Koirat.com

firestarter EI MISSÄÄN NIMESSÄ JUOKSULENKEILLE!! HERRANJUMALA SENTÄÄN!
Et itsekään lähde lenkille puolikkaan päivän yskimättömyyden jälkeen.
Äly hoi.... Että pistää vihaksi taas.

Eläinlääkärin mukaan KAKSI VIIKKOA hihnalenkkeilyä vielä oireilun loputtua.

majju kirjoitti:

firestarter EI MISSÄÄN NIMESSÄ JUOKSULENKEILLE!! HERRANJUMALA SENTÄÄN!
Et itsekään lähde lenkille puolikkaan päivän yskimättömyyden jälkeen.
Äly hoi.... Että pistää vihaksi taas.

Eläinlääkärin mukaan KAKSI VIIKKOA hihnalenkkeilyä vielä oireilun loputtua.

Kiitos vain kommentistasi - piti melkein säikähtää. Neiti nyt kumminkin on ja voi jo hyvin, onneksi ja loppuviikko sen osalta on pelkälle levolle pyhitetty. Toisessa ketjussa kun olen pohtinut sitä nenäpunkin mahdollisuutta noihin oireisiin, ei meinaan alkanut kuin "kennelyskä" tapaa alkaa - eli oli sitä sisäänpäin kroosausta liki 2 vrk, ei mitään muuta. Ja kun noi kaikki oireet taukosivat eilisaamuun, uskalsin lähtee lenkille. En ollut tosiaan kuullut, ettei sais.

Eivätkä oireet, minkäänmoiset, ole palanneet takas, onneksi.

Anteeksi eilisestä tahdittomasta kommentista.
Tutun koira vaan menehtyi tuon vuoksi, kun oli vain "vähän" köhinää ja normaalisti elettiin sen mukaan. Koira tosin oli nuori vielä ja keuhkot ei kai olleet vielä niin kehittyneet.
Mutta silti, varovaisuutta.
Nenäpunkinkin kohdalla meillä oli samat ohjeet, ei ainakaan kahteen viikkoon muuta kun rauhallista remmiliikuntaa ja nekin lenkit pissatuksina/lyhyinä.
Meidän koirilla molemmilla siis ollut nenäpunkkeja sekä kennelyskää. Ja nielutulehduksia.
Jaja...

Niin juu ja piti vielä sanoa, että kennelyskä voi myös olla oireeton toisilla, eli ilman yskää. Ainoa mitä huomaa on se, että koira väsyy nopeammin. Ja tuokin oireeton versio voi mennä keuhkoputken tulehdukseksi ja keuhkokuumeeksi.

Joo ei mitään, me otetaan rennosti ja syään hyvin ja kaikki ylimääränen rasitus on kyllä pannassa tän loppuviikon ajan. Käytiin justiinsa kaksikon kans aamutarpeilla aka pyörittiin pihalla ja ihasteltiin ensilunta.

Meillä yskii nyt 7kk ikäinen pentu kuudetta päivää. Vointi muuten pirteä oma itsensä, mutta yskii. Alkoi ihan parilla yskäisyllä per päivä ja nyt eilen ja tänään yskinyt enemmän. Pitää huomenna soitella lääkäriin että vieläkö vaan hoidetaan kotikonstein vai joko sais antibioottia.
Vanhempi koira on onneksi oireeton.

Pennullani diagnosoitiin kennelyskä tammikuussa. Oireet olivat koko ajan lieviä ja diagnoosi tehtiin ell-asemalla kuvailemieni oireiden perusteella. Pentu oli oireeton yli viikon ja pääsimme tekemään paluun pentukurssillekin lauantaina (Ell:n ja kurssijärjestäjän virallinen ohje viikon oireettomuus ennen koirakontakteja). Eilen se yski taas. Tosin vain kerran, mutta silti. Sen enempää tuo ei (vielä) ole yskinyt, joten voi olla, että yski vain kissankarvojen tai muun roskan takia, mutta hysteerisenä nyt maalailen jo kauhukuvia ja mietin, varaisinko nyt uuden eläinlääkäriajan.

