Koirat.com

^ Vähärasvaisia ovat ainakin linnut, riista ja hevonen. Tosin koirille tarkoitetuissa jauhelihoissa se on aina vähän niin ja näin, ei voi tietää paljonko sitä rasvaa oikeasti on, eli mitä kaikkea siihen on jauhettu. Jos teidän lähellä on jotain raakaruokaa myyvää liikettä, suosittelen kysymään neuvoa myyjiltä, että mitkä lihat heidän valikoimissaan ovat vähärasvaisimpia.

Juu, varmasti osaisivat noista rasvoista sanoa, mutta lähinnä nyt haluan tietää että onko se ylipäätään mahdollista syöttää pelkkää raakaa haimavikaiselle koiralle, ilman että sen kunto romahtaa, saati että onko joku siinä onnistunut. Kun siitä nyt olen lukenut netistä yhtä sun toista puoltavaa ja vastustavaa. Kyllähän meillä koira oli raakaruokinnalla, mutta nyt tosiaan on täyskielto rasvaan, broileristakin pitäisi poistaa nahka jos sitä syöttää. Ja tosiaan en halua koiran kärsivän tai sairastuvan uudelleen haimatulehdukseen, joten jos se ei ilman riskejä ole mahdollista niin sitten jatkossakin syötän vaan nappulaa.

Onhan se varmasti mahdollista. Mä olen henk. koht. sitä mieltä, että kaikki erikoisnappulat voi korvata muulla, vaatii vaan hieman enemmän panostusta. Kennelrehulta sai (ent eidä saako vielä) possupaistia ja/tai hevospaistia, joista käsittääkseni näkyvä rasva otettu pois. Mä en haimavikaisen ruokavaliosta tiedä, kuinka tarkkaa on, mutta kaikkea rasvaa ei mitenkään saa posi, tarviihan sitä vähän rasvaa olla aina. Ihmisten rasvattomimmat lihat on sitä 5% luokkaa.

Sisäelimet eivät milllään maistu, ei edes niin, että niitä on sekoitettu lihan joukkoon ihan pieninäkin määrinä. Tuo pienikin määrä saa mahan aivan ripulille, joten jättäisikö koira sen takia ne sitten syömättä...? Tiedän että sisäelimissä oli joitain tärkeitä ravintoaineita, mutta korvaako tuo merilevä sisäelimien puuttumisen ruokavaliosta?

^ Ei korvaa. Merilevä ei juurikaan sisällä vitamiineja, vaan enemmän hivenaineita. Syökö koira kalaa? Jos ei, niin jonkinlainen vitamiinilisä olisi kyllä paikallaan. Ainakin A- ja D-vitamiineista on todennäköisesti puutetta.

Moi kaikki, pitkästä aikaa täällä palstalla! Meillä on syöty raakaruokaa (tai alunperin barffia) kuutisen vuotta. Tätä nykyä syötän melko vähän luita joten kutsun ruokintaa raakaruoaksi. Mulla on kaksi rhodesiankoiraa jotka on kasvaneet raakaruoalla ja lonkat ja kyynärät on kuvattu, Viivi A/A ja 0/0 ja Hugo A/A ja 0/1. Mites muitten raakaruoka/barf-koirat, onko kuvattuja kinttuja ja millaisia tuloksia? Mä jännitin todella paljon kuvauksissa käymistä mutta luojan kiitos tulokset oli näin hyvät. Voin hyvillä mielin jatkaa samalla mallilla ja se on varmaa että seuraavakin pentu tulee syömään raakaa siitä päivästä kun meille muuttaa.

^Mitä annat koirille kalsiumin lähteenä? Mitä syötät lihojen liäksi ja millä suhteilla? Meillä tullaan nyt radikaalisti vähentämään luiden osuutta ruokinnassa, lähinnä ajanvieteluihin ja ruokalista menossa muutenkin uuteen uskoon. Nappulat eivätkä viljat sovi. Puolet kasvista on liikaa, mutta ei kai tuota nyt ihan pelkällä lihallakaan voi ruokkia. Plaah.

