Koirat.com

^ Aivan, elikä minun ei kannata takertua minkään yksittäisen rodun haukkumistaipumukseen liiaksi. Noh, se helpottaakin :)

Minun siis kannattaa etsiä itsenäisehköjä rotuja. Tuo snautseri ja bostoninterrieri ovat nyt sitten listani kärkipäässä, vaikken bostonterrierin itsenäisyydestä tiedäkään. Viehättää noin muuten vaan :D
MUOKS// Shibat lisätty myös mielenkiintoisten rotujen listalle! Jos joku osaisi arvioida sitä, kuinka hyvin se sopii minun elämäntyyliini?

Olisiko kellään tuoda huomiooni mitään muita rotuja, joiden arvelisitte sopivan minulle? Nyt kun kriteerit on paremmin selvillä niin voin keskittyä itse asiaan eli uusiin rotuvaihtoehtoihin tutustumiseen xD

Shiba istuisi ihan hyvin koon, liikutuksen ja turkkitoiveitten lokeroihin. Shibat ovat myös aika vähähaukkuisia, toki meillä ainakin vahtihaukut kajahtavat tarvittaessa ilmoille, mutta verraten moneen muuhun rotuun ovat hyvinkin hiljaisia. Meillä ei näiden kolmen kanssa ole myöskään yksinoloissa ollut ongelmia.

Luonteen puolesta shibat eivät ole juuri kiinnostuneita vieraista, osa on toki innokkaampia ja seurallisempia kuin toiset, mutta karkeasti yleistäen shibat eivät ole sosiaalisuuden perikuvia, sietävät, mutta eivät välttämättä ole kiinnostuneita vieraista. Oma ihminen/perhe on aikalailla kaikki kaikessa.

Toiset koirat ovatkin asia erikseen, rodussa on koiriin kohdistuvaa aggressiota ja varsinkin vastakkaista sukupuolta kohtaan. Sosiaalistamisella ei välttämättä saa sosiaalista koiraa sen aikuistuttuessa.

Shibat ovat rohkeita ja itsenäisiä, eivät hätkähdä helposti, menevät uteliaina tutkimaan uusia asioita.

Riistaviettiä shiboilla on, joten vapaana pito on vähän niin ja näin. Riippuu varmaan osittain perimästä, mutta aikoinaan itsenäisesti metsällä toimivaksi jalostettu rotu ei viettejään kovin nopeasti perimästään hävitä. Nenä vie hyvin helposti!

Tää nyt oli vaan nopea vastaus, kysy ihmeessä lisää!

^ Kun sanot, että koirillasi on vain sellaista vahtihaukkua, niin mitä meinaat? Koska jos koira ilmoittaa esimerkiksi kaikki rapussa kulkevat ihmiset, niin sitä en toivoisi :D Eikä toivoisi naapurinikaan. Asutko kenties itse kerrostalossa tai osaatko arvioida ovatko rapussa päivittäin kuuluvat äänet haukkumisen arvoisia asioita shiballe? :)

Minulle sopii kyllä ettei koira välitä muista koirista, mutta toimeen pitäisi kyllä niiden kanssa tulla. Minun kavereillani on koiria ja vietämme usein aikaa koirineen päivineen. Kyllä shiba varmaan hyväksyy edes ne, joihin on päässyt tutustumaan koko pentuiän ajan? En siis vaadi, että koirani leikkisi kaverini koirien kanssa, mutta en halua että se osoittaa niitä kohtaan mitään aggressiotakaan.

Entäs sellainen kuvitteellinen tilanne, että menen täyteen junaan, jossa sattuu olemaan lähietäisyydellä tuntematon koira. Onko shibat suorastaan riitaa haastavia vai luuletko, että esimerkiksi omat shibasi eivät alkaisi heti ärjymään vaan olisivat välinpitämättömiä tuota vierasta lähellä olevaa koiraa vastaan?
Olettaisin, että nämä tilanteet ovat vain tottumiskysymyksiä, sillä tähän elämään koirani oppisi pennusta pitäen.

Papaya kirjoitti:

^ Kun sanot, että koirillasi on vain sellaista vahtihaukkua, niin mitä meinaat? Koska jos koira ilmoittaa esimerkiksi kaikki rapussa kulkevat ihmiset, niin sitä en toivoisi :D Eikä toivoisi naapurinikaan. Asutko kenties itse kerrostalossa tai osaatko arvioida ovatko rapussa päivittäin kuuluvat äänet haukkumisen arvoisia asioita shiballe? :)

Minulle sopii kyllä ettei koira välitä muista koirista, mutta toimeen pitäisi kyllä niiden kanssa tulla. Minun kavereillani on koiria ja vietämme usein aikaa koirineen päivineen. Kyllä shiba varmaan hyväksyy edes ne, joihin on päässyt tutustumaan koko pentuiän ajan? En siis vaadi, että koirani leikkisi kaverini koirien kanssa, mutta en halua että se osoittaa niitä kohtaan mitään aggressiotakaan.

Entäs sellainen kuvitteellinen tilanne, että menen täyteen junaan, jossa sattuu olemaan lähietäisyydellä tuntematon koira. Onko shibat suorastaan riitaa haastavia vai luuletko, että esimerkiksi omat shibasi eivät alkaisi heti ärjymään vaan olisivat välinpitämättömiä tuota vierasta lähellä olevaa koiraa vastaan?
Olettaisin, että nämä tilanteet ovat vain tottumiskysymyksiä, sillä tähän elämään koirani oppisi pennusta pitäen.

