
Alppienajokoira
15–18 kg34–42 cm
Suomessa metsästetään monenlaisten koirien kanssa: pystykorvat haukkuvat hirveä ja metsäkanalintuja, ajokoirat ajavat jänistä ja kettua, kanakoirat seisovat lintuja ja noutajat noutavat vesilintuja. Tälle sivulle on koottu rodut, joita käytetään metsästykseen.

Listalla ovat rodut, joiden käyttötarkoituksiin kuuluu metsästys. Osa niistä on yhä ennen kaikkea käyttökoiria, kuten karjalankarhukoira ja jämtlanninpystykorva. Toiset, kuten kultainennoutaja ja cockerspanieli, elävät useimmiten perhekoirina, joiden metsästysvietti näkyy noutoleikeissä ja hajujen seuraamisessa.

15–18 kg34–42 cm

27–34 kg53–64 cm

11–20 kg38–46 cm

16–20 kg48–56 cm

40–45 kg60–68 cm

25–30 kg54–65 cm

25–27 kg50–58 cm

28–30 kg53–58 cm

22–28 kg53–63 cm

17–30 kg44–52 cm

17–28 kg53–65 cm

15–20 kg30–36 cm

20–34 kg33–38 cm

9–12 kg33–40 cm

19–21 kg45–50 cm

25–32 kg58–70 cm

5–7 kg28–38 cm

16–24 kg46–56 cm

16–25 kg48–57 cm

16–18 kg32–38 cm

20–24 kg48–56 cm

14–20 kg46–52 cm

22–24 kg48–55 cm

25–30 kg59–67 cm

25–37 kg53–66 cm

8–12 kg42–52 cm

25–34 kg43–51 cm

25–35 kg55–63 cm

14–16 kg30–38 cm

25–34 kg58–64 cm

13–15 kg38–41 cm

25–36 kg61–68 cm

18–25 kg46–53 cm

20–25 kg48–57 cm

20–25 kg53–64 cm

18–25 kg43–48 cm

18–27 kg48–53 cm

25–35 kg55–59 cm

25–36 kg62–66 cm

22–26 kg50–59 cm

18–20 kg39–44 cm

30–35 kg60–68 cm

18–20 kg48–57 cm

18–24 kg50–60 cm

23–27 kg49–61 cm

25–40 kg48–55 cm

20–25 kg46–56 cm

20–30 kg48–55 cm

18–25 kg45–52 cm

20–25 kg47–58 cm

24–32 kg52–63 cm

19–25 kg60–72 cm

25–32 kg55–67 cm

25–30 kg51–61 cm

30–35 kg60–70 cm

36–55 kg62–72 cm

25–30 kg58–65 cm

16–24 kg48–54 cm

14–20 kg47–53 cm

18–28 kg48–58 cm

25–40 kg55–67 cm

28–37 kg58–70 cm

18–23 kg53–64 cm

15–22 kg48–56 cm

5–6 kg25–30 cm

25–35 kg52–65 cm

11–25 kg42–53 cm

16–22 kg53–64 cm

17–28 kg49–60 cm

7–8 kg36–39 cm

7–8 kg36–39 cm

30–40 kg64–69 cm

13–27 kg46–55 cm

23–32 kg50–60 cm

17–20 kg45–55 cm

25–34 kg51–61 cm

25–36 kg54–57 cm

18–23 kg51–62 cm

13–23 kg46–54 cm

20–25 kg44–54 cm

18–20 kg43–49 cm

23–34 kg58–69 cm

3,5–12 kg20–27 cm

23–25 kg53–62 cm

16–22 kg47–58 cm

17–23 kg45–51 cm

6–8 kg33–36 cm

11–16 kg34–38 cm

20–25 kg55–62 cm

20–25 kg50–58 cm

15–18 kg33–43 cm

17–26 kg50–56 cm

18–27 kg51–64 cm

11–15 kg40–47 cm

20–34 kg61–69 cm

21–31 kg60–72 cm

20–27 kg52–58 cm

25–28 kg53–58 cm

4–6 kg20–30 cm

16–27 kg48–60 cm

16–24 kg47–56 cm

25–30 kg55–68 cm

25–32 kg57–66 cm

25–32 kg55–65 cm

30–35 kg60–72 cm

18–32 kg49–69 cm

20–27 kg55–61 cm

18–26 kg54–62 cm

16–20 kg40–53 cm

7,5–10 kg33–40 cm

