Koirat.com

Osanottoni ja kovasti jaksamisia

Osanotot täältäkin ja voimia tulevaan.

Kyyneleet poskilla luin tapahtuneesta purkautujista.. En osaa muuta sanoa kuin osanottoni monnalle ja toivon koko sydämestäni sinulle voimia!

Lämmin osanottoni, Monna!

Osannottoja monnalle! Täällä tuli kyyneleet puolestasi! Aivan liian surullista :(

Tämä on niin järkyttävää , olen niin pahoillani puolestasi. En voi mitenkään kuvitella miten tuskainen olosi on, mutta haluan vain sanoa että rakkaasi on edelleen luonasi, sieluna tassuttelee vierelläsi vartioiden askeliasi. Voimia!

Aivan kamalaa, osanotto Monnalle. Täällä ei itku ota loppuakseen, kun luin kertomuksen toisesta ketjusta . Paljon voimia surutyöhön. Tuollaista ei vain saisi ikinä tapahtua .

Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yht'äkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.

Muistot kauniit voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
Ei jaksanut sydän kultainen,
vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.

Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,
vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin.
Katseesi kopin pienessä ikkunassa,
on vieläkin muistoissani olemassa.

Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen,
kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen.
Nuku siis rauhassa syvää unta,
ympärilläsi sateenkaaren valtakunta.
(Hannele Vänskä)

Jos sua ei ois ollut,niin olisin keksinyt sut. Ois susta samanlainen tullut, mitään en ois muuttanut. Ohikulkijat luulee minun seinille puhuvan, tyhjyyteen ne sanovan mun kuulee sua aina rakastan. Kiitos kun olit totta hetken, nyt mun täytyy tästä jatkaa... Voimia vielä suureen suruun!

Ihan järkyttävä juttu,pahin painajainen mitä voi koskaan tapahtua,kamala itku tuli täälläkin. Vasta puoli vuotta sitten melkein saman asian läpi käyneenä voin kertoa, että toipumisessa menee kauan,oma suru ei vieläkään helpota. Meillä vaan kävi niin, että omista koiristamme toinen pikkukoira kävi ihan yllättäen toisen päälle ja puri silmät puhki. Lopulta sitten mutkien kautta kahden päivän sisään tapahtuneesta jouduttiin lopettaa kun meinasi tukehtua tuskissaan. Tuntuu kyllä toi teidän tilanne niin pahalta,mutta koita ajatella että jossain tuolla Erno kyllä tuntee sun tuskan ja tietää että olisit pelastanut sen jos olisit voinut. Mä ainakin oon niin hajalla oman koiran kuolemasta,että oon ajatellu että kuolleenkin on pakko tuntea näin kova tuska ja aistia miten paljon sitä rakastan. Voimia sinne, teit ihan oikean ratkaisun niin pahalta kuin se oikeus tuntuukin.

Voimia monna ja iso lämmin rutistus meidän sakilta. Itku piti puhaltaa ku luin mitä teille tapahtu.

Osanotot ja hurjan paljon voimia monnalle. Tuli niin paha olo kun luin mitä on tapahtunut, hirvittävällä tavalla Erno täältä joutui lähtemään. Hyvää matkaa Ernolle.

Kamala tapaus

Paljon jaksamista Monnalle ja muille Ernoa kaipaaville

Tosi kurjaa kuulla.

Osanotot meidänkin poppoolta ja voimia Monnalle.

Voi kamala mikä tapaus! Voimia koko porukalle ja monnalle itselleen ennen kaikkea. <3

Oli karmea paluu KC-tauolta kun ensimmäisenä osuu silmään tämmöinen uutinen.

oli kyllä kamala tarina, itku tuli täälläkin. Tuska on varmasti käsittämätön mutta ratkaisu takuulla ainoa oikea! Voimia koko Ernon laumalle

Otan osaa, oikein paljon voimia kaikille Ernoa kaipaamaan jääneille.


"Ehkä meidät arvottiin yllä marraskuisen yön
Kun katsoo noppien silmiin jakajan käsi teki hieman huonon työn
Ehkä meidät arvottiin
Yksi yössä kuulee leijonan liikkuvan
ja toinen enkelten laulavan"
- Kaija Koo -

Itse palailin reissulta eilen ja aloin selvittämään tänään, et mitä oikein on tapahtunut. Pääsi kyllä itku ja poru lukiessa tapahtuneesta. Paljon voimia ja jaksamista toivotan edelleen Monnalle ja kaipaamaan jääneelle laumalle.

Järkyttävää! Osanotot ja paljon voimia Monnalle.

Olen tällainen taustalta seuraaja ja joissakin harvoista ketjuista joihin olen vastannut, olen ollut joistain asioista hienoisesti monnan kanssa eri mieltä. Kuitenkin monna olet ollut aina mielestäni sellainen tyyppi jota ihailen ja jollainen itsekin toivoisin joskus olevani, etenkin mitä tulee perheen ja eläinharrastuksen yhdistämiseen (jos tähän perheeseen joskus kaksijalkaisia pentujakin tulee). Monen muun tavoin minäkin olin tavattoman pahoillani, kun huomasin mitä Ernolle oli tapahtunut.

Meillä koirat ovat menehtyneet veteraani-ikäisinä, eivätkä kovin yllättäen, joten voin vain kauhulla kuvitella miten pahalta noin nuoren koiran menettäminen tuntuu (kun ei se helppoa ole ollut noiden vanhempienkaan kanssa). Mutta Erno eli varmasti parhaan mahdollisen elämän, mitä pieni risuparta voi elää. Käsittääkseni se oli koira, joka pienestä koostaan huolimatta sai elää koiran, eikä nuken elämää, jonka emäntä oli valmis panostamaan sen hyvinvointiin paljon enemmän kuin keskivertokoiranomistaja ja jota varmasti rakastettiin äärettömän paljon. Joskus se laatu kompensoi määrää, vaikka se tässä tapauksessa tuntuukin äärimmäisen epäreilulta. Jokainen koiranomistaja ottaa (tiedostamattomiakin) riskejä, jotta koira voisi hyvin, valitettavasti sillä on joskus ikävääkin ikävämmät seuraukset.Pumpulissahan koiraa ei voi pitää, se ei ole (oikean) koiran elämää.

Omassa elämässä on joskus ollut läheltäpiti tilanteita koirien ja kissojen välillä, vietin viedessä kun koira ei välttämättä tunnista edes oman perheen lemmikkiä. Vahinkoja sattuu eläimillekin. Ernon kohtalo laittoi kyllä taas miettimään itsekin tarkemmin omaa koiran pitoa. Omat koirani ovat isoja ja metsästyskoirille ominaiseen tapaan vietikkäitä, minkä olen kyllä tiedostanutkin. Silti voin miettiä entistä tarkemmin noiden kanssa touhutessa, miten voisin omalla toiminnallani mahdollisimman hyvin välttää vastaavanlaisia tilanteita. Pumpuliin en minäkään aio eläimiäni kääriä, mutta pyrin ennakoimaan tilanteita entistä tarkemmin. Ehkä myös pienten koirien omistajat puntaroivat entistä tarkemmin, miten vastaavilta onnettomuuksilta voisi välttyä. En haluaisi kuulostaa kliseiseltä, mutta ehkä joku koira säästyy vammatumiselta tai kuolemalta Ernon tarinan ansiosta.

Tiedän ettei ole sanoja lohduttamaan, silti toivon sinulle (ja muullekin Ernon laumalle) paljon voimia. Surun jälkeen jäljelle jäävät kauniit muistot.