Koirat.com

Miltä teistä tämä kuulostaa? Kaivattaisiin vähän vinkkejä.

Meillä on 9-kuukautinen Coton uros, joka on luonteeltaan oikein leikkisä, iloinen ja sosiaalinen. Ei ärhentele muille koirille tai ole osoittanut muitakaan aggressiivisuuden merkkejä. Joitakin kertoja on merkannut sisälle, kerran ihan minun nähden, mutta osa näistäkin on olleet kertoja, jolloin ei selvästi ole päässyt tarpeeksi ajoissa ulos yön jälkeen. Tähän kuitenkin puututtiin heti kiinnittämällä huomiota siihen, ettei alkaisi kukkoilemaan noin yleisesti. Isompaa ongelmaa tuosta ei näyttäisi nyt muodostuneen. Ongelmana on sen sijaan pojille yleinen kiinnostus narttuihin. Lenkeillä saattaa yrittää astua, samoin koirapuistossa. Nuolee myös tuoksuja, mutta ei vingu ja mene ihan hulluksi. Tuttujen narttua, jolla oli juoksut lopuillaan ei voinut pitää edes samassa huoneessa kun meno oli sitä luokkaa. Tämäkin varmasti täysin normaalia. Mutta missä menee raja? Sattui myös tapaus, jossa koira oli samassa paikassa yötä kolmen muun nartun kanssa ja ei nukkunut koko yönä, koska vain vinkui yhden nartun perään. Tässä meni luonnollisesti yöunet muiltakin. Tämä kuulostaa minusta jo vähemmän terveeltä. Pentuja emme aio teettää. Kannattaisiko kokeilla sellaista kapselia ennen leikkaamista? Niitä palleja kun ei sitten takaisin kasvateta ja mietityttää, että muuttuuko jo ennestään lempeä koira sitten täysin. Vaiko pistää tämä murrosiän piikkiin ja odottaa kunnes koira on vuoden-puolitoista?


Onko näitä kapseleita eri lääkäriasemilla ja siellä sitten asetetaan se niskaan, jolloin sen kapselin hintaan lisätään se lääkäikulumaksu?

Minä laittaisin kaiken vielä murrosiäin piikkiin, tosin 9kk ikäinen ei ole vielä edes murrosiässä, vasta juuri saavuttanut sukukypsyyden. Antaisin ajan kulua ja sittenhän sen näkee, onko koirasi liikaa hormonihyrrä. Toki kiinnostus narttuihin ja astumiseen on ihan luonnollista.

Onko kellään kokemusta sydänsairaan koiran kastroinnista? Itsellä tällainen hieman lihomiseen taipuvainen sheltti reilu 3 v., jolla epäilynä alkava läppävika. Lenkkeily on aika laiskanlötkeää ja liikunnan lisääminen on haastavaa. Ruoka-annokset on jo lähtökohtaisesti pieniä. Pelkään, että leikkauksen jälkeen koira alkaa paisua enkä voisi edes liikuntaa lisätä ilman että toinen alkaa oireilla.

^ Ettei koira laahustais tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien vuoks, ootteko käyneet fyssarilla tms.? Vai aiheuttaako alkava sydänvika jo väsymistä? Mitä mieltä eläinlääkäri on leikkauksesta? Miksi haluat kastroida koiran? Lihomistaipumushan kasvaa kastroidulla uroksella, eikä ylipaino ainakaan auta sydänongelmien kanssa.

Itse henkilökohtaisesti välttäisin (sydän)sairaan koiran kohdalla kaikkia ns. turhia nukutuksia/rauhotuksia, niissä kun sydän joutuu terveelläkin kovan stressin alle. Mutta jos kastraatio on "välttämätön" (esim. piilokives) ja leikkaava lääkäri on sitä mieltä, että operaatio kannattaa tehdä niin ei kai siinä sitten mitään. Punnitset vaan tarkkaan plussat ja miinukset.