25–32 kg58–70 cm

27–32 kg57–68 cm

25–32 kg58–66 cm

27–32 kg58–70 cm

30–52 kg61–69 cm

18–24 kg49–61 cm

20–25 kg44–55 cm

20–25 kg44–56 cm

15–20 kg46–55 cm

25–36 kg56–62 cm

16–20 kg34–38 cm

20–25 kg55–62 cm

15–20 kg40–50 cm

25–35 kg57–68 cm

15–20 kg42–54 cm

15–18 kg45–53 cm

20–25 kg52–61 cm

7–13 kg39–50 cm

18–23 kg38–41 cm

15–20 kg47–59 cm

18–22 kg42–50 cm

25–35 kg55–65 cm

22–34 kg58–66 cm

22–30 kg54–64 cm

18–30 kg54–64 cm

23–30 kg49–60 cm

26–35 kg50–60 cm

25–32 kg55–68 cm

9–16 kg38–45 cm

18–23 kg48–58 cm

40–54 kg58–72 cm

18–25 kg45–54 cm

15–25 kg42–52 cm

16–20 kg46–48 cm

25–40 kg57–70 cm

15–18 kg30–38 cm
Suomessa metsästetään monenlaisten koirien kanssa. Tälle sivulle on koottu 146 rotua, joita käytetään metsästykseen. Koirat jaetaan käyttötavan mukaan esimerkiksi haukkuviin pystykorviin, ajokoiriin, kanakoiriin, noutajiin ja ylösajaviin koiriin, jäljestäjiin sekä maan alla työskenteleviin mäyräkoiriin ja terriereihin.
Hirvenhaukkuja etsii hirven ja pitää sen paikallaan haukkumalla, kunnes metsästäjä ehtii paikalle. Suomen suosituimpia hirvikoiria ovat jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira, karjalankarhukoira, länsisiperianlaika ja venäläis-eurooppalainen laika. Linnustuskoira, kuten suomenpystykorva tai pohjanpystykorva, haukkuu metson tai teeren puuhun.
Ajokoira, kuten suomenajokoira, hamiltoninajokoira tai beagle, ajaa jänistä ja kettua haukkuen kohti metsästäjää. Matalaraajainen ajokoira, kuten dreeveri, ajaa riistaa hitaammin. Jäljestäjät, kuten hannoverinvihikoira ja baijerinvuoristovihikoira, ovat erikoistuneet etsimään haavoittunutta riistaa. Suomessa jäljestystä harrastetaan myös MEJÄ-kokeissa.
Kanakoira, kuten lyhytkarvainen saksanseisoja, englanninsetteri tai bretoni, etsii riistalinnun ja ilmaisee sen seisomalla. Noutajat noutavat ammutun riistan vedestä ja maalta, ja spanielit nostavat linnut lentoon. Monet näistä roduista ovat kotona ystävällisiä perhekoiria.
Moni metsästyskoira on kotona rauhallinen ja ystävällinen, mutta se tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten pääsyn metsälle. Voimakas saalisvietti tarkoittaa, että vapaana pitäminen onnistuu vain turvallisissa paikoissa, ja luoksetuloa on harjoiteltava paljon. Metsästyslinjaiset koirat ovat usein energisempiä kuin näyttelylinjaiset.
Moni metsästyskoira on kotona rauhallinen ja ystävällinen, mutta tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten pääsyn metsälle. Voimakas saalisvietti tarkoittaa, että vapaana pitäminen onnistuu vain turvallisissa paikoissa.
