
Itäsiperianlaika
18–23 kg53–64 cm

Venäläis-eurooppalainen laika on keskikokoinen ja monipuolinen metsästyskoira. Se on Suomessa suosittu hirvi- ja linnustuskoira.
Venäläis-eurooppalainen laika on peräisin Venäjän eurooppalaisen osan pohjoisilta metsäalueilta, joiden ydinaluetta on nykyinen Komin tasavalta. Rodun vanhoja nimiä ovat syrjääni laika, komi-syrjäänien laika ja komi laika. Paikalliset metsästäjät käyttivät laikoja kaikenlaiseen riistaan oravasta hirveen ja karhuun.
Nykyisen rodun järjestelmällinen jalostus alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitossa koottiin yhteen pohjois-uralilaisia ja länsisiperialaisia laikakantoja. Keskeinen kasvattamo toimi Konakovossa Kalininin alueella, ja rodun kantakoiriksi mainitaan pentuesisarukset Putik ja Pomka. Ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin Putikin mallin mukaan. 1960-luvun puolivälissä kanta oli saavuttanut tavoitellun tyypin ja käyttöominaisuudet, ja siitä muodostui useita sukulinjoja.
Suomeen ensimmäinen venäläis-eurooppalainen laika, Noko, rekisteröitiin vuonna 1975. Samalla maahantuojalla oli pian myös muita koiria, ja ensimmäinen suomalainen pentue syntyi vuonna 1978. Vuosina 1975–2020 Suomessa rekisteröitiin yhteensä noin 1 730 venäläis-eurooppalaista laikaa.
Venäläis-eurooppalainen laika on keskikokoinen, kuivakka ja vahvarakenteinen pystykorva. Rotumääritelmän mukaan urosten säkäkorkeus on 52–58 cm ja narttujen 48–54 cm. Painoa rotumääritelmä ei määrittele; tyypillisesti aikuinen koira painaa noin 18–23 kg. Urokset ovat selvästi maskuliinisempia ja kookkaampia kuin nartut.
Pää on kiilamainen, korvat pystyt ja terävät, ja häntä kiertyy renkaalle selän päälle tai reiden kylkeä vasten. Rakenne on tehty kestävyyttä varten: laika liikkuu tehokkaasti pitkiä matkoja vaikeassa metsämaastossa ja lumessa.
Peitinkarva on karkeaa ja suoraa, ja sen alla on paksu, pehmeä ja villava pohjavilla. Kaulassa ja säässä karva on pidempää ja muodostaa kauluksen, poskissa on pulisongit ja reisien takaosissa pidempi karva ilman hapsuja.
Venäläis-eurooppalainen laika on tasapainoinen ja rauhallinen koira, jolla on erinomainen hajuaisti ja vahva riistanetsintähalu. Metsällä se etsii itsenäisesti, pysäyttää riistan ja ilmoittaa siitä haukulla. Tätä itsenäisyyttä ei voi koulutuksella poistaa, eikä sitä kannata yrittääkään, koska se on rodun käyttöominaisuuksien ydin.
Ihmisiä kohtaan laika on yleensä ystävällinen ja hyvin sosiaalinen. Omaan perheeseensä se kiintyy, mutta ei ole riippuvainen jatkuvasta huomiosta. Lievää varautuneisuutta vieraita kohtaan esiintyy, mutta selvästi arkoja koiria ei käytetä jalostukseen. Ihmisiin kohdistuva aggressiivisuus ei kuulu rotuun, ja sellaiset koirat suljetaan jalostuksen ulkopuolelle. Lapsiperheessä laika sopeutuu hyvin, kun sen tarpeet liikunnalle ja tekemiselle tulevat täytetyiksi.
Muiden koirien kanssa laika voi olla dominoiva, ja erityisesti samaa sukupuolta olevien aikuisten koirien välille voi syntyä kärhämää. Pennusta asti sosiaalistettu koira tulee yleensä toimeen tuttujen koirien kanssa. Saalisvietti on voimakas, ja kissat, kanat ja muut pieneläimet kiinnostavat laikaa. Samassa taloudessa kasvanut kissa voi tulla hyväksytyksi, mutta luottaa siihen ei kannata.
Haukku on laikan työkalu: se ilmoittaa riistasta äänekkäästi ja sinnikkäästi. Myös kotona se haukkuu herkästi, jos jokin kiinnostaa tai huolestuttaa. Osalla koirista on ääniherkkyyttä, esimerkiksi laukausarkuutta, jonka katsotaan olevan osin perinnöllistä. Siksi pennun totuttaminen erilaisiin ääniin on tärkeää, ja ääniarkoja koiria vältetään jalostuksessa.
