Koirat.com

Hirveä koirakuume iskenyt ja miettinyt kovasti sopivaa rotua. Haluan rodun olevan iso, mutta suhteellisen helposti koulutettava. Lapsia tulemme hankkimaan jossain vaiheessa joten niitäkin täytyy sietää hyvin. Perheessä on lisäksi kaksi kissaa, joista toinen pitää koirista, mutta toinen on todella varautunut. ON eläny kyllä pienessä talossa koiran kanssa, mutta herkästi tassu käy.

Olen paljon katsellut ja etsinyt sopivaa rotua ja mastiffi olisi täydellisen tuntuinen! Se on kuitenkin nykyiseen kämppään ja talouteen mahdoton hankinta, mutta joku päivä vielä... :) LÄhinnä mietin tässä sopivaa vaihtoehtoa mastiffille, en ole koiraa oikeasti hankkimassa vielä pariin vuoteen ja siinä vaiheessa toi mastiffikin voisi olla realistinen vaihtoehto, kunhan yritän kartoittaa vastaavia rotuja yms.

Turkki saisi olla melko helppohoitoinen, koulutettavuuden tulisi olla myös inhimillisellä tasolla. Itsellä ei omaa koiraa ennemmin ole ollut, mutta jonkin verran kokemusta koirista kuitenkin. Vartuin kotona kultaisennoutajan kanssa ja sain sen kanssa viettää ensimmäiset 14 vuotta elämästäni, vanhemmillani on kääpiövillakoira ja vaimon siskolla naapurissa suomenlapinkoira, joten ei koirat ihan vieraitakaan ole,mutta toki oma koira on ihan eri asia. Olen miettinyt bullmastiffiakin, mutta lukenut paljon, että saattaa olla vaikea kouluttaa ja sen takia mietityttänyt vähäsen. Staffi vaikuttaa myös aivan mahtavalta koiralta, siinä ainoa miinus on koko! eli se on vähän siinä rajoilla onko jo liian pieni omaan makuun.. :) Tykkään että koiralla on kokoa.
Akitasta olen myös aina haaveillut, mutta olen siinä käsityksessä että se tarvitsee TODELLA paljon liikuntaa, ja viihtyy muutenkin ulkona esim pihakoirana??? Mutta mutta, jos tulee mainituista roduista mielenkiintoista sanottavaa, kokemuksia, tai jopa ihan uusia rotuehdotuksia niin otan kaiken ilolla ja mielenkiinnolla vastaan! :D

Kun tietäisi minkäläisessä asunnossa asut? Omakotitalo/ kerrostalo/ rivitalo/ paritalo? Neliöt? Naapurit? Asfalttiviidakko vaiko luonnonhelma? Olisi helpompi ehdottaa rotua, kun tietäisi minne se on tulossa. Onko muuttoa tiedossa lähivuosina ja jos on, niin onko suunnitelmia muuton suhteen?
Ja paljonko aiot/ pystyt tarjoamaan koiralle liikuntaa. Ota huomioon, että jos lapsia aiotte hankkia, koiran liikuttaminen voi vaippaikäisten kanssa olla vaikeampaa.
Metsästätkö?
Haluatko harrastaa tai haluaako muu perheesi harrastaa koiran kanssa? Tässähän nyt skaalana on kaikki lintukokeista valjakkourheiluun.
Oletko valmis hoitamaan turkkia päivittäin vai haluatko koiran, jonka turkki ei vaadi erityistä hoitoa? Mites karvanlähdön ja karvanlaadun laita?
Haluatko, että koirasi vartioi vai ystävystyy helposti muiden kanssa?
Kuinka paljon vaivaa olet valmis näkemään koirasi kouluttamiseen, kun sanoit, että inhimisissä rajoissa koulutettava? Vartiointi-, metsästys ja seurakoiria kaikkia voi kouluttaa jopa suht pienelläkin vaivalla, kun sen aloittaa määrätietoisesti pennusta ja kaikilla on selvänä millainen koirasta aikuisena halutaan niissä puitteissa mitä koira on perimässään. Toisten kanssa pitää vain olla ovelampi ja jämptimpi kouluttamisessa.
Mikä olisi koiran ensisijainen toivottu ulkomuoto? Pystykorvatyylinen? Bullterrierityylinen? Mastiffityylinen? Ajattelemasi rodut ovat vähän noita kaikkea, akita, staffi, mastiffi.