^Jep, sitä olen yrittänyt tehdä, eli punnita. Mulle on aina ollut melko selviö että Pelle leikataan, koska on niin hormoniheikki. Nyt sitten ilmeni tuo mahdollinen alkava läppävika enkä edes kysynyt eläinlääkäriltä leikkauksesta, koska tämän asian valossa tuntui etten halua sitä leikkauttaa. Ell sanoi, että sivuääni on pienin mitä ihmiskorva voi kuulla, eikä välttämättä ole (hyvällä tuurilla) etenevää. Olin huomannut tuon väsymisen juuri rokotusten aikaan ja osasin aavistaa, että jotain ylimääräistä sieltä kuuluu.

Mutta...

Viestisi luettuani aloin kuitenkin tosissani miettimään, että olisko vika kuitenkin tuki- ja liikuntaelimistössä ja sivuäänen kuuleminen vain sattumaa. Pellellä todettiin jonkinasteisia jumeja viime keväänä, ja niitä hoidettiin ihan hierojalla pois. Nyt kun tarkemmin mietin, niin oireilu sopii kyllä hyvin senkin puolen ongelmiin. Muita sydänoireita kun ei ole kuin haluttomuus liikkua (metsässä). Autoonkaan ei halua hypätä, mutta olen pistänyt sen Pellen syvän autoinhon piikkiin. Nyt kun järjellä miettii, niin se syy voi olla ihan jossain muualla.

Fyssarilla käynti voisi tulla nyt kysymykseen. Otan tämän nyt asiakseni. Kiitos "valaisevasta" viestistä.

Mun työssäoppimispaikalla on Rekkurescuen kautta hankittu narttu joka tänään vietiin steriloitavaksi. Rekkurescuella kun sanoivat että kuuden kuukauden sisällä kotiutumisesta pitäisi leikata ettei vaan tule vahinkopentuja. No lääkäriin läksivät ja päivällä pomolle tuli soitto, koiralta ei löyty kohtua mistään! Narttu on siis ilmeisesti leikattu alkuperäisessä kodissa kun Rekkurescuekin puhui että ei ole leikattu.

Hei, osaisko joku auttaa tälläisessä tilanteessa (mitä itse tekisitte?):

Meidän 9v tipsunarttu oli torstaina leikkauksessa, poistettiin siis kohtu ja munasarjat märkäkohdun seurauksesta. Ennen leikkausta yksi oire oli se, että koira ei pystynyt ulostamaan, ei saanut kertakaikkiaan kakkaa tulemaan. Kun mentiin eläinlääkäriin, ensin epäiltiinkin vain ummetusta. Nyt leikkauksesta on kulunut 2 päivää, eikä koira ole vieläkään kakannut. Pitäisikö tässä jo huolestua? Koira kuitenkin on syönyt oikeastaan vain nestemäistä ruokaa, pissannut on. Apteekista voisin huomenna hakea jotain ummetukseen, sekä soittaa eläinlääkärille..?

Täällä oli aiemmin puhetta kemiallisesta kastroinnista ja tuosta Tardak-piikistä. Mun koiralle se on kerran annettu eturauhastulehduksen yhteydessä ja mulle sanottiin että vaikutus on noin kuukauden. Eli kovin ristiriitaista tietoa siis kukin saanut. Mä en edes muuta vaikutusta huomannut kuukauden aikana kuin sen, että tuon koiran selässä oleva paksu ja kihartuva karva muuttui hetkellisesti heppoisemmaksi (itse sanon sitä testosteroni-karvaksi kun se on just se harjas minkä nostaa pystyyn kun uhoaa uroksille), koiralla tuli hetkeksi korkeampi haukku-ääni kun normaalisti on tosi kumea ääni ja siihen sai hetkellisesti myös paremman kontaktin lenkeillä. Narttujen astuminen ei hävinnyt mihinkään, sitä se teki samalla lailla puistossa kuin aiemminkin, luonne ei sinänsä muuttunut mihinkään. Vaikutus tietysti oli aika lyhyt joten vaikea sanoa mitä ois pidemmällä ajalla tapahtunut.
Mä meinaan nyt kysyä tota implanttia seuraavaksi, tolla koiralla on melko voimakkaat "oireet" taas näin keväällä ja vouhkaa tyttöjen perään siihen malliin että joutuu kohta ulkoruokintaan jos ei kohta lopu Normaalisti niin rauhallinen ja hiljainen koira vinkuu ja läähättää ja vaeltaa ja reagoi mun joka liikkeeseen ja on lähdössä ulos vähän väliä yms. Tätä on aina aika ajoin ja joka kerta yhtä ärsyttävää.