Venäläis-eurooppalainen laika oppii nopeasti asioita, joista on sille hyötyä, mutta tottelevaisuus pelkän tottelemisen vuoksi ei kiinnosta sitä. Koulutus onnistuu parhaiten, kun palkka on koiralle merkityksellinen ja harjoitukset ovat lyhyitä. Perustaidot, kuten hihnassa kulkeminen, luoksetulo, käsittely ja autoon meneminen, opetetaan heti pennusta.
Luoksetulo on rodun suurin haaste. Riistan vainu vie laikan helposti satojen metrien päähän, ja metsästyskäytössä koiran annetaankin työskennellä kaukana omistajasta. Arjen lenkeillä irti pitäminen onnistuu vain turvallisissa paikoissa, ja moni omistaja käyttää koirassa paikanninta. Kytkettynä laika voi vetää voimakkaasti, joten hihnakäytöstä kannattaa harjoitella jo pentuna.
Sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on tärkeää, ja erityisesti äänet kannattaa tuoda pennun elämään vähitellen ja myönteisesti. Pennun metsäkokemukset alkavat lyhyillä retkillä, joilla se saa tutustua maastoon ja riistan hajuihin omaan tahtiinsa.
Suomessa venäläis-eurooppalaista laikaa käytetään erityisesti hirvenmetsästykseen ja kanalintujen haukkumiseen. Rotua käytetään myös karhun ja villisian metsästyksessä sekä pienpetojen, kuten näädän, minkin ja ketun, pyynnissä. Käyttöominaisuuksia mitataan hirvenhaukkukokeissa ja linnunhaukkukokeissa. Karhunhaukkukokeessa ei ole viime vuosina ollut hyväksyttyjä tuloksia. Metsästyksen ulkopuolella rodulle sopivat esimerkiksi jäljestys, nosework ja pitkät vaellukset.
Aikuinen laika tarvitsee päivittäin reilusti yli tunnin liikuntaa, mieluiten metsässä ja vaihtelevassa maastossa. Pelkkä kävely asfaltilla ei riitä, vaan koira tarvitsee mahdollisuuden käyttää nenäänsä ja liikkua vapaammin, esimerkiksi pitkällä liinalla tai aidatulla alueella. Metsästyskaudella koira saa työstä sen, mitä se eniten kaipaa, mutta myös kauden ulkopuolella sille kannattaa järjestää hakuharjoituksia ja metsäretkiä.
Pennun liikuntaa annostellaan kasvun mukaan. Vapaa liikkuminen maastossa omaan tahtiin kehittää lihaksia ja koordinaatiota paremmin kuin pitkät hihnalenkit tai pyörän vierellä juokseminen.
Karkea, suora turkki on helppohoitoinen. Tavallisesti harjaus kerran viikossa riittää. Karvanvaihdon aikaan pohjavillaa irtoaa runsaasti, ja silloin harjaus kannattaa tehdä päivittäin. Pesua tarvitaan harvoin. Metsästyskauden jälkeen koiran tassut, kynnet ja korvat tarkistetaan, ja punkit etsitään säännöllisesti kesällä.
Metsästyskaudella laika kuluttaa paljon energiaa, ja ruokamäärää lisätään kulutuksen mukaan. Kauden ulkopuolella annosta pienennetään, jotta koira pysyy hoikkana ja työkykyisenä. Lisää ruokinnasta koiran ruokinnan oppaassa.
Venäläis-eurooppalainen laika on kestävä ja yleisesti terve rotu, jolla ei ole tiedossa laajoja rakenteesta johtuvia ongelmia. Keskimääräinen elinikä on noin 12–14 vuotta. Rodun koirista tehdään kuitenkin vähän virallisia terveystutkimuksia, joten tiedot perustuvat osin omistajien terveyskyselyyn.
Metsästyskoirana laika altistuu myös tapaturmille: hirven tai villisian iskut, haavat, kyynpuremat ja liikenne ovat todellisia riskejä. Paikannin ja ajantasainen vakuutus kuuluvat aktiivisen metsästyskoiran varustukseen.
Venäläis-eurooppalaisella laikalla ei ole PEVISA-ohjelmaa, joten pentueen rekisteröinti ei edellytä terveystutkimuksia. Jalostuskoirille suositellaan silti silmätutkimusta ja lonkkakuvausta, ja D-lonkkaisia koiria ei käytetä jalostukseen. Pyydä kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset ja kysy suvun epilepsiatapauksista.
Hyvin liikutettu aikuinen laika voi tottua olemaan yksin kohtuullisen työpäivän ajan, kun yksinoloa on harjoiteltu vähitellen. Tylsistynyt koira haukkuu ja voi tuhota paikkoja. Moni metsästyskäytössä oleva laika asuu tarhassa, jossa on lämmin koppi, ja viettää osan päivästä sisällä perheen kanssa.
