Koirat.com

Itse en antaisi aamulla ennestään energiselle koiranpennulle lisää energiaa (ruokaa) ja jättäisi sitten itsekseen kotiin 8-10 h. Tai korkeintaan pistäisin kumiseen kongiin/aktivointipalloon napukoita tai muuta jyrsittävää, jossa riittäisi tekemistä ja vauva nuupahtaisi jossain vaiheessa kovasta työstä.

Itse todennäköisesti kasvattajasta riippuen ruokkisin pennun heti töistä/koulusta tultuani (pissattamisen jälkeen toki), odottaisin ½-1 h ja lenkille.

Mutta jokainen tyylillään, eikös?. :-) Mikä koirallekin sopii.

~franja~ kirjoitti:

^ Ei joudu. Koiraa ei oteta jos ei ole saumaa. Jos otetaan, sauma järjestetään.

Totuus on joskus karua, mutta näin se vain menee- itseasiassa hyvinkin monella ihmisellä. Hakupäivän jälkeen mennään töihin ja pentu jää kotiin. Piste. Koira oppii samantien rytmiin ja ruuan saa sitten omistajien tullessa.
Kaikki ei nyt vaan satu saamaan vapaata edes sitä päivää tai kahta pentua varten. Eikä se pentu siitä kärsi tai kuole.

Aika monet ihmiset on sitten välittämättä koiran hyvinvoinnista. Ihan varmasti pentu ahdistuu jos se jätetään heti päiväks yksin - viikonlopun aikaan ei ehdi totuttaa yksinoloon. Enpä ihmettele, että eroahdistuneita koiria on niin paljon. Sitä ihmettelen, että eläinsuojelulaki sallii ihmistä tuottamaan koirille tuon ahdistuksen.

Mä en voi käsittää moista julmuutta. Ja tuo perustelus kuulostaa samalta kuin viinansuurkuluttajavanhemmat jotka kirkkaasti väittää, ettei heidän lapsia haittaa heidän juominen. Täyttä paskaa ja empatiakyvyttömyyttä.

Itse odotin viisi vuotta sopivaa hetkeä ottaa pentu ja nyt sain sen järjestettyä.

^Ei se nyt automaattisesti tarkoita eroahdistunutta koiraa. Koiralle voi jättää tekemistä (luita, kong jne.) ja suurimman osan ajasta se pentu sitten nukkuukin. Ja mitä tulee hyvinvointiin niin tämäkään nyt ei ole avain siihen asiaan.

Sulla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää että asiat menee muullakin kuin mieltämälläsi tavalla? Ei kaikki muu ole 'paskaa ja empatiakyvyttömyyttä'. Toisekseen tuo sinun vertaus minun perustelusta on aika puskista noudettu. Ihan vain tiedoksesi, olen sellaisesta perheestä ja en löydä yhteyttä näiden kahden asian väliltä. Ihminen ja koira on kaksi täysin erilaista 'otusta'.

Se on hienoa että olet odottanut viisi vuotta ja hienoa että olet onnistunut varmasti saamaan koirastasi tällöin varmasti eroahdistumattoman yksilön.

Ihan varmasti pentu ahdistuu jos se jätetään heti päiväks yksin

Elä omiasi höpötä ;)

Siksi toiseksi eroahdistusoireilu on aina ja poikkeuksetta hermorakenneongelma - ja olemalla koiran seuraneiti saa aivan varmasti siitä ns. eroahdisteisen.

Kumma juttu, että meillä ei ole koskaan ollut eroahdisteista. Yhtään koiraa ei olla odotettu neljää kuukautta pidempään pentua, ja viiden vuoden aikana on tullut vähintään yhtä montaa koiraa. Ja aina joutuvat olemaan yksin täyden työpäivän.

Omassa kasvatuksessa olen huomannut jo vuosia sitten, että paras vaihtoehto saada ongelmia yksinolossa, on hakea pentu lomakauden alussa. Sitten sen kanssa seurustellaan nelisen viikkoa ja jätetään yksin kertalaakista. Se mitä jotkut sanoo yksinolototuttelemiseksi, ei pääsääntöisesti auta tai koiraa osaa olla yksin ihan ilman totutteluakaan. Paras vaihtoehto on hakea perjantaina pentu ja lähteä maanantaina töihin.