Meidän uros kastroitiin kahdeksan vuorokautta sitten. Saatiin ohjeeksi pitää kauluria seitsemän vuorokautta ja samoin silloin vain remmilenkkeillä. Katselin eilen, että lähes koko haavan päällä on paksu rupi. Pitäisikö koko haavan päällä olla rupi että paranee kunnolla vai onkohan jo ok ottaa kauluri pois ja mennä metsään? :) Antibioottikuuri on perjantaihin asti.

^ Meille annettiin kastroinnin yhteydessä kahden viikon riekkumiskielto eli ainoastaan remmissä sai ulkoilla. Oman koiran tuntien ei olis tullu mieleenkään lähteä metsään ennen tota, sen tietää millasta menoa rasavilli ois siellä pitäny. Kaulurin voit ottaa pois jos koira ei lipsuttele haavaa. Yksinollessa ja öisin pitäisin kyllä pönttöä päässä niin kauan ku rupi on irronnut, meillä kelpie koitti aina nyppiä rupea/tikkejä eikä haava moisesta käsittelystä tietenkään tykänny. Rupea ei oo pakko olla koko haavan päällä paranemista ajatellen. Ruven irtoamista voit avittaa suihkuttelemalla haavaa muutaman kerran haalealla vedellä, mutta paraneminen ottaa silti oman aikansa. Mun mielipide on että odota nyt ainakin viikko sen metsälenkkeilyn kanssa. :)

Jagster kirjoitti:

Neljän kuukauden kuluttua, kiimattomassa vaiheessa. Pakkoraossa voidaan tietenkin tehdä koska tahansa, mutta kiima ja valeraskaus nostaa verenvuotoriskiä, plus narttu tuppaa jäämään pysyvästi eräänlaiseen lievään valeraskaustilaan jos ei odoteta sitä vähintään maagista sataa päivää kiiman alusta.

Näyttäisi myös siltä, että melkoinen osa virtsapidätyskyvyttömyydestä kärsivistä olisi steriloitu liian nopeasti kiiman jälkeen - mutta tuo voi olla puutaheinääkin ja pelkkää valikoivaa havainnointia.

Sakemanni-narttuni jouduttiin aikanaan leikkaamaan valeraskauden aikana, eikä kaiken 10v aikana mitä leikkauksen jälkeen eli ollut mitään virtsanpidätysoireita.

Lisäys: eikä jäänyt valerask. mitenkään päälle myöskään. nartun luonne muuttui hieman urosmaisemmaksi kyllä.

Nyt alkaa tuon vanhemman 3v 8kk hormoonit ärsyttää siihen malliin, että ajattelin, että syksyllä lähtee pallit. En jaksnut lukea koko keskustelua läpi, mutta onko kellään kokemusta siitä miten koiran luonne muuttuu kastraation jälkeen? Koira on pehmeä ja epävarma, mutta jokseenkin dominoiva. Koirapuistossa panee kaikkia, mitkä ei haise uroksilta. Eikä alistu toisille uroksille. Koira kuitenkin ikäisekseen todella leikkisä ja sitä luullaankin monesti pennuksi. Toivoisin siis, että kastraatiolla luonne tasoittuisi ja siten myös epävarmuus vähenisi. Kaikkea ei tarvi paneskella ja kiinnostus tyttöjä kohtaan vähenisi (helpottaisi treenaamista). Toisaalta en halua, että koira pehmenee enää yhtään...