Ensimmäistä koiraa hankittaessa moni ajattelee, että täytyy ottaa mahdollisimman helppo ja yksinkertainen koira. Ei oikeastaan. Se riippuu täysin siitä kuinka paljon on valmis perehtymään koiraan. Kiinnostaako rodun historia ja vähän samassa vilaista jalostamista ja rodun nykytilannetta. Perehtyä perustason koiran kouluttamiseen. Myös olisi vähintääkin suostavaa hieman lueskella myös koiraeläinten käyttäytymisestä yleensäkin. Ja tietenkin, muistaa, ettei tyhmiä kysymyksiä ole.
Jos noihin vastailet, niin helpompi ehdottaa rotua.

jarveli kirjoitti:

LÄhinnä mietin tässä sopivaa vaihtoehtoa mastiffille, en ole koiraa oikeasti hankkimassa vielä pariin vuoteen ja siinä vaiheessa toi mastiffikin voisi olla realistinen vaihtoehto, kunhan yritän kartoittaa vastaavia rotuja yms.

Ja tähän väliin taas pieni muistutus palstan säännöistä:

Jotta palsta ei täyttyisi turhista kyselyistä, tulee Sinun olla ottamassa koiraa seuraavan parin vuoden sisään .....

Linkki sääntöihin

Pariin vuoteen vs. Parin vuoden sisään. Rajoilla mennään.. :) siis täsmentävinä vastauksina vielä lisää. Eli turkki saisi olla helppohoitoinen, en jaksa trimmailla kovinkaan turkkia. Liikuntaa tulisi n.1-3h päivässä,vloppuisin enemmän. Ei siis rotua joka vaatii valtavasti liikuntaa,juoksulenkillä tulisi enimmäkseen käytyä. Koira tulisi ihan seurakoiraksi korkeintaan tokoa voisi harkita harrastukseksi. Tykkään mastiffityyppisistä koirista, staffi sinänsä poikkeus,tanskandoggi myös hieno. Tällä hetkellä asumme kerrostalossa 60neliötä keskustan vieressä, puistoja lähellä ja koiratarhoja, mutta tarkoituksena muuttaa omakotitaloon tulevaisuudessa. Vieraita koiria olisi hyvä sen verran sietää että lenkillä voi rauhassa mennä eikä joka koiraa yritetä teurastaa. Lähipiirissä on pari koiraa, mutta niihin varmasti voi totuttaa pennusta lähtien. Enkä harrasta metsästystä

Kun koiran hankintaan on vielä noin pitkä aika, kannattaa ihan rauhassa tutustua kyseisen tyylisiin koiriin. FCI 2 ryhmään kuuluvat molossityyppiset koirat.