^ Noissa murremixeissä, joita käytän paljon, on laskettu ravintoarvot ( käy murrenmurkinan sivuilta katsomassa www.murrenmurkina.com ) niin jokaisessa on aika kivasti kalsiumia. Eli niistä meidän koirat saa sitä, lisäksi annan kananmunia kokonaisena, ja sitten loput luista. Olen nyt toistaiseksi päättänyt lisätä noita broiskun luita ruokavalioon kun koirat selvästi tykkää niitä syödä... vaihtelu virkistää :o) nyt löytyy taas siipiä pakastimesta ja kaulaa sekä selkärankaa tulossa. Mun täytyy olla vaan etenkin ton Viivin kanssa hyvin tarkka ettei tule liikaa luuainesta koska sitten tulee "hiekkakakkaa". Esim. murren kanamix aamulla ja br. luita illalla - ei toimi, vatsa menee kovalle. Siksi annankin yleensä luita ennen ja jälkeen ihan oikeaa lihaa ja/tai sisäelimiä, joka pehmentäisi kakkaa luiden vastapainoksi.

Sain eilen satsin ruokaa ja otin 5kg NEUP:ia samalla. Näitä en yleensä syötä, mutta mun makuun on kivaa vaihtelua jos koirat joskus saa jotain tänkin tyyppistä ruokaa, olkoonkin että se on kypsää. Mutta tämän tyyppinen ruoka muodostaa meidän ruokavaliossa ihan pikkiriikkisen osan. Ja kuten sanottu, vaihtelu virkistää, ainakin meidän Hugoa, jolle en voisi kuuna päivänä syöttää esim. viikkoa putkeen samaa ruokaa... se on muutenkin jo hyvin epä-koira tuossa syömisessään, syö hitaasti "nautiskellen" ja ajoittain nirsoilee. Tää on tosi kummallinen juttu, koska se on a) iso koira ja b) rhodesiankoira jotka on törkeän ahneita! Olenkin sanonut että Hugo on kulinaristi ;o)

Edit: niin juu, mitä lihojen lisäksi ja millä suhteella. Mä syötän enimmäkseen ihan pakastealtaasta ostettuja vihannessekoituksia, eli esikypsennettyjä, mutta sou not, ei ne ole koirille mitenkään huonoja nekään :o). Mä en siis enää veivaa itse soseita, karseeta puuhaa :D mutta joskus ostan valmiita mössöjä, nytkin on tulossa Lempimuonan kautta vihreetä kasvissosetta. Hyvää vastapainoa mun makuun noille pakastevihanneksille jotka yleensä sisältää vähän vähemmän vihreetä. Suhteista, esimerkki Hugo, jos se syö 500g ruokaa, laitan tällä hetkellä 300g lihaa ja 200g kasvista. Sama juttu jos saa 600g, laitan 400g lihaa ja 200g kasvista. Mun mielestä sellainen 50/50 on vielä hyvä suhde mutta mä en suosi antamaan niin että lihaa olisi vähemmän kuin kasvista... mutta kukin toki syöttää miten haluaa :o)

Meillä siis syödään tällaisia sapuskoja: murren kana- poro- ja sikamix, kana- ja heppapuhti, possun, kalkkunan ja broilerin liha (broiskussa rustoa/luuta mukana mutta kaksi ekaa pelkkää lihaa), broilerin sisäelinmössö ja maksa, hanhi (jos sitä joskus saa), jauhettu lohi, joskus ostan poronlihaa (siinäkin rustoa/luuta mukana), sitten luista broiskun kaulaa, selkää ja siipeä, sekä possun rinta, kylki ja/tai selkärankaluuta. Kasvikset niitä pakasteen ja sitten valmiita mössöjä. Nyt tilasin kokeeksi possun sisäelinmössöä, aiemmin se ei ole kelvannut Hugolle mutta toivossa on hyvä elää että se kelpaa nykyään. Br. sydämet on loistavia makupaloja heittää tonne nurtsille, teen siis niin että paistan ne uunissa ja leikkaan pieniksi paloiksi ja viskaan pihalle, koirat ettii, ja on maailman hauskinta puuhaa. Tänä aamuna saivat maistaa NEUP:ia, sitä saavat nyt jokusen pötkön jos vaan maistuu. Olisko tässä jo kaikki...