Omakotitalo maaseudulla ja metsän läheisyydessä on laikalle luontevin ympäristö. Piha-aidan on oltava korkea ja tiivis, sillä riistan perään lähtevä laika osaa kaivaa ja kiivetä. Kerrostalossa haukku ja liikuntatarve muodostuvat helposti ongelmaksi.
Paksu pohjavilla tekee laikasta erinomaisen talvikoiran, joka viihtyy pakkasella ja lumessa. Kesähelteellä se kärsii enemmän: rasittava liikunta siirretään aamuun ja iltaan, ja koiralle järjestetään varjoa ja vettä.
Haukkua ei saa laikasta pois, mutta sitä voi hallita. Kotioloissa auttaa, että koira saa tarpeeksi tekemistä ja sille opetetaan rauhoittumista. Jos haukku häiritsee naapureita, kannattaa miettiä, missä koira viettää yksinolon ajan.
Laika ei ole allergiaystävällinen rotu. Karvanvaihdon aikaan pohjavillaa irtoaa paljon, ja karvaa on kotona ympäri vuoden.
Metsästyskoira matkustaa usein paljon, joten autossa tarvitaan tukeva, kiinnitetty häkki. Laika tottuu autoiluun helposti, kun siihen on totutettu pennusta asti, ja moni koira yhdistää auton nopeasti metsäreissuihin.
Ruokakulut ovat keskikokoiselle koiralle tavanomaiset, mutta metsästyskäyttö tuo lisäkuluja: paikannin, suojaliivi, vakuutus, koemaksut ja matkat. Tapaturmat ovat metsästyskoirilla tavallisempia kuin seurakoirilla, joten niihin kannattaa varautua.
Venäläis-eurooppalainen laika on Suomessa harvalukuinen rotu, jonka kanta on arviolta 400–500 koiraa. Vuosina 2011–2020 rekisteröitiin vuosittain 17–50 koiraa: vuonna 2012 rekisteröitiin 50 ja vuonna 2020 vain 19 koiraa. Pentueita syntyi vuosittain 3–9. Tuontikoiria tulee vuosittain muutamia, viime vuosina enimmäkseen Virosta ja jonkin verran Venäjältä.
Venäläis-eurooppalaista laikaa harrastetaan Suomessa yhdessä muiden laikarotujen kanssa, ja laikojen harrastajat ovat olleet järjestäytyneinä 1980-luvun alusta lähtien.
Suomessa laikoja käytetään samoissa tehtävissä kuin kotimaisia pystykorvia. Hirvenhaukkukokeissa ja linnunhaukkukokeissa on vuosien varrella saavutettu koeluokan tuloksia, ja osa koirista on palkittu molemmissa. Pieni kanta tarkoittaa, että jokainen koetulos on jalostukselle arvokas tieto koiran käyttöominaisuuksista.
Jos et metsästä, kerro siitä kasvattajalle avoimesti. Moni kasvattaja haluaa pennut metsästyskäyttöön, ja seurakoiraksi päätyvän pennun kodilta odotetaan hyvin aktiivista elämää.
Rodulla ei ole PEVISA-ohjelmaa, mutta rekisteröidyn pennun polveutuminen on tiedossa ja sen sukulaisten koetulokset ja terveystiedot ovat selvitettävissä. Rekisteröimättömän pennun taustaa ei voi varmistaa, eikä sillä voi osallistua virallisiin kokeisiin. Lue lisää koiran rekisteröinnistä.
Pentu luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. Pentueita syntyy Suomessa vain muutamia vuodessa, joten pentua voi joutua odottamaan. Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, joten vertaile useampaa kasvattajaa ja kysy, mitä hintaan sisältyy. Ilmoituksia voi etsiä myös Koiratorilta.
Anna pennun tutustua uuteen kotiin rauhassa ja aloita totuttaminen kotiääniin, autoon ja käsittelyyn heti. Lyhyet metsäretket ovat pennulle parasta aktivointia, mutta pidä se aluksi liinassa. Kattavan muistilistan löydät pentuoppaasta.
Venäläis-eurooppalainen laika sopii parhaiten metsästäjälle, joka haluaa monipuolisen ja kestävän haukkuvan koiran hirvelle, linnuille tai muulle riistalle. Se sopii myös aktiiviselle eräihmiselle, joka liikkuu metsässä päivittäin ja hyväksyy koiran itsenäisyyden ja haukkuherkkyyden. Kokemus pystykorvista tai muista itsenäisistä metsästyskoirista helpottaa paljon.