Minua mietityttää myös miten muiden koirien suhtautuminen muuttuu?!? Kodissamme asustaa myös 8kk urospentu, jolla dominanssia ei vielä ainakaan ole millään tavalla ilmentynyt ja tuskimpa arvojärjestys muuttuisikaan kotona...

Myös edullisista ja laadukkaista kastrointipaikoista saa laittaa privaatisti suosituksia. Haussa paikka siis Tampereelta+ympäristökunnat!!

Mulla olis kysymys, voi olla iha tyhmäki, mutta aattelin täältä eka tiedustella.
Eli meijän narttukoira steriloidaan torstaina ja sillä on menossa kuuri fucithalmic vet nimisiä silmätippoja. Voiko noista olla jotain haittaa leikkauksen yhteydessä?

nanae kirjoitti:

Mulla olis kysymys, voi olla iha tyhmäki, mutta aattelin täältä eka tiedustella.
Eli meijän narttukoira steriloidaan torstaina ja sillä on menossa kuuri fucithalmic vet nimisiä silmätippoja. Voiko noista olla jotain haittaa leikkauksen yhteydessä?

Soita eläinlääkärille ja kysy. Sieltä saat varman vastauksen, et niinkään tältä foorumilta.

Jethro kirjoitti:

[

Soita eläinlääkärille ja kysy. Sieltä saat varman vastauksen, et niinkään tältä foorumilta.

jeps soitinkin viestin jälkeen ja ei kuulemma ole haittaa :)

Jee minä taas, en viitti eläinlääkärille näin myöhää soitella tämmösistä pikku jutuista joita tuli mieleen, kun sielä luultavasti sanottaisiin että tarkkailua vaan.

Eli saako koira mennä portaita? En tullut ees eka ajatelleeksi koska meillä on muutama porras ennen uloskäytiä ja koiralla ei ole mitään ongelmaa ollut kävellä näitä.
Ja sitten ku tuolla on tommonen puku joka pitää olla 12 pv niin miten haavaa voi tarkkailla kun pukua ei saa ottaa päältä pois.
Koira myös nuolee itseään paljon vulvan alueelta, ja huomasimme koiran pedin peitteessä hieman ruskeaa vuotoa, joka ei ole voinut haavasta tullat koska sillä on se puku. Eikä olla ihan satavarmoja, että onko se koirasta tullut. Mutta toi koiran itsensä peseminen mietityttää.

Muuten koira on virkeä, ei näytä välittävän ollenkaan puvusta/haavasta.

En usko muutaman portaan haittaavan ollenkaan.
Kai sieltä vulvasta voi jotain valuakin, kun kerran on steriloinnista kyse, samoja värkkejä kaikki. Ja todennäköisesti koira nuolee pitääkseen itsensä puhtaana. Oletan, että vuoto lakkaa ja koira lopettaa nuolemisenkin.
Kai siitä puvusta huolimatta huomaa, jos haava alkaa vuotamaan rajusti tms. En kuitenkaan usko mitään sellaista tapahtuvan, koska se puku suojaa todella hyvin.

Jethro
Jes kiitos sulle !

Tosiaan verta ei oo puvusta tullut tippaakaan läpi, sen leikkaus alueen kohalta vähä tummempi välillä, voi tietty olla että koira on sitä yksin ollessaa päässyt nuolemaan.

Mitähän maksaa 30 kiloisen koiran kastrointi?

^
riippuu ihan eläinlääkäristä ja paikkakunnasta. Mene halutun eläinlääkärin sivuille ja katso hinnastosta jos semmoinen löytyy.