Tietääkö kukaan saako mistään kalkkunan kauloja tätä nykyä? Ihan kuin ne olisi loppu joka paikasta. Ollut jo vissiin aika pitkään...

Edit: vastaan itse: ei mistään tällä hetkellä, näemmä!

Tilasin just pari uutta kirjaa... Riikka Lahti: Barf käytännössä (en tiedä mitä tää mulle antaa kun en barffaa, mutta ihan jo mielenkiinnosta pakko saada lukea tää :o)) ja sitten Merja Helleman, Koiran ruokinta, joka taitaa olla enemmän faktaa ja vähemmän hömppää :o) saas nähdä mitä saan siitä irti. Mutta varmasti mielenkiintoinen kirja tääkin!

Erittäin aktiivisen koiran ruokinta mietityttää...

Pian alkaa treenikausi, ja ruokinnan olisi silloin oltava kunnossa. Se on jo päätetty, että vitamiinit tulevat purkista ja kasvikset palaavat kuvioihin aikaisintaan ensi kesänä. Muuten pohdinnassa on 1/3 lihaa, 1/3 hiilareita ja 1/3 rasvaa. Miltäs tämä kuulostaa "tositreenaajien" korvissa? Mikä olisi paras koostumus, onko esim. riisi hyvä hiilarilähde? Sitä tuossa nyt ainakin olisi muutama kilo, josko menisi ainakin testiin näin alkuun...
Viime kausi meni vielä kuivaruualla, joten kaikki on uutta ja ihmeellistä...

Mihin tarvitset hiilareita?

Jagster, erittäin hyvä kysymys. Itse olisi jatkanut ihan vaan liha-kala-luu jne. linjalla, mutta tuo tieto tuli muilta harrastajilta. Kaipa tuo riisi täytyy pois syöttää, kun sitä tuossa kerran on, mutta onko siitä koiralle mitään hyötyä? Ei varmaan. Mutta riittääkö sitten, että heitän kuppiin milloin mitäkin lihaa ja vitamiinit sun muut purkista?

Noniin, molemmat kirjat kotiutui eilen (Merja Helleman - Koiran ruokinta, sekä Riikka Lahti - Barf, raakaravinto käytännössä)! Hellemanin kirja on niin paksu että sen kokonaan lukeminen vie jonnin verran aikaa, tosin, en kyllä tule lukemaan sitä kannesta kanteen, koska sieltä löytyy myös sellaista jota en yksinkertaisesti jaksa lukea. Mutta mitä tulee ruokintapuoleen, niin siellä on kyllä paljon mielenkiintoista tietoa. Täytyy tänään lukasta uudelleen niitä juttuja. Ainoa (mun mielestä) epäkohta minkä tähän mennessä bongasin, ja mikä vähän ehkä ärsyttääkin, on neuvo olla antamatta broilerin ja possun luita. Musta se on todella hämmentävää että kirjassa sanotaan näin, ottaen huomioon että se on painettu tänä vuonna. Mutta ylipäätään luiden syöttöä ei kokonaan "kielletä", tosin, kirjassa suositellaan kiehauttamaan luut (naudan tai hirvieläinten). Tää oli kyllä mielenkiintoinen pointti: "Isot, rauhallisesti aterioivat koirat, joille luut ovat enemmän viihdyke kuin nopeasti nielaistava päivän ateria, ovat asia erikseen". Kuinka moni koira aterioi rauhallisesti? Eikö koiran sisäinen ääni ennemminkin kehoita hotkimaan?! Siltikin meidän kotoa löytyy tämä rauhallinen syöjä, nimittäin Hugo. En ole koskaan ennen tavannut sen tyylisesti syöviä koiria... aika ihastuttava piirre mun mielestä :D . Se syö kaikki pöperönsä kaikessa rauhassa, saattaa joskus jopa hengähtää hetkisen (esim. mökillä katsella järvelle), ja sitten jatkaa. Rustoluut se syö myös kaikessa rauhassa, varmaan kymmenen kertaa hitaammin kuin Viivi. Edes br. kauloja Hugo ei syö siististi kupista, vaan siirtää ne lattialle ja siitä sitten rauhakseen popsii :rolleyebunny: . Tätä nykyä kaikki luut tarjoillaankin peittojen päältä... ettei tartte lattialle levitellä.