Vertauksesi juoppoihin oli paitsi totalisen mauton, myös täysin asiaan liittymätön.

Sitä ihmettelen, että eläinsuojelulaki sallii ihmistä tuottamaan koirille tuon ahdistuksen.

Minä taasen ihmettelen, että miten joku voi olla noin täysin totaalisesti elämästä ja eläimistä eksyksissä.

Meinasin tulla kommentoimaan pari painavaa sanaa, mutta Jagster kiteyttikin aika hyvin tarvittavan. Jösses mitä jeesustelua taasen.

muoks. eipä enää mitään sittenkään.

Kettuprinssi kirjoitti:

Itse en antaisi aamulla ennestään energiselle koiranpennulle lisää energiaa (ruokaa) ja jättäisi sitten itsekseen kotiin 8-10 h. Tai korkeintaan pistäisin kumiseen kongiin/aktivointipalloon napukoita tai muuta jyrsittävää, jossa riittäisi tekemistä ja vauva nuupahtaisi jossain vaiheessa kovasta työstä.

Itse todennäköisesti kasvattajasta riippuen ruokkisin pennun heti töistä/koulusta tultuani (pissattamisen jälkeen toki), odottaisin ½-1 h ja lenkille.

Mutta jokainen tyylillään, eikös?. :-) Mikä koirallekin sopii.

Mutta eikö koirat toimi tässä just päinvastoin. Nälkäisenä vireystila on korkealla, ja kylläisenä taas levätään ja otetaan rennosti.

Kinoko kirjoitti:

[quote=Kettuprinssi]Itse en antaisi aamulla ennestään energiselle koiranpennulle lisää energiaa (ruokaa) ja jättäisi sitten itsekseen kotiin 8-10 h. Tai korkeintaan pistäisin kumiseen kongiin/aktivointipalloon napukoita tai muuta jyrsittävää, jossa riittäisi tekemistä ja vauva nuupahtaisi jossain vaiheessa kovasta työstä.

Itse todennäköisesti kasvattajasta riippuen ruokkisin pennun heti töistä/koulusta tultuani (pissattamisen jälkeen toki), odottaisin ½-1 h ja lenkille.

Mutta jokainen tyylillään, eikös?. :-) Mikä koirallekin sopii.

Mutta eikö koirat toimi tässä just päinvastoin. Nälkäisenä vireystila on korkealla, ja kylläisenä taas levätään ja otetaan rennosti.[/quote]

Tuossa on kyllä pointtia - etsiikö se pentu sitten nälkäisenä kaikkea mahdollista suuhunpantavaa?

Luultavasti semmoinen kongi olisi jees, minne voi laittaa kosteaa ruokaa, siinä olisi tekemistä ja sapuska samalla kertaa.

Ja ei, en hakisi koiraa tyyliin kesäloman alussa, että voisin neljä viikkoa lelliä ja olla sen kanssa 24/7 vaan ottaisin ehkä yhden pentuvapaan perjantain hakureissuun ja viikonloppu vietettäisiin yhdessä treenaten jo poissaoloa (kauppareissut yms.)

Miten viitsitkin katsella asioita noin mustavalkoisesti Jagster? Että vaihtoehdot olisivat heti täysipäiväisesti töihin tai lomakausi. Olen aivan samaa mieltä, että lomakausi ei toimi sillä pentu pitää totuuttaa normaaliin arkeen pienestä pitäen. Mutta ennen kuin koira osaa olla tyytyväisenä puoli tuntia yksin, sitä ei voi jättää koko päiväksi itsekseen. Ja siihen ei viikonloppu riitä.

Viikon, tai viiden päivän, loma on hyvä, siinä ehtii harjoitella ja tottua yksinoloon. Ja tottua ylipäätään uuteen elämään.

Kyllä meillä ainakin pentu piti sellaista älämölöä alkuun kun katosin näköpiiristä, että jos mä oisin heti alkuun sen tänne hylänny niin takuulla huutaisi yksinollessaan nytkin. Koiran olo pitää ensin tehdä turvalliseksi uudessa paikassa ennen kuin sitä voi sinne yksin jättää.

Vertaukseni pointti oli ihmisen käytöksessä: ihminen usein pyrkii selittämään asian kuin asian itselleen edulliseksi ja itsekkyydessään kuvittelee, ettei aiheuta toiminnallaan haittaa muille.