Katso myös: keskikokoiset koirarodut, suomalaiset koirarodut, allergiaystävälliset koirarodut, kerrostaloon sopivat koirarodut, lapsiperheelle sopivat koirarodut, aloittelijalle sopivat koirarodut.
Pienet (9): Borderterrieri, Jackrussellinterrieri, Karkeakarvainen kettuterrieri, Sileäkarvainen kettuterrieri, Mäyräkoira, Parsonrussellinterrieri, Petit basset griffon vendéen, Portugalinpodengo, Saksanmetsästysterrieri
Keskikokoiset (81): Alppienajokoira, Amerikanvesispanieli, Anglo-français de petite vénerie, Ariégeois, Chien d´artois, Baijerinvuoristovihikoira, Barbet, Basset artésien normand, Basset hound, Beagle, Beagle harrieri, Karkeakarvainen bosnianajokoira (barak), Bourbonnaisinseisoja, Bretagnenbassetti, Griffon fauve de bretagne, Bretoni, Briquet griffon vendéen, Etnankoira, Dreeveri, Cockerspanieli, Englanninspringerspanieli, Sabueso espanol, Faaraokoira, Fieldspanieli, Stabijhoun, Gończy polski, Grand basset griffon vendéen, Griffon bleu de Gascogne, Haldeninajokoira, Hamiltoninajokoira, Harmaa norjanhirvikoira, Harrieri, Hokkaido, Hygeninajokoira, Karkeakarvainen istrianajokoira, Lyhytkarvainen istrianajokoira, Italianajokoira, Itäsiperianlaika, Itävallanajokoira, Kainkoira, Kanarianpodenco, Karjalankarhukoira, Kishu, Korthalsingriffoni, Kreikanajokoira, Länsisiperianlaika, Maremmanajokoira, Montenegronajokoira, Musta norjanhirvikoira, Griffon nivernais, Dunkerinajokoira, Novascotiannoutaja, Pieni gascognenajokoira, Pieni sveitsinajokoira, Pienimünsterinseisoja, Plottinajokoira, Pohjanpystykorva, Pont-audemerinspanieli, Porcelaine, Portugalinseisoja, Posavinanajokoira, Saksanajokoira, Schillerinajokoira, Kolmivärinen serbianajokoira, Serbianajokoira, Shikoku, Gascognenbassetti, Slovakianajokoira, Smoolanninajokoira, Karkeakarvainen steierinajokoira, Suomenajokoira, Suomenpystykorva, Sussexinspanieli, Sveitsinajokoira, Tiroler bracke, Venäjänspanieli, Venäläis-eurooppalainen laika, Viiriäiskoira, Eestinajokoira, Walesinspringerspanieli, Westfälische dachsbracke
Isot (56): Amerikankettukoira, Dogo argentino, Ariègenseisoja, Auvergnenseisoja, Billy, Burgosinseisoja, Chesapeakelahdennoutaja, Clumberinspanieli, Hollanninpeltopyykoira, Englanninkettukoira, Englanninsetteri, Friisinvesikoira, Gordoninsetteri, Grand griffon vendéen, Hannoverinvihikoira, Hälleforsinkoira, Ibizanpodenco, Punainen irlanninsetteri, Irlanninvesispanieli, Iso anglo-français, Iso gascognenajokoira, Isomünsterinseisoja, Bracco italiano, Spinone, Jämtlanninpystykorva, Kiharakarvainen noutaja, Kultainennoutaja, Labradorinnoutaja, Pesukarhukoira, Picardienspanieli, Pointteri, Poitevin, Villakoirapointteri, Punavalkoinen