Chesapeakelahdennoutaja

Historia ja alkuperä

Rotu kehittyi Chesapeakenlahden rannikolla Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Sen esi-isinä pidetään kahta haaksirikosta pelastettua newfoundlandilaista koiraa.

Ulkonäkö ja koko

Chesapeakelahdennoutaja on suurikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 53–66 cm ja paino 25–37 kg. Turkki on lyhyt, laineikas ja öljyinen. Rodulla tavataan seuraavia värejä: ruskean, ruo'on ja kuivan ruohon sävyt. Rodulle ovat tyypillisiä kolmionmuotoiset, eteenpäin taittuvat korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Chesapeakelahdennoutaja on itsenäisempi ja suojelevampi kuin muut noutajat. Se on perheelleen uskollinen ja vieraita kohtaan pidättyväinen.

Koulutus ja harrastukset

Chesapeakelahdennoutaja oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Varhainen ja monipuolinen sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on erityisen tärkeää. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi metsästys, noutajien taipumuskokeet, palveluskoiralajit (pk-lajit) ja toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten uintia ja noutotyötä. Öljyinen turkki on helppohoitoinen, eikä sitä pestä turhaan.

Terveys ja elinikä

Rodulla esiintyy lonkkaniveldysplasiaa, degeneratiivista myelopatiaa ja PRA:ta.

Rodun keskimääräinen elinikä on 10–13 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle chesapeakelahdennoutaja sopii?

Chesapeakelahdennoutaja sopii parhaiten kokeneelle koiranomistajalle, jolla on aikaa ja halua johdonmukaiseen koulutukseen. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Suuri koko tarkoittaa myös suurempia ruoka-, varuste- ja eläinlääkärikuluja sekä tilantarvetta kotona ja autossa.