Teillä on asuntoasiatkin vielä niin auki, ettette ole varmoja tuleeko koira kerrostaloon vai omakotitaloon, en minä ainakaan halua suositella vielä mitään yksittäistä rotua.
Molossikoirat ovat yleisellä tasolla suurikokoisia ja raskastekoisia koiria, joista suurimmalla osalla on vartiointivietti. Myöskin usea molossikastiin kuuluva koira on alkujaan sotakoira, härkätaistelukoira tai taistelukoira yleensä, joita on käytetty taistelemaan kansan huvittamiseen toisiaan vastaan, härkiä, karhuja, tiikeitä, leopardeja ja ihmisiä vastaan. Puhutaan niin sanotuista gladiaattorikoirista.
2-ryhmään kuuluu myös laumanvartiointiin käytettyjä koiria, joita on myös käytetty, että käytetään edelleen vartioimaan tehtaita ja hallirakennuksia, kuten varastoja ja työmaita. Ryhmästä 2 löytyy myös mm. myös bernhardin- ja newfoundlandinkoira, jotka ovat pelastuskoiria. Muita ryhmään kuuluvia rotuja on käytetty mm. teuraskärrien vetokoirina, hevosvankkureiden vartiointikoirina, karjanajokoirina, verijälkikoirina, villisikojen ja muun suurriistan metsästyskoirina, orjien kiinniotto ja vartiointikoirina, ja maatalojen- ja tilojen yleiskoirina mm. tuhoeläinten hävityksessä.
Tähän ryhmään kuuluu myös pinserit, jotka suomessa luokitellaan pinseri ja kääpiöpinseri, kun taas ulkomailla meille tuttu dobermann luetaan myös pinsereiden kastiin ja rotuun törmääkin usein nimikkeellä "dobermann pinscher". Any way... Ryhmään kuuluu myös snautserit, suur- ja kääpiösnautseri, että snautseri. Sveitsinpaimenkoiria on appenzellinpaimenkoira, berninpaimenkoira, entlebuchinpaimenkoira ja isosveitsinpaimenkoira, joita on käytetty karjanajo- ja paimenkoirina, että pihakoirina, mutta myös jossakin määrin vahtikoirina. Koiria on käytetty myös vetokoirina vetämään mm. teuraskärrejä. Viimeisintä rotua on käytetty juuri vetokoirana ja se on ollut ns. teurastajankoira. Isosveitsinpaimenkoiraa on käytetty myös muita enemmän vahtikoirana.

Kannattaa kuitenkin ehkä karsia pois rodut, joita on käytetty suurriistan metsästykseen ja karjakoirina, että gladiaattorikoirina. Myöskään noihin kriteereihin en voi hyvällä omallatunnolla suositella laumanvartiointiin tarkoitettuja koirarotuja.
http://www.mastiffit.com/rodut.php Tuolta löytyy tietoa mastiffeista ja bullmastiffeista.
http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/rotumaaritelmat/FCI2/ Tässä on FCI 2-ryhmä koko komeudessaan.
Noin ensialkuun.

Jokainen tietysti itse päättää minkälaisen koiran hankkii, mutta suosittelen realistisesti listaamaan paperille omat kyvyt ja toiselle paperille asiat mitä haluamasi rotu vaatii. Näin saat realistisen kuvan siitä, oletko kyvykäs kasvattamaan kunkin rodun. Etenkin sota-, taistelu- ja suurriistanmetsästyskoirien kasvattaminen voi välillä olla kinkkistä ja erityistä kekseliäisyyttä vaativaa. Vieläpä jos koira vuoden vanhana voi helposti painaa omistajansa verran ja on täynnä uhmaa ja elämän riemua, voi kasvattaminen koetella kenen tahansa kärsivällisyyttä ja rajoja.

Jarveli kirjoitti:

Olen miettinyt bullmastiffiakin, mutta lukenut paljon, että saattaa olla vaikea kouluttaa ja sen takia mietityttänyt vähäsen.

Riippuu mitä tarkoitetaan "vaikealla koulutettavuudella". Bullmastiffi on harkitsevainen, eli ei omista samanlaista miellyttämisenhalua kuin esimerkiksi jotkut noutajat. Mutta oikealla motivoinnilla (eli hyvillä herkuilla) myös bullmastiffin saa koulutettua vallan kelpo koiraksi ilman mitään poppaskonsteja. Mikäli bm toteaa hyötyvänsä riittävästi käskyn noudattamisesta (esim saa hyvän herkun), se kyllä toimii.

Bullmastiffit on jalostettu metsänvartijan avuksi, eli ei missään nimessä mihinkään taisteluhommiin.

