
Anglo-français de petite vénerie
16–20 kg48–56 cm

Virolainen ajokoira on keskikokoinen, kolmivärinen jäniksen ja ketun ajaja. Se on Viron kansallisrotu.
Rotu kehitettiin Neuvosto-Virossa 1940-luvulla, kun tarvittiin pienempi ajokoira. Rotuun käytettiin muun muassa beaglea ja paikallisia ajokoiria, ja FCI hyväksyi sen vuonna 2019.
Virolainen ajokoira on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 42–52 cm ja paino 15–25 kg. Turkki on lyhyt ja karkea. Väritys on kolmivärinen. Rodulle ovat tyypillisiä riippuvat korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.
Virolainen ajokoira on ystävällinen, rauhallinen ja metsässä sitkeä.
Virolainen ajokoira on itsenäinen, joten koulutus vaatii kärsivällisyyttä, hyviä palkkioita ja lyhyitä harjoituksia. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi ajometsästys, ajokokeet ja jäljestys (MEJÄ).
Rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa. Turkki on helppohoitoinen.
Virolainen ajokoira on yleisesti terve.
Rodun keskimääräinen elinikä on 12–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.
Virolainen ajokoira voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt.
Virolainen ajokoira on keskikokoinen koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 42–52 cm ja paino 15–25 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Virolainen ajokoira elää tyypillisesti 12–15 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on erittäin runsas: aikuinen koira tarvitsee yli 2 tuntia päivässä sekä säännöllistä aivotyötä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Kohtalaisesti. Ensikertalaisen kannattaa perehtyä rotuun huolella ja hakea tukea kasvattajalta ja koirakoulusta.
Rodun karvanlähtö on kohtalainen. Turkki: lyhyt ja karkea. Turkinhoito on erittäin helppo.
Kerrostalo on mahdollinen, mutta rodun runsas liikuntatarve kannattaa ottaa huomioon. Riittävä päivittäinen liikunta ja aktivointi ovat tärkeimmät edellytykset.
Virolainen ajokoira kuuluu FCI:n ryhmään 6 (ajavat ja jäljestävät koirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti metsästyskoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla erinomainen. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Kuva: Virolainen ajokoira (piirroskuva). Värit: Kolmivärinen. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja tutustua rotujärjestön jalostuksen tavoiteohjelmaan. Päivitetty 11.10.2026.
Lähteet: rodun FCI-rotumääritelmä, Suomen Kennelliiton rotutiedot sekä eliniän osalta Britanniassa ja muualla julkaistut rotukohtaiset elinikätutkimukset. Mitat ovat rotumääritelmän ja yleisesti julkaistujen tietojen mukaisia vaihteluvälejä.
Kaikki rodut ryhmässä ajavat ja jäljestävät koiratKaikki keskikokoiset koirarodutLapsiperheelle sopivat koirarodutMetsästyskoirarodut
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

16–20 kg48–56 cm

25–27 kg50–58 cm

28–30 kg53–58 cm

19–21 kg45–50 cm

16–24 kg46–56 cm

20–24 kg48–56 cm