Eli onko tuossa mitään pointtia? Miten teidän koirat syö luunsa? Viivihän vetää kaiken sekunnissa, br. luut menee ehkä krunts tai max krunts krunts ja sitten ne on syöty. Possun kylkirustot jotka ei ole ihan suupaloja, se syö, mitähän arvioisin.... viidessä? kymmenessä? minuutissa... ehkä ennemminkin viidessä. Kun Hugolla menee varmaan joku puoli tuntia. Eli, Viivin mahaan ne luut menee paljon isompina paloina. Kuten aiemmin mainitsin, Viivin kakka on possunluiden jälkeen aina melko hiekkamaista. Hugolla taasen en ole koskaan nähnyt sellaista kakkaa. Johtuuko se just tästä syömistavasta?

No, vielä tuohon br. ja possun luihin, joita ei saisi antaa. Eikö tässä ole jo monen vuoden kokemus siitä että koirat pystyy, ihan oikeasti sulattamaan molempia luita? Kirjassa viitataan lisääntyneisiin suolitukoksiin ja kuinka näistä johtuen eläinlääkärit ainakin jossain määrin vastustaa barffausta. Mä kysyin kerran meidän eläinlääkäriltä (joka on toiminut alalla jo pitkään, ennen barffaus-buumia) että onko hänelle tullut paljon barf-potilaita suolitukoksen takia, hän sanoi ettei yhtään ainoata. Pitäisikin kysyä meidän toisesta eläinlääkäristä sama asia... olisi mielenkiintoista tietää kuinka hyvin tää pitää paikkansa, vai onko kovastikin liioiteltu juttu. Tosin, kuten oon aiemminkin kirjoittanut, voin hyvin uskoa että aloittelijoille käy näitä kämmejä että annetaan aivan liikaa heti alkuun luita koiralle joka ei ole niihin tottunut, ja sitten mennään tukkoon. Mutta sanoisin että oikein toteutettu barf/raakaruokinta sopivalla luumäärällä ja koiraa tarkkailemalla ei ole vaaraksi.

No sitten vielä yksi lainaus kirjasta: "Barffauksen yksioikoinen tuomitseminen ei ole oikein. Barffaajan koira syö varmasti monipuolisesti ja virikkeellisesti eikä saa yhtä paljon elintarvikkeiden lisäaineita ja kemikaaleja elimistöönsä kuin teollisilla ruuilla ravittu. Barffaajan koiran ruokavalio on Suomessa varmasti myös hyvin tasapainoinen ja huolellisesti suunniteltu, sillä osaavat barffaajat hankkivat tietoja ravitsemuksesta ja elintarvikkeiden koostumuksesta ja käyttävät tietokonetta koiriensa ravitsemuksen suunnitteluun. He myös jakavat tietojaan ja kokemuksiaan auliisti."

No sitten kirja nro 2, eli tämä Riikka Lahden Barf-kirja. Onko täällä muilla sitä? Mitä piditte? Mä oon ehkä vähän kranttu kommentoimaan siinä mielessä kun kirja ei tarjoa mulle varsinaisesti mitään uutta, mutta toisaalta, olenko sittenkin hyvä kommentoimaan kun ollaan itse raakasyöty jo monta vuotta... mene ja tiedä. Tietääkö joku, kuinka pitkään Riikka Lahti on itse barffannut koiriaan? En ainakaan huomannut tätä mainintaa kirjassa, ja mua kyllä kiinnostaisi tietää se, koska se vaikuttaa ainakin mun mielikuvaan siitä, kuinka pätevä henkilö on kyseessä. Noh, jos olisin barf-vihreä ja juuri innostunut asiasta, kirja olisi varmaan mun mielestä aivan ihana. Eli ehkä en sittenkään ole oikea henkilö kommentoimaan sen sisältöä... mutta tähän loppuun on pakko ottaa lainaus monemmista kirjoista liittyen kananmunaan. Ensin Helleman:

"Kananmunaa parempaa ravinnon lähdettä koiralle ei ole."