irlanninsetteri, Puolanajokoira, Ranskanajokoira, Ranskanseisoja, Ranskanspanieli, Saintgermaininseisoja, Harjaskarvainen saksanseisoja, Karkeakarvainen saksanseisoja, Lyhytkarvainen saksanseisoja, Pitkäkarvainen saksanseisoja, Saukkokoira, Sileäkarvainen noutaja, Sininenpicardienspanieli, Karkeakarvainen slovakianseisoja, Unkarinajokoira, Tsekinseisoja, Karkeakarvainen unkarinvizsla, Lyhytkarvainen unkarinvizsla, Valkoinen ruotsinhirvikoira, Vanhatanskankanakoira, Venäjänajokoira, Vihikoira, Weimarinseisoja
Suomen yleisimpiä metsästyskoiria ovat suomenajokoira, jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira, karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja labradorinnoutaja.
Suomessa suosituimpia hirvikoiria ovat jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira, karjalankarhukoira ja laikat. Paras rotu riippuu metsästystavasta ja omistajan kokemuksesta.
Voi. Esimerkiksi noutajat, spanielit, beagle ja monet kanakoirat ovat ystävällisiä perhekoiria. Ne tarvitsevat kuitenkin runsaasti liikuntaa ja tekemistä, esimerkiksi jäljestystä, noutoharjoituksia tai nosework-harrastusta.
MEJÄ eli metsästyskoirien jäljestämiskoe mittaa koiran kykyä seurata haavoittuneen riistan jälkeä. Siihen voi osallistua monen eri rodun kanssa.
Se riippuu linnuista ja metsästystavasta. Metsäkanalintujen haukkuun sopivat suomenpystykorva ja pohjanpystykorva, peltolintujen metsästykseen kanakoirat, kuten englanninsetteri ja bretoni, ja vesilintujen noutoon noutajat, kuten labradorinnoutaja.
Aloittelevalle metsästäjälle sopivat yhteistyöhaluiset rodut, kuten labradorinnoutaja, kultainennoutaja, englanninspringerspanieli ja cockerspanieli. Myös bretoni ja lyhytkarvainen unkarinvizsla ovat kanakoirista helpohkoja. Itsenäiset hirvikoirat vaativat enemmän kokemusta.
Jäniksen ajoon käytetään Suomessa ajokoiria, kuten suomenajokoiraa, hamiltoninajokoiraa ja beaglea. Ajokoira etsii jäniksen, ajaa sitä haukkuen ja ohjaa sen kiertämään kohti metsästäjää.
Metsästyslain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä 1.3.–19.8., ja taajamassa koira on järjestyslain mukaan aina kytkettävä. Aidatuilla alueilla, kuten koirapuistoissa, koira saa juosta vapaana ympäri vuoden. Kytkytajan ulkopuolella koiran voi päästää vapaaksi myös alueella, jolla omistajalla on metsästysoikeus tai maanomistajan lupa, kunhan alue ei ole taajamaa.
Pystykorva löytää riistan ja pitää sen paikallaan haukkumalla, kunnes metsästäjä ehtii paikalle. Ajokoira taas ajaa riistaa haukkuen, jolloin riista liikkuu ja metsästäjä odottaa sen tuloa passissa.