"Englantilaiset metsänvartijat tarvitsivat vahvan, liikuntakykyisen ja tottelevaisen koiran, joka pystyi tekemään päätöksiä yksin työskennessään. Vuosisadan vaihteen englantilaiset lait koskien salametsästystä olivat niin kovat, että salametsästäjät tekivät melkein mitä tahansa päästäkseen pakoon. Siksi ”Gamekeeper’s Night Dog”, eli metsänvartijan yökoira, oli välttämätön turva ja apu metsänvartijalle.
Bullmastiffi voi olla erittäin lempeä tai täydellinen pelle jos tilanne sen oikeuttaa. Bullmastiffin voi nähdä ottavan nokoset pikkulasten kanssa tai katsomassa heidän kanssaan televisiota. Sen voi myös usein nähdä nukkuvan ylösalaisin, kaikki neljä tassua osoittaen kohti taivasta." Rodusta lisää täällä.

Tuo ylläoleva teksti kertoo kaiken olellisen. :)

Totta on, että bullmastiffi ei ole välttämättä aikuisena mikään koirapuistokoira (varmaan löytyy poikkeuksiakin). Meän bullmastiffi-poika oli 2-vuotiaaksi asti koirapuistokoira, mutta sittemmin piti alkaa isottelemaan toisille uroksille... Tuttujuen koirien kanssa tulee kylläkin mainiosti toimeen (jompikumpi ollut pentu tutustuttaessa), niin urosten kuin narttujenkin.

Ajattelin vain kertoa, ettet sulje bullmastiffia pois vain sen takia, että se on harkitsevainen ja mietteliäs. :)

tonitrua kirjoitti:


Riippuu mitä tarkoitetaan "vaikealla koulutettavuudella". Bullmastiffi on harkitsevainen, eli ei omista samanlaista miellyttämisenhalua kuin esimerkiksi jotkut noutajat. Bullmastiffit on jalostettu metsänvartijan avuksi, eli ei missään nimessä mihinkään taisteluhommiin.

Bullmastiffi voi olla erittäin lempeä tai täydellinen pelle jos tilanne sen oikeuttaa. Bullmastiffin voi nähdä ottavan nokoset pikkulasten kanssa tai katsomassa heidän kanssaan televisiota.
Tuo ylläoleva teksti kertoo kaiken olellisen.

Ajattelin vain kertoa, ettet sulje bullmastiffia pois vain sen takia, että se on harkitsevainen ja mietteliäs. :)

Tuli yllä olevasta hakematta mieleeni, että tuossa kolmen kilometrin päässä jokunen vuosi sitten kyseisen rodun edustaja repi parikymppisen ulkoiluttajansa kurkun auki. Tyttö oli äitinsä kanssa ulkoiluttamassa avokkinsa bullmastiffia sillä seurauksella, että tyttö kuoli ja poliisi ampui sen "harkitsevan mietteliään, ja erittäin lempeän täydellisen pellen" sinne puskaan.

Yllä oleva kertoo kaiken oleellisen.

Aberkios kirjoitti:

Tuli yllä olevasta hakematta mieleeni, että tuossa kolmen kilometrin päässä jokunen vuosi sitten kyseisen rodun edustaja repi parikymppisen ulkoiluttajansa kurkun auki. Tyttö oli äitinsä kanssa ulkoiluttamassa avokkinsa bullmastiffia sillä seurauksella, että tyttö kuoli ja poliisi ampui sen "harkitsevan mietteliään, ja erittäin lempeän täydellisen pellen" sinne puskaan.

Yllä oleva kertoo kaiken oleellisen.

Jokaisella olkoon mielipiteensä. Miksi Aberkios olet poistanut lähes kaikki kirjoituksesi koirat.comista? Olisi ollut mielenkiintoista lukea lisää mielipiteitäsi.

Aloittaja voi ottaa yv:llä yhteyttä jos haluaa kuulla lisää kokemuksiani bullmastiffeista (paljon hyviä sellaisia, huonoja ei ole).