Ei varmaan kukaan rääkkää eläimiä tarkoituksella, vaan aina selitetään että ei ne siitä kärsi..

^Mua edelleen kiinnostaisi tietää että millä mandaatilla ja kokemuksella (kysytty muutamankin kerran kysy palstalaiselta-ketjussa) sä pompit täällä keskustelusta toiseen moralisoimassa ja haukkumassa muita? Mua alkaa ainakin vähitellen nyppimään tuollainen yksiselitteisen huono käytös.

Ja mitä pennun aktivointiin yksinoloaikana tulee: Mä en ymmärrä mitä järkeä on ottaa pentu jos ei ole sille aikaa vaan halutaan sen puuhailevan itsekseen. Mä yritän opettaa - etenkin kun pentu on luonteeltaan melko itsenäinen - että mun kanssa / mun läsnäollessa touhutaan kiva ja yksinollessa nukutaan (en myöskään nuku koirani kanssa). Kun tein välillä jokusen ilta- ja aamuvuoron peräkkäin ei koiralle jääny tarpeeksi aikaa ja yksinollessa alkoi syntyä ei-toivottua käytöstä kuten tavaroihin suuntautuvaa aktiivisuutta eli koirahan ei tietenkään jaksa nukkua niin paljoa ja pentu tarvitsee hereillä ollessaan ohjausta, mihin tavaroihin/materiaaleihin saa ja on TURVALLISTA koskea. Liikaa yksinollessaan se vain oppii vääriä asioita elämässä. Meillä siis mennyt 9-10h yksinolotkin ilman ongelmia mut nää pari ilta-aamuvuoroa oli paha. Ja silloin minä tunsin syyllistyneeni eläinsuojelurikkeeseen. Mut siis ensimmäiset yksinolokokemukset pitäis olla positiivisia eikä äkisti vieraaseen asuntoon koko päiväksi hylätyksitukemisia, jotta yksinololla on potentiaalia sujua myöhemminkin.

Mutta hankkiihan toiset lapsiakin, ja herää vasta näiden täysi-ikäisyyden kynnyksellä viettämään näiden kanssa aikaa. Ja siihen asti ollaan uskossa, etteivät nämä siitä kärsi. Se on oman omatunnon vaientamista, mutta ei poista tosiasian olemassaoloa.

Tonteria kirjoitti:

^Mua edelleen kiinnostaisi tietää että millä mandaatilla ja kokemuksella (kysytty muutamankin kerran kysy palstalaiselta-ketjussa) sä pompit täällä keskustelusta toiseen moralisoimassa ja haukkumassa muita?

Keskustelusta toiseen? Tässä moralisoin joo koska mua kyrpii ihmisten itsekkyys. Että kun halutaan jotain, voidaan tehdä mitä vaan.

Missään muualla ei ole tästä ollut kyse. Yhdessä ketjussa halusin perusteluita erääseen sääntösysteemiin ja meni tosi kauan ennen kuin joku osasi ne antaa. Mä en ymmärrä tollaista yleistämistä. Jos sua nyppii yksittäinen henkilö, niin ehkä sun pitäis kattoa peiliin.
Mua ääriharvoin nyppii kukaan henkilö vaan jotkut tavat ihmisissä - useissa ihmisissä. Ja suomalaisten eläintenpitotaidoissa on parantamisen varaa, sen kertoo jo se, että joka kolmannella tuotantoeläintilalla on edelleen puutteita. Mut mitä siitä kun eläimenomistaja tuntee eläimensä parhaiten ja voi kuitata kaiken sanomalla: "Ei se siitä kärsi."

Miksi, oi miksi on niin vaikea tarkastella omaa toimintaansa? Itse tunsin tehneeni pahasti jättämällä koiran peräkkäin yksin ilta- ja aamutyöpäiviksi ja nukkumalla enkä touhuamalla koiran kanssa sen välin. Mut hyvä, että te muut ootte niin täydelliseksi itsenne tuntevia.