Metsästyskoirilla on rekisteröintitilastoissa vahva asema. Vuonna 2025 jämtlanninpystykorva nousi Suomen kolmanneksi suosituimmaksi roduksi 944 rekisteröinnillä, kun se vuonna 2024 oli kuudentena (892). Tässä ovat Suomen suosituimmat metsästykseen käytettävät rodut.
Luvut: rekisteröintitilastot 2024 ja 2025.
Metsästyskoirien käyttöominaisuuksia mitataan Suomessa rodun tehtävää vastaavissa kokeissa. Kokeiden tuloksia käytetään jalostuksessa, ja ne kertovat pennunostajalle, millaisia taipumuksia pennun vanhemmilla on. Kokeisiin osallistuminen edellyttää yleensä, että koira on rekisteröity ja tunnistusmerkitty.
Monella metsästysrodulla on erikseen käyttö- ja näyttelylinjoja. Esimerkiksi labradorinnoutajalla, englanninspringerspanielilla ja cockerspanielilla käyttölinjaiset koirat ovat yleensä energisempiä ja kevytrakenteisempia kuin näyttelylinjaiset. Jos haluat koiran metsälle, valitse pentu vanhemmista, joilla on koetuloksia. Näyttelylinjainen koira voi silti oppia metsästämään, mutta sen taipumukset kannattaa selvittää kasvattajalta etukäteen.
Aloita valinta siitä, mitä metsästät ja miten. Moni rotu on monikäyttöinen: esimerkiksi lyhytkarvainen saksanseisoja seisoo, noutaa ja jäljestää, ja labradorinnoutajaa voi käyttää sekä vesi- että peltolintujen metsästykseen.
Metsästyskoiran kouluttaminen vie vuosia, ja moni rotu kehittyy parhaimmilleen vasta muutaman metsästyskauden jälkeen. Ensimmäiseksi metsästyskoiraksi sopivat yhteistyöhaluiset rodut, kuten noutajat ja spanielit. Itsenäiset hirvikoirat ja ajokoirat työskentelevät kaukana ohjaajasta, ja niiden kouluttamisessa kokeneen metsästäjän tuki on arvokasta. Metsästysseurat ja rotujen harrastajat järjestävät koulutuspäiviä, joilla aloittelija pääsee harjoittelemaan kokeneiden ohjaajien kanssa.
Metsästyskoira elää suurimman osan vuodesta arkea. Se tarvitsee runsaasti liikuntaa myös metsästyskauden ulkopuolella. Pystykorvat ja ajokoirat haukkuvat työssään, ja haukkuherkkyys näkyy usein myös kotona, mikä voi olla ongelma taajamassa. Mieti myös, asuuko koira sisällä vai ulkotarhassa, sillä kaikki rodut eivät sovellu tarhakoiriksi. Kaupungissa ja kerrostalossa noutajat ja spanielit sopeutuvat yleensä helpommin kuin haukkuherkät pystykorvat ja ajokoirat.
Metsästyskoiran on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa, ja kunto kannattaa pitää yllä ympäri vuoden. Metsällä koira voi kohdata kyykäärmeitä ja punkkeja, ja vauhdikas työskentely altistaa haavoille ja nivelvammoille. Monella metsästysrodulla jalostuskoirilta tutkitaan lonkat ja silmät. Pyydä kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset ja koetulokset.
Koiran tavallisten kulujen lisäksi metsästyskoiran omistajalle tulee kuluja koulutuksesta, kokeista, matkoista, GPS-paikantimesta ja huomioliiveistä. Vakuutukseen kannattaa sisällyttää metsästyskäyttö, sillä metsällä sattuu vammoja. Koiran kuljettaminen metsälle vaatii lisäksi tilaa autossa ja usein erillisen koirahäkin.
Metsästyskoiran pentua valitessa vanhempien käyttöominaisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin terveys. Kysy kasvattajalta ainakin nämä asiat:
Metsästyslinjaisesta pentueesta tulee usein myös hyvä kotikoira, mutta sen tarve tehdä alkuperäistä työtään on yleensä voimakas. Jos koira on tulossa ensisijaisesti perheeseen, kerro siitä kasvattajalle avoimesti.
Pennun ensimmäiset kuukaudet ovat metsästyskoiralle tärkeää aikaa. Pentua viedään metsään totuttelemaan maastoon, ja laukauksen ääneen totutetaan vähitellen ja kaukaa aloittaen. Liian aikaisin tai liian lähellä kuultu laukaus voi tehdä koirasta paukkuaran, mikä vaikeuttaa sen käyttöä metsästyksessä.
Varsinaista metsästysaikaa on rodusta ja riistasta riippuen muutamia kuukausia vuodessa. Loppuvuoden koira tarvitsee tekemistä, joka pitää yllä kuntoa ja käyttöominaisuuksia. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi MEJÄ-jäljet, nosework, noutoharjoitukset ja pitkät hihnalenkit maastossa. Kanakoirien ja noutajien kanssa voi harjoitella myös riistaa jäljittelevillä noutokapuloilla.
Monella metsästyskoiralla on voimakas saalisvietti myös arjessa. Kissat, jänikset ja linnut lähiympäristössä houkuttelevat, ja luoksetulo pettää helpoimmin juuri silloin. Hihnan ja pitkän liinan käyttö lenkeillä on siksi arkea useimpien metsästysrotujen kanssa.
Metsästyslaki edellyttää koirien pitämistä kytkettyinä 1.3.–19.8. välisenä aikana. Järjestyslain mukaan koira on lisäksi pidettävä taajamassa aina kytkettynä. Koirien kouluttamiseen ja kokeisiin on omat poikkeuksensa ja lupakäytäntönsä, joista saa tietoa omalta metsästysseuralta.
Kytkytaika vaikuttaa metsästyskoiran arkeen, koska kevät ja kesä ovat monen rodun kouluttamiselle tärkeää aikaa. Harjoitella voi esimerkiksi aidatuissa harjoitusmaastoissa, MEJÄ-jäljillä ja noutajien vesiharjoituksissa. Metsästysaikana koiraa saa käyttää metsästykseen vain alueella, jolla metsästäjällä on metsästysoikeus.