Rotu ei sovi kaupunkiasuntoon ilman mahdollisuutta päivittäiseen metsäliikuntaan, eikä omistajalle, joka toivoo koiraa, jota voi pitää vapaana missä tahansa. Haukku ja runsas karvanlähtö voivat olla ongelma rivi- ja kerrostalossa. Jos haluat suomalaisen vaihtoehdon, vertaa karjalankarhukoiraa tai suomenpystykorvaa. Muista laikoista lähimpiä ovat länsisiperianlaika ja itäsiperianlaika.
Vastaa viiteen kysymykseen, niin näet, kuinka hyvin venäläis-eurooppalainen laika sopii sinun arkeesi, ja mitkä rodut sopisivat vielä paremmin.
Venäläis-eurooppalainen laika on keskikokoinen koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 48–58 cm ja paino 18–23 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Venäläis-eurooppalainen laika elää tyypillisesti 12–14 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on erittäin runsas: aikuinen koira tarvitsee yli 2 tuntia päivässä sekä säännöllistä aivotyötä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Rotu sopii paremmin kokeneelle omistajalle.
Rodun karvanlähtö on runsas. Turkki: karkea ja suora. Turkinhoito on helppo.
Kerrostalo on mahdollinen, mutta rodun runsas liikuntatarve ja haukkuherkkyys kannattaa ottaa huomioon. Riittävä päivittäinen liikunta ja aktivointi ovat tärkeimmät edellytykset.
Venäläis-eurooppalainen laika kuuluu FCI:n ryhmään 5 (pystykorvat ja alkukantaiset koirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti metsästyskoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla hyvä. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Suomessa rotua käytetään pääasiassa hirvenmetsästykseen ja kanalintujen haukkumiseen. Sitä käytetään myös karhun, villisian ja pienpetojen metsästyksessä. Käyttöominaisuuksia mitataan hirven- ja linnunhaukkukokeissa.
Kyllä. Haukku on laikan työkalu metsällä, ja myös kotona se haukkuu herkästi. Haukkua voi hallita liikunnalla ja koulutuksella, mutta hiljaista laikaa on turha odottaa.
Vain turvallisessa maastossa ja silloin, kun koiran karkaaminen riistan perään ei aiheuta vaaraa. Metsästyskäytössä laika hakee kaukana omistajasta, joten moni käyttää paikanninta.
Hyvin liikutettu aikuinen koira voi tottua olemaan yksin kohtuullisen työpäivän ajan. Tylsistynyt laika haukkuu ja voi tuhota paikkoja, joten liikunta ennen yksinoloa on tärkeää.
Ei yleensä. Laika irrottaa paljon pohjavillaa karvanvaihdon aikaan, eikä se kuulu allergiaystävällisiin rotuihin.
Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan. Pentueita syntyy Suomessa vähän, joten kannattaa olla yhteydessä useampaan kasvattajaan hyvissä ajoin ja kysyä vanhempien koetuloksista.
Pennusta asti sosiaalistettu laika tulee yleensä toimeen tuttujen koirien kanssa. Se voi kuitenkin olla dominoiva, ja samaa sukupuolta olevien aikuisten koirien välillä voi syntyä kiistoja.
Molemmat ovat musta-valkoisia hirvenhaukkuun käytettyjä pystykorvia, ja rodut ovat lähisukulaisia. Karjalankarhukoira on suomalainen rotu, jonka kanta on suuri, kun taas venäläis-eurooppalainen laika on venäläinen ja Suomessa harvinainen. Laika on yleensä hieman kevytrakenteisempi.
Kuva: Venäläis-eurooppalainen laika (piirroskuva). Värit: Musta-valkoinen, musta tai valkoinen. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja pyytää nähtäväksi vanhempien terveystutkimusten tulokset. Päivitetty 3.11.2026.
Kaikki rodut ryhmässä pystykorvat ja alkukantaiset koiratKaikki keskikokoiset koirarodutMetsästyskoirarodut
Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksistaan venäläis-eurooppalainen laikan kanssa. Omistajien kokemukset auttavat rotua harkitsevia enemmän kuin mikään rotukuvaus.
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

18–23 kg53–64 cm

16–22 kg53–64 cm

17–28 kg49–60 cm

18–23 kg51–62 cm

8–12 kg42–52 cm

20–25 kg53–64 cm