
Alppienajokoira
15–18 kg34–42 cm
Ajavat koirat ja jäljestäjät työskentelevät nenällään. Ne seuraavat riistan jälkeä haukkuen tai jäljittävät haavoittunutta riistaa. Suomessa ryhmän tunnetuin rotu on suomenajokoira.

FCI-ryhmään 6 kuuluu kymmeniä ajokoirarotuja Euroopasta, Amerikasta ja Afrikasta, mutta Suomessa metsästyskäytössä on niistä vain kourallinen. Selvästi yleisin on kotimainen suomenajokoira, jonka rinnalla jäniksen- ja ketunajossa käytetään etenkin hamiltoninajokoiraa, beaglea ja dreeveriä.
Ryhmän koirat yhdistää työskentely nenän varassa. Ajokoira etsii riistan itsenäisesti ja ajaa sitä haukkuen, jäljestäjä taas seuraa hihnassa haavoittuneen riistan vanhaakin jälkeä. Alla kerromme, miten ryhmä jakautuu, millaisia ajokoirat ovat kotona ja mitä niiden kanssa voi Suomessa harrastaa.

15–18 kg34–42 cm

27–34 kg53–64 cm

16–20 kg48–56 cm

25–27 kg50–58 cm

28–30 kg53–58 cm

17–30 kg44–52 cm

15–20 kg30–36 cm

20–34 kg33–38 cm

9–12 kg33–40 cm

19–21 kg45–50 cm

25–32 kg58–70 cm

16–24 kg46–56 cm

16–18 kg32–38 cm

20–24 kg48–56 cm

22–24 kg48–55 cm

24–32 kg54–62 cm

14–16 kg30–38 cm

25–34 kg58–64 cm

20–25 kg48–57 cm

22–26 kg50–59 cm

18–20 kg39–44 cm

30–35 kg60–68 cm

18–20 kg48–57 cm

18–24 kg50–60 cm

23–27 kg49–61 cm

25–40 kg48–55 cm

20–30 kg48–55 cm

20–25 kg47–58 cm

30–35 kg60–70 cm

36–55 kg62–72 cm

16–24 kg48–54 cm

14–20 kg47–53 cm

18–28 kg48–58 cm

15–22 kg48–56 cm

17–20 kg45–55 cm

13–23 kg46–54 cm

20–25 kg44–54 cm

23–34 kg58–69 cm

23–25 kg53–62 cm

16–22 kg47–58 cm

11–16 kg34–38 cm

20–25 kg50–58 cm

15–18 kg33–43 cm

18–27 kg51–64 cm

21–31 kg60–72 cm

25–28 kg53–58 cm

16–24 kg47–56 cm

25–32 kg55–65 cm

30–35 kg60–72 cm

32–37 kg61–69 cm

16–20 kg40–53 cm

30–52 kg61–69 cm

18–24 kg49–61 cm

20–25 kg44–55 cm

20–25 kg44–56 cm

16–20 kg34–38 cm

15–20 kg40–50 cm

15–20 kg42–54 cm

15–18 kg45–53 cm

20–25 kg52–61 cm

15–20 kg47–59 cm

18–22 kg42–50 cm

25–35 kg55–65 cm

25–32 kg55–68 cm

40–54 kg58–72 cm

15–25 kg42–52 cm

15–18 kg30–38 cm
Ajokoira etsii riistan hajun perusteella ja ajaa sitä haukkuen, jolloin metsästäjä tietää koiran ja riistan sijainnin. Suomessa ajetaan jänistä ja kettua, ja suosituimpia rotuja ovat suomenajokoira, hamiltoninajokoira, beagle ja dreeveri. Ranskassa ja Britanniassa ajokoirilla on metsästetty perinteisesti laumoissa.
Jäljestävät koirat, kuten hannoverinvihikoira, baijerinvuoristovihikoira ja vihikoira, etsivät haavoittunutta riistaa tai kadonneita ihmisiä hajujälkeä seuraten. Ryhmään kuuluvat myös dalmatiankoira ja rhodesiankoira, joita ei nykyään juuri käytetä metsästykseen.
Ajokoirat ovat usein ystävällisiä ja sosiaalisia, mutta metsässä itsenäisiä ja sitkeitä. Luoksetulo voi olla haastavaa, kun nenä vie. Ryhmään kuuluvat myös dalmatiankoira ja rhodesiankoira, jotka ovat nykyään pääasiassa perhe- ja harrastuskoiria.
