa vielä enemmän kuin mulle, koska hyvä nimi ikäänku kruunaa hyvän koiran. Antero on kyllä meidän koirista ollut parhaiten nimetty, se vaan on niiiiin Anteron ilmentymä että oksat pois

*muoks* Niin joo, unohin kertoa itse asian. Eli avokki on pikkuhiljaa lämpeämässä asialle, saattaapi kyllä vaatia vähän ekstramielistelyä ja mukavanaoloa mun taholta, mutta mitäpä sitä ei tekis nakuvauvamassujen ja vaaleanpunaisten popcorninhajuisten tassujen eteen