Nyt ystäväni pyysi minua ja koiraa kylään, koska hänellä on sopivan kokoinen leikkikaveri pennulleni. Heille on kuitenkin viikon sisällä meidän mahdollisesta vierailusta tulossa uusi pentu, ja ystävää huolestuttaa se, että koirallani oli yskä. Kennelyskäähän voi tartuttaa vielä oireiden päättymisen jälkeenkin, ja se tarttuu myös välikäsien kautta, joten ymmärrän ystävän huolen, kun tuleva pentu on niin pieni. Lisäksi, kun pentuni eilen kakoi, haluaisin saada varmistuksen siitä, onko se terve vai edelleen sairas, jotta tiedän esimerkiksi perua kurssin ja välttää turhaa riehumista sekä ylimääräisiä koirakontakteja, ettei tartuteta muita. Tahtoisinkin tietää, voidaanko kennelyskästä jotenkin todeta terveeksi esim. verikokeella tmv tutkimuksella?

^Ei ole olemassa mitään testiä kennelyskään. (muoks. näin mulle sanoi siis eläinlääkäri ) Kannattaa rauhassa odotella sen pari viikkoa oireiden loppumisesta ennen kuin lähtee riehumaan, tapaamaan muita koira tms.

^ Joo, odoteltu on, mutta mietin vain että mistä (vai voiko mistään) olla satavarma, ettei pentu enää tartuta muita pentuja. Mutta jos testiä ei ole, niin ehkä pelaan varman päälle ja treffataan sitä "alaikäistä" nappulaa vasta sitten myöhemmin.

Me käytiin hakemas tänään strongholdia, epäillään nenäpunkkia. Aivastelu, nenän hierominen ja sisään päin hengen vetäminen voimakkaasti alkoi torstaina, eikä ole tähän päivään mennessä muuttunut suuntaan eikä toiseen. Meille eläinlääkäri sanoi, että jos ei mene ohi, niin on syytä epäillä kennelyskää, vaikka on rokotettukin sitä vastaan(?).

Luin myös netistä, että jos koiralla on matoja, niin ne voivat auttaa niin sanottua köhimistä. Toivotaan, että meidän herralla on vain nenäpunkki ja päästäis tästä vaivasta eroon.
Onko kellään kokemuksia matojen aikaisesta yskimisestä? Meidän koira on kyllä madotettu syksyllä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, että mitä tuolla koiran mahassa elää... :/

^ Tuo mato-juttu on ihan totta, ne vaeltavat toukkamuodot voi aiheuttaa yskimistä. Toisaalta sekin on totta, että rokotettu koira voi sairastaa kennelyskän, koska rokotus ei suojaa kaikilta virustyypeiltä 100% varmuudella. Rokotus kuitenkin kuulema monesti lievittää oireita, jotka siis ilman rokotusta olisivat usein voimakkaampia. Näin siis sanoi minulle ell kun meillä podettiin kennelyskää.

Meillä ollaan aivasteltu täälä n. viikon verran, muutamana päivänä tullut vähän köhää, muttei pahempaa. Nyt poika on ollut 2pvää aivastelematta, ja mietin tässä että millon uskaltaa alkaa tekeen pitempiä remmilenkkejä? Pitääkö siihenkin odotella se 2vko niinkuin koirakontaktien välttämiseen?

Mä tein Aapon kanssa rauhallisia pitempiä remmilenkkejä heti kun pahin yskä oli ohi, yski ajoittain vielä silloin mutta ei mitään spurtteja vedelty vaan rauhallista köpöttelyä mutt pitempään. Pakko se oli, tuo pentu ois muuten ollut hermoraunio niinkuin minäkin. Se muutenkin jo kävi ihan kierroksilla yskän ja siitä johtuvan lenkittömyyden takia.

Wääh, ollaan epäilty tolla koiralla pari kk sitten nenäpunkkia, ja saikin Strongholdia kaks ampullia. Sitten useampi tän rodun omistaja on sanonu että toi hengen sisään vetäminen on tälle rodulle jotenkin ominaista koska kitapurje tms. on suussa löysä ja sitä ne sitten kurlaa.

Toi on nyt melkein viikon joka aamu pihalle mentäessä kurlannu, oon aatellu et se vaan on jotenkin innoissaan. Samaan aikaan alkoi vaisu kuorsaus nukkuessa, en siitäkään juur noteerannu. Nyt kuitenki Joppe hengittää vaan suun kautta ja oikeen imasee henkeä kun yrittää nukkua. (Vetää siis suupieliä ylös kun hengittää.) Samalla pieni rohina käy. Nenästä en oo huomannu et vuotais mitään, joku pieni räkäklöntti oli toisen sieraimen sivussa.

Taitaa olla eka flunssa tollakin, pitää nyt varmaan täs ottaa hissuksiin viikko-pari ja kattoo mihin kehkeytyy. Kyllä toi edelleen pihalla haistelee hajuja mutta nyt jätti taas aamuruoan syömättä.