Katso myös muut ryhmät: lammas- ja karjakoirat, pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat, terrierit, mäyräkoirat, pystykorvat ja alkukantaiset koirat, seisovat lintukoirat, noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat, seurakoirat ja kääpiökoirat, vinttikoirat.
Pienet (1): Petit basset griffon vendéen
Keskikokoiset (49): Alppienajokoira, Anglo-français de petite vénerie, Ariégeois, Chien d´artois, Baijerinvuoristovihikoira, Basset artésien normand, Basset hound, Beagle, Beagle harrieri, Karkeakarvainen bosnianajokoira (barak), Bretagnenbassetti, Griffon fauve de bretagne, Briquet griffon vendéen, Dreeveri, Sabueso espanol, Gończy polski, Grand basset griffon vendéen, Griffon bleu de Gascogne, Haldeninajokoira, Hamiltoninajokoira, Harrieri, Hygeninajokoira, Karkeakarvainen istrianajokoira, Lyhytkarvainen istrianajokoira, Italianajokoira, Itävallanajokoira, Kreikanajokoira, Maremmanajokoira, Montenegronajokoira, Griffon nivernais, Dunkerinajokoira, Pieni gascognenajokoira, Pieni sveitsinajokoira, Plottinajokoira, Porcelaine, Posavinanajokoira, Saksanajokoira, Schillerinajokoira, Kolmivärinen serbianajokoira, Serbianajokoira, Gascognenbassetti, Slovakianajokoira, Smoolanninajokoira, Karkeakarvainen steierinajokoira, Suomenajokoira, Sveitsinajokoira, Tiroler bracke, Eestinajokoira, Westfälische dachsbracke
Isot (17): Amerikankettukoira, Billy, Dalmatiankoira, Englanninkettukoira, Grand griffon vendéen, Hannoverinvihikoira, Iso anglo-français, Iso gascognenajokoira, Pesukarhukoira, Poitevin, Puolanajokoira, Ranskanajokoira, Rhodesiankoira, Saukkokoira, Unkarinajokoira, Venäjänajokoira, Vihikoira
Ajokoirat ovat yleensä ystävällisiä ja lapsirakkaita, mutta niiden voimakas metsästysvietti ja kantava ääni on otettava huomioon. Beagle ja basset hound ovat suosittuja perhekoiria.
Ajokoiraa ei yleensä voi pitää vapaana alueilla, joilla on riistaa tai liikennettä, koska jäljelle päästyään se seuraa hajua eikä välttämättä kuule kutsua.
Suomenajokoira. Vuonna 2025 Suomessa rekisteröitiin 636 suomenajokoiraa, ja se oli kahdeksanneksi suosituin rotu kaikista roduista. Seuraavaksi yleisimpiä ajokoiria ovat beagle, dreeveri ja hamiltoninajokoira.
Ajokoira etsii elävän riistan itsenäisesti ja ajaa sitä haukkuen kohti metsästäjää. Jäljestäjä työskentelee liinassa ohjaajan kanssa ja seuraa haavoittuneen riistan jälkeä, joka voi olla useita tunteja vanha.
Ajokoirat käyttävät ääntään työssään, ja osa haukkuu tai ulvoo myös kotona, etenkin yksin jäädessään tai tylsistyessään. Haukkuherkkyys vaihtelee yksilöittäin, mutta kerrostaloon ajokoira ei ole ongelmaton valinta.
FCI on sijoittanut dalmatiankoiran ja rhodesiankoiran ryhmän 6 kolmanteen alaryhmään, sukulaisrotuihin. Ne eivät ole perinteisiä ajokoiria, mutta muihin ryhmiin ne sopivat vielä huonommin.
Usein sopii. Beagle on ystävällinen, lapsirakas ja tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Se tarvitsee kuitenkin paljon liikuntaa, on ruokahaluinen ja voi olla vaikea saada tulemaan kutsusta, joten koulutukseen kannattaa varata aikaa.