Olen ehdottanut jo aloittajalle vaihtoehdon, jolla pääsee rodun valinnan alkuun, mutta noihin edellisiin viesteihin voisin sanan sanoa.
Minua on purrut monikin kääpiörotuinen koira. Silti en pidä vaarallisina kaikkia kääpiörotuisia koira. On vaikuttava näky, kun joku on saanut esimerkiksi kettuterrierin toimimaan agility kentällä tai maltankoiran tottelevaisuuskehässä.

Kuten tuolla koirarotuihin keskittyneellä puolella on tullut ilmi, on omistajasta kiinni miten koira käyttäytyy. Tiedän erään miehen tästä kaupungista, jolla on ollut viisikin rottweileria yhtäaikaa ja kaikki jonkin sortin tottelevaisuus tittelin ansainneita. Toisaalta lehdestä saa lukea, miten rottweiler on raadellut toisen koiran tai purrut lasta. Media keskittää uutisointinsa tietenkin aiheisiin, jotka herättävät huomiota ja yleistä keskustelua ja kun aihe on todettu hyväksi (suuri koira raateli) sitä käytetään ja paljon. Sitten asiat saavat aivan toisen mittakaavan mitä se todellisuudessa on koskaan ollutkaan ja näin syntyy legendoja - bullmastiffi raateli naisen kurkun auki = luonnevikaisia tappajakoiria.
Globaalin purematilaston kärjessä keikkuu yleisesti maailman pienimmät koira rodut, sen jälkeen tulee koirat, joita kukaan ei uskoisi ulkonäkönsä puolesta vaaralliseksi - kuten kaikille tuttu rotu Walt Disneyn elokuvista, dalmatiankoira.

Jos tässä perehdytetään kysyjää rotuvaihtoehtoihin ja keskustellaan aloittajan kanssa (jos hän haluaa) tuolla koulutuspuolella, miten hän sitten tulevan pentunsa kouluttaa, jotta koirasta kasvaa tapapainoinen, tervepäinen ja yhteiskuntakelpoinen koira.

Kiitos volkodav. :)

Aloittajalle vielä sen verran, että kannattaa ehdottomasti tutustua ensin rotujen kuvauksiin (esim rotuyhdistyksen sivuilla) ja sitten ottaa yhteyttä kasvattajiin ja kysellä, josko voisi käydä tutustumassa koiriin (vaikka ei ihan heti olisi koiraa ottamassakaan). Jo muutaman rodunedustajan näkeminen (vaikka eri ihmisen kouluttamien, saa puolueettomamman kuvan) ja niihin tutustuminen kertoo paljon siitä, onko rotu juuri sinulle sopiva. Kasvattajat (vastuuntuntoiset sellaiset) osaavat myös kertoa kyseisen rodun huonot ominaisuudet rehellisesti ja näin saa parhaimman kuvan siitä, minkälaista elämä todellisuudessa on kyseisen koirarodun omistajana.

Itse vierailin bm-kasvattajan luona useamman kerran ja hänen koirat saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että haluan juuri bullmastiffin ja juuri tältä kasvattajalta (tultiin hyvin juttuun ja kasvattaja oli rehellinen rodun ominaisuuksista). Kasvattaja sai minut myös vakuuttuneeksi siitä, että bullmastiffin kanssa pärjää pienemmässäkin asunnossa (ei vaadi omakotitaloa), mitä olin vähän epäröinyt.

Kiitos hyvistä viesteistä kaikille!
Mukava kuulla noiden isojen rotujen omistajilta (esim. bullmastiffi) kokemuksia ja rohkaisuja, että ensimmäisen koiran ei tarvitse välttämättä olla kultainennoutaja tai joku minirotu. Olen jo miljoonasta suusta saanut kuulla paheksuttavaa kommenttia "kokeneilta" koiraihmisiltä, miten vastuutonta ja hirveää olisi ottaa joku bullmastiffi tai amstaffi, koska ne on niiiin petoja ja hirveitä yms. Lähinnä naurattaa tällaiset kommentit, koska miten kukaan voi ajatella noin mustavalkoisesti. Tottahan jokainen koira rodusta riippumatta voi olla hirveä, jos sen antaa sellaiseksi kasvaa.