Sitten Lahti:

"Kananmunia ja maitotuotteita voi myös käyttää, mutta ne eivät ole välttämättömiä koirille."

Tässä on erinomainen esimerkki siitä, miksi kannattaa lukea erilaisia ruokintakirjoja, eikä seurata vain jotain yhtä ohjetta sokeasti... ja miksi muutenkaan ei pidä noudattaa orjallisesti vain yhden ihmisen antamia neuvoja.

Mutta, Riikka Lahden kirjassa on suolistosta asiaa ja sen johdosta päädyin ensi Riikan kotisivuille ja sieltä jokusen linkin kautta löytyi tällaiset artikkelit:

http://www.shetland.fi/Artikkelit/Hiivatulehdus-allergia-CandidaAlbican.pdf

http://www.shetland.fi/Artikkelit/KPOSTIAL.pdf

Mutta kuten Riikka näistä itse mainitsi, kirjoittaja on Shetland Oy:n toimitusjohtaja, joten on odotettavissa että suosittelee omia tuotteitaan. Siitä huolimatta, artikkeleissa on paljon mielenkiintoisia seikkoja.

^ Olipa tosiaan mielenkiintoista luettavaa!

Miten on, viisaammat. Voiko maksan syöttämisen korvata kalanmaksaöljyllä? Koska maksa on mun mielestä ehkä ällöttävin ruoka-aine ikinä, pelkkä ajatus sen hajusta saa kuvotusreaktion aikaan... Kuitenkin koiran A-vitamiinin saanti pitäisi turvata jotenkin, kun nappulat jää varmaan pois, ainakin toistaiseksi.

^ Ootko kokeillut br. maksaa, onko sekin siis ällöttävää? Se kun on "mun makuun" aika lievä käsiteltävä, ei haise mun mielestä pahalle tms. Just eilen sulatin sitä koirille :o)

^^ Aiheuttaako sisäelinseos myös saman reaktion? Siinä kun on vähän muutakin kuin maksaa, ei mielestäni haise millekään.

^^ Meille ei ainakaan kananmunat eikä broiskun liha käy, niin enpä usko että maksakaan sitten sopii. Ilmeisesti jonkunlainen yliherkkyys kyseessä.

^ Mun mielestä kaikki sisäelimet haisee ällölle, mutta maksa on pahin. Naudanmahaa pystyn käsittelemään ongelmitta, mutta jostain syystä esim. maksan ja sydämen hajut aiheuttaa ällötystä.

Onko kukaan täällä syöttänyt koskaan strutsia koiralleen? Jos on, miten maistui, minkälaista oli? Mulle tulee tiistaina erä strutsin liharasvaa, sisäelimiä ja luita. Jännityksellä odotan niitä :D ja ehkä eniten sitä miten tuolle meidän ajoittain nirsolle Hugolle maistuu.

Me ollaan nyt siirrytty vallan ruokintaan ilman nappuloita, joten kai tätä jonkinmoiseksi raakaruokkimiseksi voi kutsua. Syitä nappulan pois jättämiselle on monia, vaikka niistä ei suurta haittaa ollutkaan. Pahin oli koiran järkyttävä karvanlähtö, ja maistuvuusogelma.

Nyt kuppiin menee eri lihoja raakana ja kuidunlähteenä pellavasiemenrouhetta, kasvissoseet kun eivät uppoa. Miten on, riittääkö 1-1,5 teelusikallista pellavaa päivässä täyttämään koiran (noin 27kg) kuiduntarpeen?

Hammashuoltoon ja kalkin lähteenä toimii naudan rustoluut, luiden koko on 250-600g ja sellaisen koira pistelee kolmisen kertaa viikossa, olisiko syytä lisätä ruokaan kalkkia?

Olen tosin miettinyt (en vielä pahemmin netistä katsellut), olisiko markinoilla mahdollisesti joku ravintolisä mistä koira saisi _kaikki_ tarvitsemansa vitamiinit, mitä se ei mahdollisesti ruokinnasta saa?

Vaikeaa on, mutta nappulaa ruokintaan ei takaisin enää lisätä.