Kansainvälinen kennelliitto FCI jakaa tunnustamansa rodut kymmeneen ryhmään käyttötarkoituksen ja tyypin mukaan. Ryhmä 6 on nimeltään ajavat ja jäljestävät koirat. Siihen kuuluvat hajuaistiaan käyttävät metsästyskoirat, jotka eivät seiso, nouda tai mene maan alle, vaan seuraavat riistan hajujälkeä. Ryhmä on jaettu kolmeen alaryhmään:
Vaikka vihikoiraa pidetään jäljestäjien esikuvana, FCI luokittelee sen isoihin ajokoiriin. Toisaalta alppienajokoira kuuluu nimestään huolimatta jäljestäjiin. Alaryhmä kertoo siis rodun virallisesta luokasta, ei aina sitä, mihin rotua käytännössä eniten käytetään.
Ajokoiria on käytetty metsästykseen vuosisatoja. Ranskassa ja Britanniassa kehittyi laumametsästys, jossa kymmenet koirat ajoivat peuraa, kettua tai jänistä ja metsästäjät seurasivat ratsain. Siksi ranskalaisia ja brittiläisiä rotuja on ryhmässä paljon, ja moni niistä on yhä luonteeltaan laumakoira, joka tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa.
Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa metsästettiin toisin. Koira ajoi yksin tai parina, ja metsästäjä odotti passissa riistan todennäköisellä kulkureitillä. Tähän tarpeeseen syntyivät hamiltoninajokoira, smoolanninajokoira, schillerinajokoira, norjalaiset haldeninajokoira ja hygeninajokoira sekä suomenajokoira. Ruotsalainen dreeveri on kehitetty saksalaisesta westfalenindachsbracke-rodusta, ja lyhytjalkaisena se ajaa riistaa hitaammin, mikä sopii myös kauriin metsästykseen.
Jäljestävät koirat ovat saksankielisen alueen erikoisuus. Kun metsästys siirtyi ampuma-aseisiin, tarvittiin koiria, jotka löytävät haavoittuneen hirvieläimen pitkänkin ajan kuluttua. Hannoverinvihikoira ja baijerinvuoristovihikoira työskentelevät pitkässä liinassa ja ilmaisevat löydetyn riistan ohjaajalle. Sukulaisrodut kertovat omaa tarinaansa: dalmatiankoira tunnetaan vaunujen ja hevosten seurakoirana, ja rhodesiankoira kehitettiin eteläisessä Afrikassa suurriistan metsästykseen ja tilojen vartiointiin.
Tyypillinen ajokoira on ihmisille ystävällinen, sosiaalinen ja harvoin aggressiivinen. Metsässä se on kuitenkin sitkeä ja itsenäinen: hyvä ajokoira jatkaa työtä tuntikausia ilman ohjaajan käskyjä. Tämä itsenäisyys näkyy arjessa. Kun koira saa vainun, luoksetulo heikkenee, eikä moni ajokoira ole luotettava vapaana aitaamattomassa maastossa.
Ajokoirat haukkuvat ajaessaan, ja metsästäjä seuraa ajoa äänen perusteella. Haukku on siis rodun ominaisuus, ei vika, ja osa koirista käyttää ääntään myös kotona. Jäljestäjät ovat yleensä rauhallisempia ja keskittyneempiä. Ne on jalostettu tekemään tiivistä yhteistyötä yhden ohjaajan kanssa, ja moni niistä on vieraita kohtaan pidättyväinen.
Laumassa metsästämään jalostetut rodut, kuten beagle, harrieri ja ranskalaiset ajokoirat, tulevat yleensä hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja viihtyvät usein paremmin kaverin kuin yksin. Yksin ajavat pohjoismaiset rodut ovat tässä vaihtelevampia. Saalisvietti kohdistuu ensisijaisesti jänikseen ja kettuun, mutta kissa tai kani voi kotonakin herättää ajohalun. Sopeutuminen onnistuu parhaiten, kun pentu tutustuu talouden muihin eläimiin heti alusta.
Dalmatiankoira on energinen ja ihmisrakas juoksija, jolle sopii pitkä lenkki paremmin kuin metsästys. Rhodesiankoira on rauhallinen ja omanarvontuntoinen, mutta sillä on vahva vahtiviettinsä ja se kehittyy hitaasti aikuiseksi. Molemmat poikkeavat ajokoirista niin paljon, että niitä kannattaa arvioida omina rotuinaan.