Olenkin tiedostanut koko ajan nämä haasteet, mitkä näihin isompiin koiriin liittyy ja sen miten paljon täytyy kasvatukseen perehtyä. Vanhemmillani on parivuotinen kääpiövillakoira ja se on niin huonosti koulutettu, että jos se olisi kooltaan vastaava kuin nämä, tulisi tuhoisaa jälkeä, mutta eihän sitä pidetä minään koska on niin PIENI! Sen takia noiden isojen kanssä täytyy ilmeisesti olla extratarkka, ettei juuri mitään saa sattua missään tilanteessa.

Mitään koirapuistokoiraa en ole koskaan halunnutkaan, eikä ne puistot vedä puoleensa mitenkään. Lähinnä suurimmat pelot onkin ollu siinä, että voiko koiraa koskaan pitää esim vapaana ja tuleeko tuttujen koirien kanssa toimeen. Lähipiirissä on muutama koira, joita varmasti tulisi usein nähtyä ja jos ei niitäkään voi sietää niin se voisi tuoda ongelmia. Ja tietysti sekin huolettanut että lapsia sietää hyvin, sillä perheenlisäystä on varmasti tulossa tulevaisuudessa. Tokihan koira varmasti tottuu lapsiin kun alusta asti niiden kanssa on tekemisissä ja kun tiedostaa, ettei koiraa saa lapsen kanssa jättää yksin.

Sekin pistää vihaksi, että lähes kaikki reagoivat tyyliin: Haluat kohottaa itsetuntoa kun otat tollasen tappajakoiran itselles!!! Miksei se, että koiran ulkonäkö ja luonne tuntuvat vastaavan omia ihanteita voi olla syynä vaikka amstaffin tai bullmastiffin hankkimiseksi!

Kysynpä nyt viel äehkä tyhmänkin kysymyksen tuohon bullmastiffiin liittyen. Eli kun kyseisellä koiralla on kuitenkin aika tylppä tuo naamataulu, niin onko rodulla tyypillisiä hengityssairauksia tai vaikeuksia? Vai pärjääkö mainiosti esim lenkeillä yms?

jarveli kirjoitti:

Kysynpä nyt viel äehkä tyhmänkin kysymyksen tuohon bullmastiffiin liittyen. Eli kun kyseisellä koiralla on kuitenkin aika tylppä tuo naamataulu, niin onko rodulla tyypillisiä hengityssairauksia tai vaikeuksia? Vai pärjääkö mainiosti esim lenkeillä yms?

Itse en ole tavannut/kuullut yhdestäkään bullmastiffista jolla olisi hengitysvaikeuksia naamansa vuoksi. Meidän poika pärjää vähintään niin pitkillä lenkeillä kuin omistajakin jaksaa. :) Vapaana juoksemista bullmastiffit rakastaa ja metsissä on hyvä käydä koiran kanssa, jolla ei ole ymmärrystä metsäneläinten päälle (ei riistaviettiä).

Kuten jo aiemmin mainitsin, oma bm tulee kaikkien sellaisten koirien kanssa toimeen, joihin se on tutustunut jo pentuna (ja mitä enemmän ollut tekemisissä, sitä hauskempaa näyttää olevan). Lapsien kanssa Ukko tulee vallan mainiosti toimeen. Kasvattajan lapsi oli 2v kun Ukko syntyi (rajumpaa sylihoitoa jo pentuna) ja sukulaislapset lukevat Ukolle satuja molemmat keittiön pöydän alla istuen. Omiakin on joskus tulossa enkä ole edes miettinyt, etteikö Ukko pärjäisi hyvin. Tottakai kun on kyse 67kg koirasta ja pienestä tai vähän isommastakin lapsesta, silmät täytyy olla selässäkin.

Edit* Kirjoitusvirheitä...