Edit. Pöh, taitaa se olla sitä itseään kun pyyhin paperille niin tuli limaa sieraimista ja nyt kun se hengittää nenän kautta niin tosi tukkosen kuulonen. :( Meneeköhän tää itestään ohi?

Koirallani oli viime kesänä outoa oireilua juuri "mätäkuun" aikaan. Kaikki alkoi kuitenkin siitä kun käytimme koiraa trimmauksessa eräällä eläinkodin trimmauspisteellä. Ilmeisesti välineet olivat likaisia, sillä koira sai mahan alle outoja rakkuloita ja keltaisia paiseita. Siinä vaiheessa jo säikähdin pahan kerran, kun koiralla oli jo ennestään ollut maha ripulilla muutaman päivän. Itse se näytti hoitavan paiseita, mutta pian alkoi myös outo köhiminen, säikähdin ettei kyse ollut vain kennelyskästä. Otin yhteyttä eläinlääkäriin ja kerroin oireista ja se käski katsoa vielä seuraavan päivän yskimistä ja ripulointia. Muistaakseni ostin apteekista jotain lääkettä koiran mahavaivoihin ja kappas vaan seuraavana päivänä ripulointi loppui ja yskäkin väheni. Paiseita tarkkailin vielä seuraavan päivän, mutta koiran omalla hoidolla nekin alkoivat parantua. Onneksi parani, kyllä säikäytti pahan kerran. Sen jälkeen en koiraa ole ulkopuolisten turkinhoidossa käyttänyt, vaan hoidan sen itse. :)

Heippa.
Meille tuli ystävien koira hoitoon viikko sitten, ja muutama päivä siitä aloi omakoira oireilla kennelyskää. Selkeät oireet: kuiva yskä, joka aiheutti kakomisen ja oksensi limaa. Vietiin koira hoitoon, jotta saisi levätä eikä olisi kiusausta riekkua tämän hoitokoiran kanssa. Hoitokoira alkoi eilen illalla myös yskiä, ja erona on se, että se oksentaa myös. Mikään ei pysy sisällä. Onko tämä ihan normaalia kennelyskässä, vai pitäisikö todella huolestua? :S Huomenna koiralla on edessään monen tunnin junamatka takaisin kotiin.

Auttakaas joku joka ymmärtää asian päälle.

Meillä nyt 13vk asmtaffipoika jolla jo muutaman viikon aikana kuullu miten nokka täys räkää. Koira on myös räkiny limaa pihalle muutamaa otteesee ja "kakoo" niiku ihmiset jos räkää kurkussa aika ajoittain. Soitin lääkärille ja se anto viikon antibioottikuurin. Nyt kuuri ollu ohi jo viikon verran ja vieläkin kuulee hengityksessä että räkää on ja kakoo limaa. Suomeksi, antibiooteista ei tuntunut olevan mitään hyötyä.

Pitäskö soittaa uuestaa lääkärii vai voiko koirilla olla niinkuin ihmisilläkin, että tauti on virusperäinen jolloin antibiootit ei auta?

muoks. vielä sen verra että varsinaista yskää ei siis ole ollut, mutta luin tuolta et koiran flunssa on lähestulkoon sama asia kun kennelyskä(?) ja koira ollut oma energinen itsensä että sillä tavalla ei ole tuntunut koiran menoa räkänokka hidastavan.

^Kennelyskä on virusperäinen tauti, mutta aika pitkään on kestänyt. Kyse ei siis välttämättä ole siitä. Käyttäisin koiran ihan paikan päällä, niin lääkäri voi kuunnella sydämen ja keuhkot, sekä tarvittaessa kuvata sen.

Kennelyskää voi käsittääkseni aiheuttaa myös bakteeri.

Oma koira sairasti kennelyskän talvella, mutta oireet oli onneks todella lievät (ilmeisesti kc-sumutteen ansiosta?) eikä pentu saanut oireita ollenkaan Vähällä siis päästiin, vaikka koko luokka koirineen joutuikin olemaan karanteenissa.

Kennelyskä on virusperäinen yleensä, bakteeriperäinen se on jos kuume nousee ja koira muuttuu apaattiseksi tms. Hoitoa ei virus-yskään oikein ole muutakuin lepo ja lämpö, muussa tapauksessa antibiootit. Meillä on yskät menneet aina ohi ilman lääkäriä, koska koirat on voineet hyvin yskän aikana. sama koskee ihmisten keuhkoputkentulehduksia, virusperäinen tauti mihin ei antibiootit pure, mutta voi muuttua myös bakteeriperäiseksi jolloin se antibiootti tarvitaan.