Moni ajokoira on lapsiystävällinen ja helppo kotikoira, jos sen liikunta- ja nuuskimistarve tulee tyydytetyksi. Beagle, basset hound ja ranskalaiset bassetit ovat usein mukavia perhekoiria. Ensimmäisen koiran ottajan kannattaa silti tiedostaa muutama asia: ajokoira on ruokahaluinen, voimakkaasti hajujen perään lähtevä ja ääntään käyttävä koira, jonka koulutus vaatii kärsivällisyyttä.
Metsästykseen jalostetut linjat, kuten useimmat suomenajokoirat ja hamiltoninajokoirat, sopivat parhaiten metsästäjälle. Ilman ajoa tai korvaavaa hajutyötä tällainen koira turhautuu. Kerrostalossa haukkuva ajokoira voi aiheuttaa ongelmia naapureiden kanssa. Jos haluat koiran, joka kulkee vapaana metsälenkillä ja tulee kutsusta heti, ajokoira ei ole todennäköisin valinta. Vertaile vaihtoehtoja rotutestissä tai aloittelijalle sopivien rotujen listalla.
Jos haluat ajokoiran ensisijaisesti seuralaiseksi, valitse rotu tai kasvattaja, jonka koirat elävät perhekoirina, ja kysy, miten vanhemmat käyttäytyvät kotona ja lenkillä. Metsästäjän kannattaa puolestaan katsoa vanhempien koetuloksia ja sitä, ajavatko ne riistaa, jota itse metsästää. Pennut ja muut koirailmoitukset löydät Koiratorilta.
Ajokoira tarvitsee päivittäin pitkiä lenkkejä, mieluiten maastossa, jossa se saa nuuskia. Pelkkä hihnalenkki kaupungin katuja pitkin ei riitä. Hyviä tapoja aktivoida ajokoiraa ovat jäljestys, nosework, pitkä liina metsässä ja aidatut juoksualueet. Turkki on useimmilla roduilla lyhyt ja helppohoitoinen: viikoittainen harjaus ja kurasta kuivaaminen riittävät. Roikkokorvat kannattaa tarkistaa säännöllisesti, koska niiden alla kosteus ja lika säilyvät.
Ajokoirat ovat ryhmänä melko terveitä käyttökoiria. Rotukohtaisesti esiintyy lonkkanivelen kasvuhäiriöitä, korvatulehduksia ja lyhytjalkaisilla roduilla selkäongelmia. Basset houndilla ja beaglella ylipaino on yleinen riski, koska ne syövät mielellään kaiken saatavilla olevan. Dalmatiankoiralla tunnetaan perinnöllinen kuurous ja taipumus virtsakiviin. Monella rodulla on PEVISA-ohjelma, joten pyydä kasvattajalta ennen pennun varaamista nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset.
Metsästyslain mukaan koira on pidettävä kytkettynä 1.3.–19.8. muualla kuin pihapiirissä tai aidatulla alueella. Ajokoiran kanssa kannattaa siksi suunnitella kevään ja kesän liikunta etukäteen.
Suomessa ajokoiran käyttöominaisuuksia mitataan ajokokeessa. Siinä koira etsii riistan maastosta itsenäisesti, ja tuomarit arvioivat haun, ajon, haukun ja ajotaidon. Kokeissa ajetaan jänistä tai kettua. Beagleille, dreevereille ja mäyräkoirille järjestetään omia rotukohtaisia ajokokeitaan. Koetuloksia käytetään myös jalostuskoirien valinnassa, joten metsästyslinjaisen pennun vanhempien tuloksiin kannattaa tutustua.
Jäljestäjät ja ajokoirat osallistuvat metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen (MEJÄ), jossa seurataan vanhaa verijälkeä, sekä vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeeseen (VAHI). Rhodesiankoirilla on oikeus kilpailla vinttikoirien maastojuoksussa, jossa koirat seuraavat vietettä luonnonmaastossa.
Metsästyksen ulkopuolella ajokoirat sopivat hyvin noseworkiin ja jäljestykseen. Monet beaglet ja bassetit harrastavat myös rally-tokoa, ja dalmatiankoirat agilityä ja juoksulenkkeilyä.
Suomenajokoira on ryhmän rekisteröidyin rotu Suomessa: vuonna 2025 rekisteröitiin 636 suomenajokoiraa, mikä teki siitä kahdeksanneksi suosituimman rodun koko maassa. Muita Suomessa tavallisia ryhmän rotuja ovat:
Suomen viidestä kansallisesta rodusta vain suomenajokoira kuuluu ryhmään 6. Se on kehitetty Suomessa ajamaan yksin jänistä ja kettua, ja sen ääni ja sitkeys ovat jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita. Muut suomalaiset rodut löydät suomalaisten koirarotujen sivulta ja muut metsästyskoirat metsästyskoirarotujen listalta.