Asumme omakotitalossa ja omillani on selkeästi vahtiviettiä mm. omaa pihaa/reviiriään kohtaan, erityisesti ilta-aika saa koirien vaistot heräämään mm. liian läheltä kulkevista tummista hahmoista. Haukkuvat siis ulkona, eivät oikeastaan lainkaan sisällä. Tässäkin vanhemmalla nartullani on enemmän taipumusta vahtia, urokseni on sitä vastoin hiljainen ja onkin naapurustossa saanut lempinimen sfinksi.
Tuttavillani on shiboja paljonkin kerrostaloissa, enkä ainakaan itse tiedä shibaa, jolla olisi äänenkäytön kanssa ongelmia, mutta ikinä ei voi varmaksi luvata :)

Pentuna tutustetut koirat ovat meilläkin yhä kavereita, eikä ongelmia ole niiden suhteen ollut. Urokseni hyväksyy myös aika helposti nartut, mutta toiset urokset ovat ongelma, jota en edes halua "selvittää". Periksiantamattoman luonteen vuoksi shiba olisi valmis varmaan taistelemaan loppuun saakka, alistuminen ei kuulu ainakaan oman urokseni ominaisuuksiin. Emme tapaile vieraita koiria koirapuistoissa, mutta lenkillä on ok käydä, kunhan "omaa tilaa" ei ylitetä. Lenkillä koirat suhtautuvat ohi kulkeviin suurimmaksi osaksi täysin välinpitämättömästi. Olin näköjään edelliseen viestiin kirjoittanut virheellisesti aggression kohdistuvan vastakkaiseen sukupuoleen, yleensä se siis on enemmän samaa sukupuolta kohtaan...

Olen itse ollut kuvailemasi kaltaisessa tilanteessa matkalla Riihimäeltä Ouluun pääsiäisruuhkassa, täpötäydessä lemmikkivaunussa. Hengissä ollaan eikä kukaan vastapuolellakaan saanut hampaista. Tarkkana jouduin kyllä olemaan, ettei yksikään koira päässyt liian lähelle urostani ylittämään sitä hienon hienoa rajaa. Kuitenkin oma koirani tilanteen huomioon ottaen nukkui rauhallisesti yli puolet matkasta, luotti ilmeisesti siihen, että emäntä hoitaa. Se ei huuda, rähjää eikä stressaa syyttä. Ja jos matkustamiseen tottuu pennusta, on sekin koiralle varmasti helpompaa. Me kuljemme pääosin omalla autolla ja ko. junamatka oli urokseni ensimmäinen.

Shiba vaatii omasta mielestäni tiettyä "mielentilaa" myös omistajalta. Paimenkoiraan tottuneelle shiban itsenäisyys olisi varmasti kauhistus. Ensin täytyy ehdottomasti löytää shiban kanssa yhteinen kieli, luottamus ja kunnioitus ennen kuin shiba on valmis tekemään mitään puolestasi. Kun kaikki on kunnossa on shiban kanssa eläminen helppoa!

Meille ainakin saa tulla tutustumaan shiboihin jos kiinnostus kasvaa vaikka en kasvattaja olekaan. Parhaillaan mulla on 11viikkoinen riiviö, joka on ihan toista maata näiden kahteen aikuisen ja rauhalliseen shibaan verrattuna. Suosittelen muutenkin ehdottomasti tutustumaan useampaan tapaukseen esim. isompien kaupunkien shibalenkkien yhteydessä ja vierailemaan kasvattajilla!

^ Ulkona haukkuminen on puolestani ihan fine eli siinä ei ongelmia :)

Elikä kunhan on pennusta asti tutustunut niin sietää myös samaa sukupuolta olevia tuttuja koiria?
Tosiaan, minulle riittää kunhan sietää niitä ettei tarvitse kaverien edessä hävetä kun oma koira käy heti ensi töikseen muita retuuttamaan :D

Ja hyvä, että niillä on se maaginen raja olemassa. Jos sitä ei olisi ollenkaan niin jo pelkän koiran näkeminen saisi aikaan kunnon älämölön. Ja on se ihan oikeutettuakin olla se oma tilansa, jota ei saa ylittää.

Asut ilmeisesti Riihimäellä? Tulisin mielelläni tutustumaan shiboihinne kunhan kotiudun takaisin Etelä-Suomeen alkukesästä! :D

Papaya kirjoitti:


Elikä kunhan on pennusta asti tutustunut niin sietää myös samaa sukupuolta olevia tuttuja koiria?
Tosiaan, minulle riittää kunhan sietää niitä ettei tarvitse kaverien edessä hävetä kun oma koira käy heti ensi töikseen muita retuuttamaan :D

Asut ilmeisesti Riihimäellä? Tulisin mielelläni tutustumaan shiboihinne kunhan kotiudun takaisin Etelä-Suomeen alkukesästä! :D

Joo, samaa sukupuolta olevat toverit kyllä käyvät, kunhan pentuna on tavattu paljon :)

Tervetuloa myös kylään :) Pohjoisestakin löytyy shiboja jos kiinnostus ennen kesää kasvaa. FB:n puolella on muutama shiba-ryhmä, joista voi kysellä laajemmasti shibojen omistajilta tapaamisia ja mieltä askarruttavia kysymyksiä.

^ Jep, pidetään mielessä! Ja kiitos vielä vastauksistasi :)

Minusta tuntuu että tän keskustelun voi sulkea. Bostoninterrieri ja shiba inu ovat jääneet mieleen niin vahvasti nyt pyörimään, että alan omatoimisesti ottamaan niiden kasvattajista ja rodusta selvää. Päädyn luultavasti molempiin, kysymys onkin että kumpi tulee ensin :D

^Rotupalstaltahan löytyy molempien rotujen keskustelut :)
Tässä linkki shiba -keskusteluun
+
tästä linkistä löytyy bostoninterrieri -keskustelu

Ja ainahan noihin voi laittaa kysymyksiä