Onneks mun tuntemista ihmisistä ykskään ei oo ollu mieltä, että koiranpennun voi jättää heti kokonaisiks päiviks yksin, vaan että on hyvä pitää vähän lomaa (muutenkin kuin yksinolonopetuksen kannalta!). Ihmettelen, että koirapalstalla ollaan noin välinpitämättömiä. Oikeasti monet ihmiset eivät ota koiraa silloin kun eivät saa järjestettyä sille aikaa. Se on todellista eläinrakkautta. Koiranottohan ei ole mikään pakko joten ei sitä voi kuitata noin että "voi voi kun ei vaan voinu järjestää aikaa".

~franja~ kirjoitti:

Ja silloin minä tunsin syyllistyneeni eläinsuojelurikkeeseen. Mut siis ensimmäiset yksinolokokemukset pitäis olla positiivisia eikä äkisti vieraaseen asuntoon koko päiväksi hylätyksitukemisia, jotta yksinololla on potentiaalia sujua myöhemminkin. .

Sä et voi olla tosisassi. Kerrohan miksi kuitenkaan suurin osa näistä "hylätyistä" koirista ei kuitenkaan kärsi eroahdistuksesta? Ja moni, joiden kanssa totutellaan yksin oloon huolella, kuitenkin kärsii? Eikö se jo kerro, ettei eroahdistus yleensä synny jostain muusta syystä, kuin ensimmäisten päivien yksinoloista? Oma koirani ei huutanut kertaakaan kun aloimme harjoittelemaan yksinoloa. Tuskin siis olisi alkanut eroahdistuksesta kärsimään, vaikka olisinkin sen jättänyt heti yksin työpäivien ajaksi.

Ebeli kirjoitti:

[quote=~franja~] ensimmäiset yksinolokokemukset pitäis olla positiivisia eikä äkisti vieraaseen asuntoon koko päiväksi hylätyksitukemisia

Sä et voi olla tosisassi. [/quote]

SÄ et voi olla tosissasi. Etteikö ensimmäiset yksinolokokemukset pitäis olla positiivisia. Niin kuin nyt kaikki kokemukset ylipäänsä. Naurettavaa.

Jepjep.

Ja mitään vastausta selvään kysymykseen koirakokemuksesta tai omasta osaamisesta ei tule. Kovin yllättävää. Tai sitten ei.

No, osaanpahan skipata tehokkasti tulevat kirjoittajan tekstit...

Franja tarkotin, ettet voi olla tosissas ton kanssa, että koit syyllistyneesi eläinsuojelurikkeeseen. Todellakin olen tosissani sen kanssa, en käsitä sun ajatusmaailmaa lainkaan.

TIETENKIN kaikkien kokemuksien täytyy olla positiivisia, johan sen nyt tyhmäkin tajuaa.

~franja~ kirjoitti:

Ja mitä pennun aktivointiin yksinoloaikana tulee: Mä en ymmärrä mitä järkeä on ottaa pentu jos ei ole sille aikaa vaan halutaan sen puuhailevan itsekseen.

Niin. Jos sille pennulle jätetään vaikka aamuruoka kongissa tarjottuna yksinolon ajaksi, se tarkoittaa sitä että sille ei ole aikaa ja sen halutaan vaan puuhailevan itsekseen? Kukahan tässä yleistää asioita mustavalkoisesti.

Onko sulla kokemusta minkään sorttisista eroahdistusongelmista koirilla? Jos ei, niin suosittelen olemaan höpöttämättä läpiä päähäs moralisoimalla tapaa, jolla pentu totutetaan mahdollisimman nopeasti siihen, millaista se arki tulee olemaan sitten jatkossa kun omistajat käy töissä.

Ai jaa, että jos mulla ei ole kokemusta sikojen hoidosta niin mulla ei saa olla mielipidettä siihen, miten niillä asiat tulis olla? No nyt mä en enää ihmettele eläinsuojelurikkeiden määrää. Ruvetaan välinpitämättömiks kaikki!

Koirista mulla on tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseni niiden mieltä. Eläimistä mulla on tarpeeksi ymmärrystä ja käsitystä niiden luonnonmukaisista elintavoista voidakseni kyllä sanoa, jos jossain kohtaa tehdään vääryyttä. Joo voi pentu selvitä siitä, että se jätetään heti päiväks yksin mutta sitä etukäteen tietämättä en ymmärrä miten kukaan voi olla niin julma että niin toimii. Väärin: mikään pakko ei ole.